Parhaita puolia siinä, ettei asu hotellissa, on se, että jokaista ateriaa ei tarvitse syödä ravintolassa. Ei pelkästään siksi, että se kävisi kalliiksi vaan myös siksi, että se olisi suoraan sanoen aika raskasta kahden lapsen kanssa.

Olemmekin syöneet ravintolassa yleensä kerran päivässä, ja vähintään aamu- ja iltapalat on laitettu kotosalla. Joinain iltoina on tehty myös salaattia ja muutaman kerran otettu take away -sushit, joista tyttö pitää kovasti.

Yksi kiva take away -lounaslöytö on ollut East Wind Snack Shop (471 16th St, Brooklyn), josta saa maukkaita dumplingeja ja kevätkääryleitä.

Ruokakaupassa käyminen vieraassa paikassa on aina vähän jännää, ja hetkinen pitää ihmetellä valikoimaa ennen kuin ostorutiinit muodostuvat. Puurohiutaleita, maitoa, granolaa, jogurttia, kasviksia, kananmunia, tuoreita marjoja ja hedelmiä sekä tietysti leipää ja maapähkinävoita. (Olen syönyt jo yhden ison purkillisen…)

Yllättävä ongelma näytti kuitenkin muodostuvan vauvanruoista. Otimme pojalle mukaan jonkin verran korvikkeita ja tuubeihin pakattuja soseita. Ne kuitenkin loppuivat pian, ja ajattelimme, että haemme niitä vain lisää kaupasta.

Soseita kyllä löytyy useammasta kaupasta, mutta nestemäisiä äidinamaidonkorvikkeita on saatavilla yllättävän harvoista paikoista. Ne eivät myöskään kuulu lähimmän kunnollisen ruokakauppamme, Union Marketin valikoimiin. Kokeilimme kerran jauheesta sekoitettavaa litkua, mutta se ei näyttänyt maistuvan pojalle.

Sain selville, että suuri piirtein ainoa vaihtoehto olisi Enfamil-merkkinen maitopohjainen korvike, jota on saatavilla Walgreens-supermarketista ja samaan ryhmään kuuluvasta Duane Reade -apteekki- ja taloustavaraketjusta. Kumpaakaan kauppaa ei ole aivan vieressä, mutta Walgreens sentään löytyy parin kilometrin päästä. Onneksi molempien ketjujen nettisivuilta voi tarkastaa tuotteen saatavuuden, ettei tarvitse tehdä turhia maidonhakumatkoja. Kaupat nimittäin näyttävät pitävän hyllyssä vain paria – kolmea pakkausta kerralla.

Ja onneksi tämä maito myös maistuu pojalle. Tytön mielestä kun paikallinen luomumaito maistuu niin kummalliselle, että hän juo useimmiten mieluummin vettä.