Jokos se teidän remontti on valmis?

”Jokos se teidän remontti on valmis?” No, miten sen nyt ottaa.

Tavallaan se iso remontti, asuntojen yhdistäminen, on valmistunut, ja remonttifirma on luovuttanut avaimet takaisin.

Kyseessä on kuitenkin melkoinen antikliimaksi, sillä yksikään huone ei ole vielä sen näköinen, että lopputuloksesta voisi ottaa edustavia ”jälkeen”-kuvia ja kaikki sisustukseen pienestikään liittyvä on aivan vaiheessa.

Kaikkien edustavin on ”Narniaksi” nimetyn vierashuoneistomme vierashuone, jossa ensimmäiset vieraat olivatkin jo pääsiäisenä. Huoneen sisustus on vielä hyvin pelkistetty, ja sänkyjen lisäksi ainoa huonekalu on olohuoneestamme siirretty arkistokaappi.

Asensin ikkunoihin samat rullaverhot, jotka niissä oli myös aiemmin. Totesin, että ne ovat ”ihan hyvät”, ja jos niitä haluaa vähän siistiä, niissä on muutama kymmenen senttiä varaa leikata alareunasta. Rullaverhot eivät läpäise valoa, joten ne toimivat hyvin makuuhuoneessa, mutta reunimmaiseen huoneeseen on tarkoitus tilata valoa läpäisevät verhot.

Huoneen toisella seinustalla sijaitseva kirjoituspöytä siirtyy tyttäremme huoneeseen, kun se on maalattu.

Reunimmainen huone, ”keittiö”, toimii tällä hetkellä varastona, jossa on sekä remonttitavaroita että niitä kamoja, joille ei ole vielä muuta paikkaa. Keittiön kalusteet ja tiskipöytä on myös purettu eikä uusien kalusteiden asennusta ole vielä edes suunniteltu, sillä kalusteitakaan ei ole hankittu.

Vierashuoneiston eteisessä on puolestaan kasa pahvilaatikoita, joissa on ne liinavaatteet, joille ei ole vielä ostettu liinavaatekaappia. Yksi kandidaatti oli jo esillä, mutta yritämme löytää vielä hieman isomman.

Narnian käytävä on sekin vähemmän kuvauksellinen. Jääkaappisyvennyksessä on toistaiseksi naapuriasunnon vanha ja susiruma jääkaappi, ja sitä vastapäätä olevassa komerossa ei ole vielä hyllyjä. Tästä komerosta tulee kuitenkin kiva. Aiemmin siinä oli vain yksi ovi ja paljon hukkatilaa, mutta nyt pariovet tekevät komerosta huomattavasti järkevämmän. (Ilmastointiaukot olivat muuten ovissa jo valmiina.)

Uuden makuuhuoneemme saimme käyttöön, ja sinne on siirretty jo sänky ja vaatekaappi, ja ensimmäinen yökin on huoneessa nukuttu. Muuten huoneen sisustus on vielä niin pahasti vaiheessa, etten viitsi esitellä sitäkään, joten tässä kuva vaatekaapin siirrosta. Kaappi oli niin painava, että sitä ei voitu kantaa, joten se liu’utettiin huoneeseen paksun pyyhkeen ja vanhan päiväpeiton päällä.

Seuraavana vuorossa on tyttären huone. Kun vanha makuuhuoneemme tyhjentyi, pääsin aloittamaan seinien ja katon pohjatöitä. Tarkoitus on maalata seinät ja katot, mutta lattiaa harkitsen vielä. Periaatteessa se olisi helppo maalata nyt samalla, mutta mietin, tuleeko siitä sitten hassun näköinen viereiseen käytävään verrattuna, sillä muita lattioita ei tässä yhteydessä kunnosteta. Ja tämän jälkeen sama homma pitäisi tehdä vanhassa lastenhuoneessa, josta tulee pojan huone.

Pienin askelin eteenpäin. Jännä nähdä, mikä huoneista on ensimmäisenä oikeasti valmis, tauluineen kaikkineen.

Koti Remontointi

Hobitti on erinomainen syy käydä Turussa!

Kävin pitkästä aikaa katsomassa teatterissa jotain muuta kuin musikaalia, ja vein tyttäreni Turun kaupunginteatteriin katsomaan fantasiaklassikkoa Hobitti, jonka on ohjannut Mikko Kouki.

Hobitti - Turun kaupunginteatteriJ.R.R. Tolkienin Hobitti kertoo tapahtumista ennen Tarua sormusten herrasta. Sormusten herraan verrattuna Hobitti on tarinana pienempi, kirjakin vain murto-osan Sormusten herran pituudesta, mutta silti iso ja haastava sovittaa näyttämölle niin, että seikkailun tuntu säilyy.

Tarinan päähenkilö, hobitti nimeltään Bilbo Reppuli (Teemu Aromaa), lähtee velho Gandalfin (Kimmo Rasila) ja kääpiöjoukon kanssa eeppiselle seikkailulle, jonka määränpää on kääpiöiden entinen asuinpaikka, Yksinäinen vuori. Kääpiöiden rikkaudet ovat jääneet vuoren sisään ja niitä on asettunut vartioimaan lohikäärme Smaug. Matkalla seurue kohtaa jättiläisiä, örkkejä, haltioita ja jättiläishämähäkkejä ja kulkee metsissä, puiden latvoissa, vuorilla, luolissa ja jopa ilmassa jättiläiskotkien kyydissä.

Hobitti - Turun kaupunginteatteri

Miten kaikki tämä on saatu toimimaan teatterin lavalla? Sanalla sanoen upeasti!

Hobitin lavasteissa keskeinen elementti on kallioseinämältä näyttävä taso, joka nousee välillä pystyyn seinäksi tai laskeutuu välillä vaakatasoon kallioiksi. Myös muut lavasteet ja rekvisiitat ovat jatkuvassa liikkeessä, joten tarinassa on suuren seikkailun tuntua, ja miljööt vaihtuvat luontevasti. Hienoa lavastusta täydentää todella näyttävä puvustus, pyrotekniikka, videoprojisoinnit ja sirkusammattilaisten toteuttamat stuntit. Lavastuksen takana on Teemu Loikas.

Hobitti - Turun kaupunginteatteri

Esityksen varsinaiset helmet ovat Klonkku (Miska Kaukonen) sekä lohikäärme Smaug (äänenä Eero Aho). Klonkun liikekielessä on paljon samaa kuin Peter Jacksonin elokuvien Klonkussa, ja hahmona Klonkku on herkullinen. Smaug taas on toteutettu hienosti jättimäisenä nukkena, jonka vartalo kohoilee ja laskee hengityksen tahtiin.

Hobitti - Turun kaupunginteatteri

Kääpiöitä näytelmässä on vain viisi, kun alkuperäisessä tarinassa niitä on peräti kolmetoista. Matkaseurue ei siis vaikuta aivan niin massiiviselta kuin pitäisi, mutta ymmärrän hyvin, että viidentoista näyttelijän mukana pitäminen joka ikisessä kohtauksessa ei jättäisi lavalle paljoa tyhjää tilaa.

Näytelmä upposi hyvin myös tyttäreen. Olimme lukeneet kirjan hänen kanssaan jo muutama vuosi sitten, mutta sen yksityiskohdat olivat unohtuneet. Katsoimmekin Hobitti-elokuvien ensimmäisen osan juuri ennen näytelmän näkemistä ja kaksi seuraavaa osaa vielä saman viikonlopun aikana. Nyt onkin sitten hyvä katsoa kaksi viimeistä Sormusta herra -elokuvaa, sillä saimme kyseisen kirjan loppuun juuri viime viikolla.

Hobitti - Turun kaupunginteatteri

Esitystä oli todella ilo seurata kaikin puolin, ja kannatti lähteä varta vasten Turkuun asti. Nyt vaan harmittaa, etten käynyt katsomassa saman teatterin Tarua sormusten herrasta muutama vuosi sitten.

Kuvat: Otto-Ville Väätäinen

Lippu esitykseen saatu Turun kaupunginteatterilta.

Kulttuuri Teatteri