Mitä joululahjaksi lapsille?

Tänä vuonna olen ollut erityisen hyvissä ajoin joululahjojen kanssa. Olen jo tehnyt lähes kaikki ostokseni, ja ensimmäiset lahjat ostin kauan sitten syksyllä.

Aikuisille joululahjojen ostaminen on ollut aina kovin rasittavaa, sillä tuntuu hassulta ostaa lahjoja ihmisille, jotka voisivat ostaa kaiken itsekin. Mutta lapsille, oh, miten helppoa onkaan keksiä lahjaideoita, ja he ovat niin vilpittömän iloisia kaikesta. Ongelma on lähinnä se, että lahjoja tulisi kohtuudella. Olen joskus aiempina vuosina joutunut jopa jättämään osan lahjoista antamatta, kun olen huomannut niitä olevan jouluaattona aivan liian monta.

Joululahjat

Pyrimmekin antamaan lahjaksi harkittuja asioita ja vinkkaamme mielellämme myös mummeja ja kummeja lahjaideoista, . Ja myös lapset saavat mielellään aineettomia lahjoja.

Jos joku kaipaa lahjavinkkejä, tässä omasta mielestäni kivoja ja monet vielä vähän tilaa vieviä lahjaideoita lapsille ja miksei aikuisellekin:

  • Lautapelit: Lautapelit ovat tämän listan tilaa vievimmästä päästä. Ne ovat kuitenkin sen arvoisia, ja jossain vaiheessa niitäkin voi laittaa kiertoon. Tällä hetkellä suurimpia suosikkejamme ovat Settlers of Catan (Catanin uudisasukkaat), josta myös tyttäremme pitää, Carcassonne, sekä kirjastosta lainassa ollut Splendor, joka odottaa nyt pukin paketissa omana kopiona.
  • Legot: Olen ollut aina Lego-fani, ja niissä mielestäni enemmän on enemmän. Rouvan mielestä meillä on jo tosi paljon Legoja, minusta ei, joten tänä vuonna lapset saavat lahjaksi niitä. Kyse ei ole tietenkään vain siitä, että he kokoavat sen alkuperäisen rakennelman ohjeen mukaan vaan se, mitä he keksivät rakentaa samoista osista myöhemmin. Erityinen syy Legoille on nyt se, että tyttäreni hurahti aivan täysillä Harry Potteriin, ja hänen suurin toiveensa on saada Harry Potter -legoja. No, tämä on toive, jonka isi toteuttaa hyvin mielellään! (Lahja tulee kyllä virallisesti isovanhemmilta.) Siinä samalla myös pikkuveli saa tietysti oman lego-pakettinsa.
  • Taidevälineet: Taiteileva lapsi tarvitsee vähän väliä uusia välineitä. Kyniä, akryylivärejä, taulupohjia, Copic-tusseja… Nyt hän tutustui taidekoulussaan vesiliukoisiin ja runsaspigmenttisiin Stabilo Woody 3-in-1-puukyniin ja on toivonut niitä jo syksystä lähtien. Nämä kynät ovat hänen toinen varsinainen toiveensa Harry Potter -legojen lisäksi. Tilasin jo, odottavat kaapissa.
  • Vaatteet: Oma muistikuvani on, että inhosin pehmeitä paketteja, sillä niissä oli ”vain vaatteita”. Kovat paketit olivat paljon kivempia ja jännempiä. No, meillä näyttää olevan kaksi pientä ihmistä, jotka ovat hyvin ilahtuneita uusista kivoista kuteista. Hyviä lahjaideoita siis nekin. Jäävät pieniksi eivätkä jää pyörimään kaappeihin ikuisiksi ajoiksi.
  • Konsolipelit: Viime jouluksi ostamani Nintendo Switch on ollut hyvä ja pidetty laite, ja sitä on myös pelattu vuoden aikana hyvin kohtuullisesti. Pelejä emme ole siihen ostaneet kuin muutaman, mutta nyt kummeille on esitetty toive uudesta Bubble Bobble for Friends -pelistä. Isi saattoi ehkä ajatella itseäänkin ihan vähän, sillä Bubble Bobble on yksi ensimmäisiä Arcade- ja tietokonepelejä, joita hän pelasi 1980-luvulla.
  • Elämys: Todella suositeltavia ovat erilaiset elämykset, jotka voi lahjoittaa lahjakorttina, lippuna tai lupauksena viedä lahjan saaja johonkin: leffaan, kiipeilemään, virtuaalipuistoon, sisäleikkipuistoon, konserttiin, keikalle, syömään, kahville. Rouva on antanut minulle useammankin kerran lahjaksi jonkin työväenopiston ruokakurssin tai hän on ostanut etukäteen joulun pyhille lipun johonkin elokuvaan, jonka halusin kovasti nähdä. Nyt lapsetkin saavat useamman elämyksen: pienempi pääsee isin kanssa katsomaan Ryhmä Hau -liveshow’ta Helsingin jäähallissa (loppuunmyyty), ja isompi on ilmoitettu Circus Helsingin kahden päivän sirkusleirille uuden vuoden jälkeen. Koko perheelle on puolestaan liput Angry Birds on Ice -show’hun Helsingin jäähallissa. (Olen ostanut liput ihan rahalla, pienellä Rovio-alennuksella kylläkin.)

Mutta keneltäs nämä lahjat oikein tulevatkaan? Viime vuonna 7-v ei vielä kyseenalaistanut joulupukin ja tonttujen olemassaoloa, mutta nyt ilmassa on ollut kriittisiä kysymyksiä. Ainakaan kaupoissa kiertävät pukit eivät kuulemma ole oikeita, ja joulukalenterin ensimmäisestä pussukasta löytyneet kortit oli kirjoitettu isin käsialalla.

Nyt mietin, että pitäisiköhän joulupukin tänä vuonna pistäytyä ihan jakamassa lahjat meillä kotona. Olisikos hauskaa, jos pukki tulisi juuri silloin, kun isi on käymässä roskiksella eikä jättäisikään lahjoja vain oven taakse..?

Perhe Lapset Vanhemmuus

Syyssonaatti on jännitteinen kuvaus padotuista tunteista

Kansallisoopperan versio Ingmar Bergmanin elokuvasta Syyssonaatti palasi lavalle kahden vuoden tauon jälkeen. Jäin harmittelemaan, etten käynyt katsomassa oopperaa vuonna 2017, mutta nyt siihen on taas mahdollisuus.

Kansallisooppera - Syyssonaatti

Syyssonaatti on tarinaltaan pienimuotoinen ja näyttämökuvaltaan pelkistetty mutta täynnä sitäkin väkevämpiä tunteita.

Tarinan pääosassa on kuuluisa pianisti, Charlotte Andergast (Anne Sofie von Otter / Charlotte Hellekant), joka on viimeiset seitsemän vuotta kierrellyt esiintymässä ympäri maailmaa eikä ole ehtinyt tavata lapsiaan, Evaa (Ingela Brimberg) ja Helenaa (Helena Juntunen).

Kansallisooppera - Syyssonaatti

Eva asuu pappismiehensä kanssa pappilassa, ja hän hoitaa myös vaikeasti sairasta ja puhekyvytöntä siskoaan, Helenaa. Charlotte saapuu vuosien jälkeen tapaamaan tyttäriään, mutta hänen on vaikea kohdata varsinkin sairasta lastaan.

Evan mielessä muhii kuitenkin vielä syvempi katkeruus äitiään kohtaan. Charlotte on ollut jo tyttöjen lapsuudessa pitkiä aikoja konserttimatkoillaan, ja Eva syyttää häntä Helenan sairastumisesta. Evan ja hänen miehensä, Viktorin (Tommi Hakala) poika, Erik, on kuollut tapaturmaisesti 4-vuotiaana, eikä Charlotte koskaan ehtinyt tavata lapsenlastaan.

Charlottella on omat paineensa esiintyvänä taiteilijana, ja myös hänen miesystävänsä Leonardo (Nicholas Söderlund) on kuollut.

Vaikka tarina on pienimuotoinen ja henkilöhahmoja vain pieni joukko, Sebastian Fagerlundin musiikki on runsasta, voimakasta ja monin paikoin jopa kakofonista. Mukana lavalla on myös oopperan kuoro, joka käy dialogia Charlotten kanssa häntä ihailevana yleisönä.

Oopperan lavalla on voitu unohtaa alkuperäisen elokuvan realismi, ja myös kuollut Leonardo ja sairas Helena osallistuvat tarinan kerrontaan.

Kansallisooppera - Syyssonaatti

Alun jännitteet purkautuvat molemminpuoliseen vuodatukseen sängyn laidalla, ja kun padot on avattu, kaikki tunteet pääsevät purkautumaan paineella. Näin vahvaa dialogia en ole nähnyt muissa oopperan esityksissä, ja äidin ja tyttären välisten jännitteiden kuvaus on riipaisevaa.

 

Lippu saatu Kansallisoopperalta

Kuvat: Sakari Viika, Kansallisoppera

Kulttuuri Musiikki