Kansallisoopperan Salome on rohkea tulkinta klassikosta
Salome lienee intensiivisin ooppera, jonka olen nähnyt. Christof Loyn ohjaama teos sai ensi-iltansa Kansallisoopperassa jo kaksi vuotta sitten, mutta se palasi ohjelmistoon tänä syksynä. Yksinäytöksinen ooppera esitetään ilman väliaikaa, joten tunnelma pysyy kiihkeänä koko tunnin ja 45 minuuttia ja kiihtyy loppua kohti.
Kuva: Heikki Tuuli
Tarina perustuu löyhästi Markuksen Evankeliumin tarinaan Johannes Kastajan (Jokanaanin) kuolemasta.
Kuningas Herodes järjestää syntymäpäivänään juhlat, jossa hänen tytärpuolensa (Salome) tanssii juhlaväelle. Herodes on nainut veljensä entisen vaimon, Herodiaan, ja Johannes Kastaja on vastustanut avioliittoa, sillä se on ollut juutalaisten lakien vastaista. Herodes on niin vaikuttunut tytärpuolensa tanssista, että hän lupaa antaa tytölle mitä hän vain tahtoisi, vaikka puolet valtakunnasta. Tyttö kysyy neuvoa äidiltään ja Herodias neuvoo tyttöä pyytämään kuninkaalta Johannes Kastajan päätä vadilla. Kuningas vastustelee mutta suostuu lopulta ja mestauttaa miehen.
Salomen nimeä ei Raamatussa mainita, vaan sen on historioitsijoiden myöhemmin tytölle antama. Tarinan dramatisoi alunperin irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija Oscar Wilde, jonka näytelmään oopperakin perustuu. Näytelmä on alkujaan ranskankielinen, mutta oopperan on säveltänyt saksalainen Richard Strauss, ja se esitetään saksaksi.
Kuva: Heikki Tuuli
Tarinaa on väritetty Raamatun tapahtumista. Jokanaan on vangittu Herodeksen tyrmään ja saarnaa profetioitaan Messiaksen tulemisesta. Salome kuulee Jokanaanin puheet isäpuolensa juhlissa ja käyttää viehätysvoimaansa vartiopäällikkö Narrabothiin nähdäkseen vangin.
Jokanaan julistaa paheksuntaansa Herodeksen ja Herodiaan avioliittoa kohtaan, mutta Salome ihastuu Jokanaaniin. Hän yrittää vietellä miehen, mutta Jokanaan torjuu Salomen lähentelyt ja pyynnöt suudella tätä. Salomeen rakastunut Narraboth puolestaan tappaa itsensä mustasukkaisuudesta.
Kuva: Emma Suominen
Herodes puolestaan himoitsee Salomea ja taivuttelee hänet tanssiin lupaamalla hänelle mitä vain. Salome suostuu lopulta tanssimaan isäpuolelleen seitsemän hunnun tanssin ja vaatii kiitokseksi Jokanaanin päätä hopeavadilla. Alkuperäisessä versiossa Salome laulaa Jokanaanin päälle ja suutelee kuolleen mieheen huulia. Herodes on saanut tarpeekseen Salomesta ja määrää sotilaansa tappamaan hänet.
Teoksen alkuperäinen libretto perustuu siis liki 2000 vuotta vanhoihin tapahtumiin, mutta Kansallisoopperassa näyttämökuva on modernilla tavalla ajaton. Hahmot on puettu mustiin pukuihin, ja myös lavastus on mustavalkoinen.
Kuva: Emma Suominen
Teoksen esittelysivu lupaili yllätyksiä, ja sellainen nähdäänkin jo ensimmäisissä kohtauksissa, kun Jokanaan (Tuomas Pursio) hiipii lavalle ilman rihman kiertämää, yllään vain keinotekoinen mutta aidon näköinen miehinen ruumiinosa.
Alastoman miehen näkeminen saa Salomen (Vida Miknevičiūtė) sekaisin. Hän haluaisi koskettaa ja suudella miestä, mutta Jokanaan torjuu hänet. Salome vaikuttaa naiivilta ja henkisesti epävakaalta, mitä korostaa myös hänen suhteensa isäpuoleensa Herodekseen (Daniel Brenna).
Herodeksen himo veljentytärtään kohtaan on hätkähdyttävää, mutta häiritsevintä on, kun Salome vetäytyy seitsemän hunnun tanssinsa jälkeen Herodeksen kanssa suljettujen ovien taakse jatkamaan eroottisen pelinsä loppuun asti. Tytöstä syntyy kuva manipuloivasta juonittelijasta, joka tekee mitä vain saadakseen tahtonsa läpi.
Kuva: Emma Suominen
Herodeksen juhlissa tapahtuu muutenkin: Musiikki on raivoisaa, ja vieraat tappelevat ja heittelevät vaatteita päältään.Ryhmä miestanssijoita tuo näyttämölle eloa ja vauhtia juhlavieraina.
Salomen äiti, kuningatar Herodias (Karin Lovelius), on juopunut ja vihainen, ja hänkin löytää juhlista muuta miesseuraa kuin puolisonsa. Herodias on närkästynyt siitä, miten Jokanaan on solvannut hänen perhettään ja neuvoo tytärtään vaatimaan tämän kuolemaa.
Tässä versiossa Jokanaan saa pitää päänsä, mikä herättää kysymyksiä. Salome laulaa Jokanaanille, mutta tämä pysyy mykkänä. Onko hänelle siis kuitenkin tehty jotain? Onko häneltä leikattu irti kieli tai jokin muu ruumiinosa? Onko tässä mustasukkaisen Herodeksen kosto Salomelle: hän saa himoitsemansa miehen mutta vain osittaisena? Vai onko Jokanaan oikeasti mestattu, ja hän on elossa vain Salomen häiriintyneessä mielikuvituksessa?
Tämä teos oli todella jotain aivan muuta kuin aiemmin näkemäni oopperat. Kaikki solistit tekevät hienot roolit. Vida Miknevičiūtė on sekä tulkinnaltaan että laulutaidoltaan huikea, ja Jokanaanin roolissa nähty Tuomas Pursio ansaitsee erityismaininnan siitä heittäytymisestä, jota ilman vaatteita esiintyminen vaatii.
Lippu saatu Kansallisoopperalta.
Syksyn muuta ohjelmistoa:
- Taru Sormusten Herrasta / Tampere-talo/Tampereen teatteri
- Dancer in the Dark / Lilla Teatern
- Moulin Rouge / Helsingin kaupunginteatteri
- Oopperan kummitus / Kansallisooppera
- Matilda / Svenska Teatern
- Bosslady / Jyväskylän kaupunginteatteri
- School of Rock / Tampereen Työväen Teatteri
- Veljeni Leijonamieli / Helsingin kaupunginteatteri