Vuoden viimeinen joulupostaus

Internetissä on kuulemma ollut viime aikoina liian vähän kuvia jouluruoista. Mutta eihän hyviä kuvia voi hukkaankaan heittää, joten kerta kiellon päälle ja vielä viimeiset joulumuistelut tältä vuodelta!

Tapaninpäivä-1.jpg

Joulun odotus, joulun laittaminen (kohtuuden rajoissa) ja joulun juhliminen ovat kivoja asioita. Pidän itseäni jouluihmisenä, ja kuuntelen ja laulan mielelläni joululauluja koko joulun. Mutta kun tapaninpäivä on taputeltu, olisin aivan valmis piilottamaan kaikki viitteet jouluun. Kuusi alkaa jo karista ja vie liikaa tilaa olohuoneesta, jouluruokia on syöty aivan tarpeeksi, suklaatkaan eivät enää maistuisi ja kyllähän niiden joululaulujen kuuntelemisenkin voisi vähitellen lopettaa.

Tapaninpäivä-2.jpg

Sanoisin siis, että joulun kanssa on sama juttu kuin matkustelussa: siinä missä kotiin paluu on yksi matkan parhaista hetkistä, myös joulun päättyminen on yksi parhaista asioista joulussa. Se kun saa keskittyä taas aivan muihin asioihin ja suunnata ajatuksensa tammikuuhun, joka onkin aivan oven takana.

Tapaninpäivä-3.jpg

Tammikuussa onkin odotettavissa monta kivaa juttua, ja luvassa on niin teatteria, oopperaa kuin balettiakin. Odotan myös jo tammikuun puoliväliä, kun koko projektitiimini on palannut takaisin joululomiltaan ja pääsemme jatkamaan pelimme kehitystä täyttä vauhtia.

Tapaninpäivä-4.jpg

Jouluruoista on muuten mainittava vielä sen verran, että tein nyt kolmannen kerran elämässäni imelletyn perunalaatikon, ja ensimmäistä kertaa se oli jollain tavalla onnistunut. Kovin imelää se ei tälläkään kerralla ollut, mutta sen verran kuitenkin, että sitä kehtasi tarjota tapaninpäivän jouluvieraille. Parasta tähän mennessä. Tein sen kilolla perunaa, ja imelsin sitä 50-asteisessa uunissa ehkä 6 – 7 tuntia.

Porkkana- ja lanttulaatikot tein mahdollisimman pieninä, vain reilun puolen kilon kokoisina, ja kaikki oli tapaninpäivän jälkeen onneksi syöty. Samoin pikkukinkkumme, jonka ostin tytön pyynnöstä.

Tapaninpäivä-6.jpg

Pöydässä ilahduttivat myös uunissa paahdetut punajuuret, jotka tarjottiin uunissa paistetun Metsuri-juuston kanssa.

Tapaninpäivä-5.jpg

Jälkiruoaksi Rouva teki crème brûléet.

Tapaninpäivä-7.jpg

Kiitos joulu 2018! Kiitos Hanna, Esa ja Rio vierailusta!

Sitten siirrytään blogissakin aivan muihin aiheisiin.

Suhteet Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe

Terveisiä joulukuplasta!

Joulu eteni omalla painollaan ja aivan suunnitelmien mukaisesti.

Jouluaatto-5.jpg

Piparkakkutalo valmistui jouluaatoksi. Tyttärenikin sai tänä vuonna osallistua sen rakentamiseen ja koristeluun. Kokeilin tänä vuonna talon kokoamista pelkällä pikeerillä ilman sulatettua sokeria. Sormet eivät siis palaneet, mutta pikeeri kuivui sen verran hitaasti, että ensi vuonna taidan kokeilla elintarvikeliimaa.

Nyt linna odottaa uutta vuotta, jonka perinteiisin piparkakkutalon syöminen kuuluu.

Jouluaatto-1.jpg

Aattoaamuna Rouva ja tyttö käärivät joulutoffeet papereihin.

Jouluaatto-2.jpgJouluaatto-3.jpg

Lapset kävivät äitinsä kanssa pienellä kävelyllä, ja poikanen otti unet rattaissa. Kotona häntä ei saa enää nukkumaan päiväunia, mutta hän oli selvästi niiden tarpeessa. Isi jäi kotiin siivoamaan, ja mystisesti lahjat olivat ilmestyneet kotioven taakse juuri sillä aikaa. Voi miten hauskaa niitä olikaan hypistellä, kun niitä laitettiin kuusen alle odottamaan iltaa.

Jouluaatto-4.jpg

Jouluaterian pääasia olivat blinit täytteineen. Rouva teki ne tänä vuonna hapanjuureen täysin ilman hiivaa. Paistoin tytön toiveesta myös pienen kinkun, ja hyvin se maistui myös muille. Rouva graavasi siikaa ja teki kuha-cevicheä. Itse tein perinteiset joululaatikot: porkkanaa, lanttua ja jopa imellettyä perunalaatikkoa, mutta niiden vuoro oli vasta joulupäivänä.

Jouluaatto-13.jpgJouluaatto-6.jpgJouluaatto-7.jpg

Joulutoffeita saatiin maistella ruoan jälkeen.

Jouluaatto-8.jpg

Sitten olikin lahjojen vuoro, ja niiden parissa vierähti sekä aattoilta että koko joulupäivä.

Jouluaatto-11.jpgJouluaatto-10.jpg

Poikaselle kaikkein mieluisin lahja näytti olevan pienet muumihahmot, joilla hän on leikkinyt ahkerasti koko joulun.

Jouluaatto-12.jpg

Tyttö puolestaan rakasti uusia pörröisiä korvaläppiään niin, että on kulkenut ne päässään aattoillasta lähtien. Itse olin tyytyäisin tästä löydöstä Rouvalle: Aku Ankan keittokirja vuodelta 1986. Rouva on kuulemma lainannut sitä aikoinaan kirjastosta lukemattomia kertoja ja valmistanut siitä useita ruokia lapsena. Kirjan edellinen omistaja on näemmä saanut sen joululahjaksi 32 vuotta sitten.

Jouluaatto-9.jpg

Joulupäivänä ladattiin akkuja, koottiin legoja, pelattiin Super Mario Partya ja Dixitiä. Rouva kävi lenkillä, ja illalla oli vuorossa koko perheen joulusauna. Kylläpä teki hyvää ihan vain olla ilman minkäänlaista kiirettä mihinkään.

Voimme vielä hetken köllötellä tässä joulukuplassa ennen kuin siirrämme katseet kohti vuotta 2019.

Suhteet Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe