Tyttösen 5-v-kaverisynttärit naamiaisteemalla olivat eilen. Hänen suurin toiveensa oli saada Prinsessa Jasminen asu, joten mitä teki isi? Hankki asun ja mustan peruukin, ja väänsi vielä peruukkiin Jasminen tukkalaitetta muistuttavan kampauksenkin.

Juhlat sujuivat pitkälti samalla kaavalla kuin viime vuonnakin, mutta joitain uusia asioita opimme tai saimme epäilyksillemme vahvistusta.

1) Ruokiin panostaminen on aika lailla turhaa. Pizzaa lapset söivät – eivät kaikki – mutta muut ruoat (kurkku- ja porkkanatikut) jäivät lähes koskemattomiksi. Retiisejä ei maistanut edes tyttömme, joka normaalisti pitää niistä.

2) Kakkua ei kannata leipoa. Kysyimme tytöltä useasti, haluaako hän kakun vai jäätelöä, ja hän valitsi joka kerta jäätelön. Hänellä oli jopa valmis konsepti mielessä: ”Taikametsä”. Siis pakettijäätelön päälle ripotellaan vihreää strösseliä ja tökitään tikkarit puiksi. Rouva oli kauhuissaan, mutta päätimme kuunnella synttärisankarin toiveita. Tein vielä ruskeasta strösselistä polun ja sinisestä lammen. Kakku oli hitti.

3) Toisaalta tärkeintä on onnittelulaulu ja kynttilöiden puhaltaminen, ja se on toissijainen asia, mihin kynttilät on tökitty pystyyn.

4) Marjat ja vesimeloni maistuvat. Tarjosimme jäätelön lisukkeeksi pensasmustikoita, vadelmia ja karhunvatukoita, ja ne maistuivat hyvin kaikille. Samoin vesimeloni.

5) Karkkiövereitä ei tarvita. Jokainen vieras sai jäätelökakusta yhden tikkarin. Sen lisäksi pöydässä oli pienen pieni kulhollinen hattaraa, jota löysin Tigerista. Kukaan vieraista ei edes kysynyt, olisiko jossain lisää karkkia.

6) Ohjelmaa on hyvä olla. Varsinkin kun vieraiden joukossa on yksi poika ja muut ovat tyttöjä, on riski, että tytöt katoavat prinsessamaailmaan ja saavat siellä vielä aikaiseksi jotain draamaa. Ohjelmanumeroiksi kyllä riittävät hyvin lahjojen avaaminen, aarteenetsintä, kimalletatuointien tekeminen ja onginta.

7) Tavaran jakaminen vieraille on valitettavasti nykyisin oletus. Jokaisille synttäreille kuuluu onginta, ja monilla synttäreillä on sen lisäksi vielä aarrejahti tms. Minäkin järjestin siis aarteenetsinnän, mutta ilmoitin heti, että aarre ei ole tavara vaan jotain yhteistä tekemistä. Aarrearkku etsittiin seitsemän vihjeen avulla, ja se sisälsi kimalletatuointisetin, josta jokaiselle vieraalle saatiin glitterkoriste käteen. Onginnan lahjakassit sisälsivät tarra-arkin, pienen hiuskoristeen (poikavieraalle merirosvon silmälapun) ja töistä saamani pienen pehmolelun. Toivoisin, että onginnoissa lahjat pysyvät maltillisina. Kerran taisi käydä niin, että onginnasta saatu lahja oli arvokkaampi kuin se lahja, jonka olimme ostaneet syntymäpäiväsankarille. Mutta ehkä sekin oli saatu jostain ilmaiseksi.

8) Heliumpallot toimivat aina, ja vieraat ilahtuivat kovasti saadessaan yhden palloista kotiin vietäväksi. Heliumpallosettejä saa esim. Clas Ohlsonilta.

9) Vieraiden määrässä noudatimme edellen sääntöä ”ikävuodet + 1”. Kuudella vieraalla juhlat pysyivät hyvin hallinnassa, mutta yhdet apukädet olisivat olleet kyllä tarpeen. Tänä vuonna juhlissa kun oli mukana talon puolesta yksi henkilö enemmän, ja hän sitoi toisen aikuisen käyttöönsä käytännössä koko ajaksi.

10) Juhlien pituus. Puolitoista tuntia alkoi jo tuntua hieman lyhyeltä, ja juhlia olisi voinut jatkaa vielä puolisen tuntia. Luulenpa siis, että kuusivuotisjuhlia vietetään ensi vuonna kahden tunnin mittaisina, ja silloin ne on myös siirrettävä arki-illasta viikonloppuun. Kuudesta puoli kahdeksaan oli nyt sopiva ajankohta juhlille, mutta juhlien jatkaminen olisi ollut ongelmallista kummastakin päästä.

Kun kysyin tytöltä, mikä oli parasta synttäreissä, odotin vastauksen olevan lahjat tai herkut, mutta hän yllätti minut.

”Parasta oli se, että kaverit pääsi tulemaan.”

Oi, se oli hieno ja oikea vastaus!