Hitti ja huti: Balti Jaama Turg & F-Hoone
Palataanpa taas hetkeksi Tallinnaan ja reilun viikon takaiseen minilomaamme siellä. Käytyämme Lentosataman merimuseossa suunnistimme myöhäiselle lounaalle ja illalliselle kohti Balti Jaama Turgia ja Telliskiven aluetta.
Balti Jaama Turg on Tallinnan rautatieaseman tuntumassa sijaitseva tori, joka remontoitiin hiljattain ja muistuttaa nykyisin enemmänkin isoa, ruokaan kallellaan olevaa ostoskeskusta. Edellisen kerran Tallinnassa käydessäni tori oli vielä remontissa, mutta Rouva ehti tutustua siihen jo viimekesäisellä Tallinnan-matkallaan.
Torin alakerroksissa on mm. iso kauppahalli, supermarket, tuoreiden vihannesten myyntikojuja, ravintoloita ja katuruokapaikkoja. Yläkerrassa on useita antiikkikauppiaita.
Koska etsimme vain pientä lounasta, otimme italialaista streetfoodia tarjoavalta Eugenio’silta palan pizzaa sekä perunagnoccheja ja tortellineja ragùlla. Ruoat maistuivat ja antoivat riittävästi virtaa käydä kävelemässä Telliskivessä ennen illallista.
Uusi Balti Jaama Turg on siis todella näkemisen ja maistamisen arvoinen paikka, jossa vierailua voin suositella.
* * *
Telliskiven alue sijaitsee aivan Balti Jaama Turgin vieressä, joten niillä kannattaa vierailla samalla reissulla. Telliskivi Loomelinnakissa on useita ravintoloita ja pieniä putiikkeja, joista esimerkiksi designliike Les Petites on Rouvan vakiokohde.
Illallispaikaksi valitsimme suositun F-Hooneen, joka oli meille tuttu paikka jo muutaman vuoden takaa.
Tilana vanha ja korkea tehdasrakennus on todella kiva ja hauskan rustiikkinen. Ruoan suhteen paikka ei ole kuitenkaan kovin tasalaatuinen, ja edellisellä kerralla ruoan tasossa ja maussa oli paljon toivomisen varaa. Koska monet kuitenkin kehuvat paikkaa, ajattelimme antaa sille uuden mahdollisuuden. Emmekä toisaalta jaksaneet lähteä etsimään muutakaan paikkaa lasten kanssa.
Alkudrinkit ja alkupaloiksi tilaamamme bruschetat olivat erittäin hyvät. Rouva inspiroitui kovasti omasta juomastaan, jossa oli giniä ja ruusulimonadia ja koristeena ruusunnuppuja. Oma juomani oli viskipohjainen.
Pääruoissa oli sen sijaan toivomisen varaa. Tilasin tattaririsottoa ja possua, ja – mitenkäs tämän sanoisi kauniisti? – ruoka oli niin kuivaa, että se piti nieleskellä alas oluen kanssa. Possu olisi voitu jättää mehevämmäksi, ja risotto olisi kaivannut runsaasti lisää kosteutta tai jonkin kastikkeen seurakseen.
Rouva tilasi täytetyn munakoison. Sen lisukkeet olivat hyvät, mutta itse munakoiso oli jäänyt raa’aksi.
Lapsukaiset saivat lastenlistan puolelta kanapastaa ja lihapullia perunamuusilla. Touhukas taaperomme ei tainnut syödä juurikaan, ja jouduimme tälläkin kertaa jättämän jälkiruoan väliin. Vaikka naapuripöydässä istuneet naiset kovasti ihastelivat, miten näkee, että näiden lasten kanssa on käyty ennenkin syömässä ulkona, havaitsimme itse jo sen verran väsynyttä säheltämistä, että päätimme lähteä hotellille nukkumaan.
F-Hoone ei siis tälläkään kertaa oikein säväyttänyt, mikä on harmi, sillä tilana paikka on niin kiva. Jos jotain hyvää hakee, niin ei hintatasokaan ole kallis: pääruoat maksavat vain 4,80 € – 10,50 €, ja koko illallisemme juomineen maksoi yhteensä reilut 50 €. Silti maksaisin mieluummin vähän enemmän ja söisin jotain, joka on varmasti parempaa.
Lisää tältä Tallinnan-matkalta:
