Green Planet Astronauts totuttaa lapsia kasvismakuihin

Kaupallinen yhteistyö: Green Planet Astronauts

Green Planet Astronauts on uusi suomalainen lasten välipalamerkki, ja sen Space Snack -välipalapussit ovat jo laskeutuneet K- ja S-ryhmien kauppoihin. Tuotteet lanseerattiin kaksi viikkoa sitten Linnannmäellä.

Green Planet Astronauts - Space Snack

Space Snackit ovat kaurajuomapohjaisia kasvis-, hedelmä- ja marjavälipaloja, jotka on pakattu helposti mukaan otettaviin välipalapusseihin.

Makuvaihtoehtoja on kolme: Kaura – päärynä – kesäkurpitsa, Kaura – omena – mango ja Kaura – omena – persikka – marjat. Välipalat valmistetaan luomuraaka-aineista, niiden makeus tulee vain hedelmien omasta sokerista, ja ne eivät sisällä lisä- tai säilöntäaineita.

Tuotteet ovat saaneet innoituksen firman perustajan, Milla Westerlingin, kotikeittiöstä. Westerlingin perheessä syödään kasvispainotteisesti, ja oman perheeni tavoin hekin uskovat, että kun lapset tottuvat kasvisruokien makuun jo pienestä pitäen, kasvisruokien syöminen on aikuisena aivan yhtä luontevaa ja mieluista kuin liharuokienkin.

Meille kasvispainoitteinen ruokailu on ollut arkea jo vuosikaudet. Syömme kyllä maitotuotteita ja kananmunia ja laitamme toisinaan liharuokia, mutta useimmiten lautasillamme on kasvisruokaa. Olen itsekin vähentänyt lihansyöntiä merkittävästi myös lounasravintolassa, ja syön nykyisiin lihaa vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.

Green Planet Astronauts - Space Snack

Myös lapsemme syövät päiväkodissa ja koulussa kasvisruokaa. Olen ihmetellyt jälleen viime päivinä mediassa esillä ollutta närkästystä siitä, että liharuokien tarjontaa vähennettäisiin opiskelijaruokaloissa, ja jo aiemmin mielipahaa siitä, että kouluissa ja päiväkodeissa olisi kaikilla yksi kasvisruokapäivä viikossa.

Eivät kasvisruokiin tottuneet lapset peräänkuuluta ”oikeutta liharuokiin”, eikä päivittäinen lihansyönti ole edes terveyssuositusten mukaista.

Eikä kyse ole edes siitä, että jotenkin pakottaisimme lapsemme valitsemaan kasvisruokia. Kun olemme tiedustelleet tyttäreltämme useamman kerran, haluaisiko hän syödä päiväkodissa ja nyt koulussa liharuokia, hän on vastannut syövänsä mieluummin kasviksia.

3-vuotias puolestaan syö sekä kasvis- että liharuokia aivan yhtä hyvällä tai huonolla ruokahalulla riippuen tuulen suunnasta ja kuun ja tähtien asennosta.

Green Planet Astronauts - Space Snack

Green Planet Astronautsin Space Snack -tuotteet valmistetaan Espanjassa, sillä Suomesta ei löydy tarvittavaa pussituslaitetta. Näin Westerling kertoo itse espanjalaisesta yhteistyökumppanistaan:

”Pakkauksena puristettava välipalapussi oli meidän lastemme suosikki, joten se varmistui vielä kun kävi ilmi, että saatavilla oli 80% uusiutuvista luonnonvaroista valmistettu GreenPack-pakkausmateriaali.

Etsin tuotteille kumppania ensin Suomesta, mutta täällä ei sellaista valmistusta ole. Sitten lähdin hakemaan valmistajaa loogisesti sieltä, mistä raaka-aineet pääasiassa tulevat eli etelämmästä.

Tapasin espanjalaisen valmistajan ja olo heidän sydämellisessä kokeilukeittiössään tuntui kuin olisi kotona ollut, joten valitsin yhteistyön heidän kanssa. Tuntui järkevältä, kun mm. valmistuspaikan viereisellä tilalla kasvaa keltaisten ja pinkkien Space Snackien omenat. Matka valmiiksi tuotteeksi on todella lyhyt.”

Space Snackit valmistetaan Westerlingin reseptillä.

Green Planet Astronauts - Space Snack

Koska emme päässet pojan kanssa seikkailemaan avaruuteen, jouduimme tyytymään syysretkeen Tervasaaressa. Space Snackit olivat kuitenkin hyvin mieluisa välipala, ja poikani valinta oli vihreä kaura – päärynä – kesäkurpitsa. Se oli kuulemma hyvää.

Isi saisi mangon, ja marjavaihtoehto oli äidille. Ja ei hätää, välipaloja on kotona jäljellä myös pian syyslomalta kotiin palaavalle siskolle.

Green Planet Astronauts - Space Snack

Masu täynnä on kiva jatkaa seikkailuja ihan täällä maan kamarallakin!

Green Planet Astronauts - Space SnackLisätietoja: greenplanetastronauts.com

Perhe Ruoka ja juoma Lapset Vanhemmuus

Nukketeatteri Sampo juhlii kekriä

Nukketeatteri Sampo on Helsingissä toimiva ammattinukketeatteri, joka muutti vuonna 2016 aivan ydinkeskustaan, Erottajalle. Sampo tuottaa nukketeatteriesityksiä ja järjestää myös nukketeatterimuskareita ja erilaisia teemapäiviä.

Kuva: Nikke Puskala

Sampo kutsui minut ja poikani katsomaan syksyn uutuusesityksen, Kekrin, ensi-iltaa viime viikolla.

Kekri tutustuttaa katsojat vanhan suomalaisen sadonkorjuujuhlan, kekrin, viettämiseen. Esityksessä kolmen näyttelijän (Susan Aho, Lassi Logrén ja Antero Reinistö) esittämät hahmot löytävät talonpoikaisen Suomen perinnetyökaluja ja -vaatteita sekä kekrijuhlasta kertovan kirjan. Kirjan sisältä nousee esiin kekrin henki, joka kertoo Susanille, Lasislle ja Antulle juhlan viettämisestä.

Kekri oli ennen vuoden suurin juhlapäivä, mutta sen juhliminen on nykysuomalaisilta unohtunut. Juhlassa on kuitenkin paljon elementtejä, jotka muistuttavat nykyisiä juhlapäiviä.

Pitopöydät notkuivat sadonkorjuuherkkuja: kekrilammasta, naurispaistikkaita, papuapposia, ryynikukkoja, limppuja, puuroja ja makkaroita.  Kekrin aikaan kuolleiden sukulaisten uskottiin käyvän tarkastamassa, että jälkipolvella on kaikki hyvin, joten pitopöytä katettiin myös heille.

Nuoret kiertelivät kylillä hassusti pukeutuneina ja kolkuttelivat oville vaatien ruokaa.

Juhla paitsi päätti satokauden, aloitti myös uuden vuoden, joten kekriä juhlittiin uudenvuoden juhlana. Tinojen valamisen perinnekin on peräisin kekristä.

Esityksessä tutustutaan kekrin viettoon musiikin ja laulujen kautta, joita esiintyjät säestävät kitaralla, viululla ja perinnesoittimilla. Kansanmusiikista innoituksensa saaneen musiikin takana ovat Aho ja Logrén.

Nukkeja tässä esityksessä nähdään oikeastaan vain yksi, kekrin henki ”Hönttänä”, jota esittää Logrén, mutta näyttelijät herättävät henkiin myös näyttämöllä olevia esineitä kuten puukauhoja, jotka saavat esittää sekä lintuja että kekrin pitopöytään istahtavia vainajia. Enemmänkin nukkeja olisin mielelläni nähnyt, ja olin jopa yllättynyt, että nukketeatteriesityksessä pääosissa eivät olleetkaan nuket.

Esitys oli sympaattinen ja lämminhenkinen, dialogiltaan vähän höpsö mutta katoavaa (tai jo kadonnutta) kansanperinnettä hauskasti tutuksi tekevä musiikkinäytelmä, jonka parissa vajaa tunti vierähti nopeasti. 3-vuotiaani jaksoi katsoa esityksen hienosti, ja vasta aivan viimeisten minuuttien aikana hän alkoi valua lattialle, josta poimin hänet syliini.

Aion kasvattaa tästä perheen pienimmästäkin itselleni teatteriavecin, ja nukketeatterista on helppo aloittaa. Täytyypä siis seurata Sampon esityskalenteria ja suunnata Erottajalle jatkossa useamminkin!

Liput Kekriin saatu Nukketeatteri Sampolta.

Kulttuuri Teatteri