Niin moni kyseli minulta, mistä siirtolapuutarhamökkejä löytää, että kirjoitetaanpa siitä oma postauksensa.
Todettakoon heti alkuun aivan lyhyesti: puutarhamökkejä löytää sieltä mistä muitakin mökkejä ja vapaa-ajanasuntoja. Siis kiinteistönvälittäjiltä, osto- ja myyntipalstoilta ja puskaradion kautta.
Monella on varmasti sama harhakuvitelma, joka oli itsellänikin. Luulin, että siirtolapuutarhasta olisi lähes mahdoton saada mökkiä, ellei sitä satu perimään, tai että niitä pitäisi jotenkin jonottaa.
Siirtolapuutarhamökkeihin ei ole kuitenkaan minkäänlaisia jonoja vaan mökeistä käydään kauppaa vapailla markkinoilla aivan samalla tavalla kuin mistä tahansa kesämökistä. Ja kyllä monet näyttävät niitä myyvän myös oman perheen ulkopuolelle.
Jotkut saattavatkin sekoittaa siirtolapuutarhapalstan kaupungin viljelyspalstoihin, jotka on tarkoitettu vain kasvien kasvatukseen eikä niille voi rakentaa rakennuksia kuten siirtolapuutarhaan. Viljelyspalstoja vapautuu vuosittain melko vähän ja monet yhdistykset arpovat vapautuneet palstat hakemuksen jättäneiden kesken. Sellaisen löytäminen on siis kirjaimellisesti arpapeliä.
Siirtolapuutarhakauppa on kuitenkin puhtaasti myyjän ja ostajan välinen asia, ja myyjä voi etsiä ostajan haluamallaan tavalla. Voisin kuvitella, että nykyisin suurin osa myynti-ilmoituksista on jollain osto-myyntipalstalla netissä. Itse löysin mökin Ilmoitusopas.fi:n ilmoitusvahdin avulla Tori.fi:stä. Ilmoitusopas seuraa useiden nettisaittien ilmoituksia ja kertoo sähköpostitse, kun hakuehdot täyttävä ilmoitus löytyy.
Mukaan tarvitaan myös jonkin verran onnea. Vaikka siirtolapuutarhamökit vaihtavatkin omistajia enemmän kuin kuvittelinkaan, juuri oikeanlaisen mökin löytyminen juuri halutulta alueelta voi viedä aikaa.
Siksi olenkin niin hämmästynyt, miten löysimme etsimämme mökin niin helposti ja nopeasti. Ilmoitus tuli Toriin vain kolme päivää sen jälkeen, kun aktivoin ilmoitusvahdin, ja sama vahti ei ole tähän päivään mennessä ilmoittanut yhdestäkään toisesta mökistä, jota olisimme voineet edes harkita. Mökkikaupoissa tarvitaan siis myös rohkeutta ja intuitiota: voi olla että se ensimmäisenä vastaantullut mökki onkin kaikkein paras, ja siihen kannattaa tarttua.
Mökin ostamisessa tulee aivan ensimmäisenä ymmärtää, mitä on ostamassa. Ainakin Herttoniemen tapauksessa siirtolapuutarhassa kauppaa käydään rakennuksesta ja kasveista. Maa-alan omistaa Helsingin kaupunki, joka vuokraa puutarhaa siirtolapuutarhayhdistykselle, joka puolestaan kerää vuosittaisen vuokran yhdistyksen jäseniltä eli mökkien omistajilta. Vuokra on joitain satasia.
Mökin omistaja saa tehdä palstalla ja sen kasveilla suurin piirtein, mitä haluaa mutta yhdistyksen asettamien sääntöjen puitteissa. Esimerkiksi meidän 35 m2:n mökkimme on suurin mahdollinen, jonka puutarhaamme saa rakentaa, ja tämän asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä saa olla yksi pienempi rakennus. Meillä se on kasvihuone, mutta joissain pihoissa on rakennettu leikkimökki tai muu pieni varastorakennus. Puutarhayhdistyksillä voi olla vaatimuksia myös hyötykasvien määrälle ja sille, että palstalla on oltava ainakin yksi hedelmäpuu.
Mökkien varustelutaso ja kunto vaihtelevat varmasti todella paljon. Meillä on sähköt, kesävesi mökin ulkopuolella, keittiö jossa jääkaappi ja hella sekä oma kuivakäymälä. Kauppaan kuuluivat myös kaikki puutarhanhoitovälineet ja pihakalusteet. Mökki on lämpöeristetty, eli siellä voi oleilla myös pakkasilla. Mökit on kuitenkin tarkoitettu kesäkäyttöön, ja vaikka niillä voi käydä myös talvella, alueella ei ole silloin saatavilla vettä. Kesällä monet puolestaan asuvat niillä jokapäiväisesti, kääntävät sanomalehtensä oman mökin postilaatikkoon ja käyvät töissäkin mökiltä.
Toiset omistajat ovat remontoineet mökin lähes modernin asuintalon tasolle mutta toiset ovat pitäneet rakennuksen enemmän mökkimäisenä. Ja aivan varmasti on niitäkin siirtolapuutarhamökkejä, jotka ovat purkukuntoisia tai ison remontin tarpeessa. Me ostimme omamme siinä uskossa, että isompia remontteja kuten katon tai lattian uusimista ei ole tarpeen tehdä vähään aikaan.
Toisissa mökeissä on myös kesäkäyttöön sopiva kellari. Niin periaatteessa meilläkin, mutta edellinen omistaja oli täyttänyt sen hiekalla, sillä kellari oli liian märkä käytettäväksi. Käyttökelpoinen kellari nostaa tietysti mökin arvoa.
Näin ollen hinnatkin vaihtelevat hurjasti mökin kunnosta ja alueesta riippuen. Puutarhamökin voi saada pk-seudun ulkopuolelta alle 20 000 eurolla, mutta Helsingin siirtolapuutarhoissa hinnat voivat olla jopa yli 100 000 euroa. Erään välittäjän mukaan keskihinnat Kumpulassa ovat 80 – 90 000 euroa, Herttoniemessä jonkin verran vähemmän.
Yleisesti ottaen kannattaa katsella useampia ilmoituksia ja kartoittaa hinta- ja varustelutasoa alueella, josta on kiinnostunut. Ja varsinkin autottoman kannattaa pohtia sitäkin, miten puutarhamökille pääsee.
Yllättävä huomioon otettava asia, joka ei käynyt aiemmin mielessäkään, on puutarhan jatkuvuus. Koska puutarha-alueet on ainakin Helsingissä vuokrattu kaupungilta, kaupunki voi myös päättää puutarhojen jatkosta. Ainakin teoriassa kaupunki voi päättää kaavoittaa jonkin alueen puutarhan sijaan asunnoiksi, vaikka se epätodennäköiseltä tuntuisikin. Herttoniemen siirtolapuutarhan alue kuuluu kuitenkin niiden puutarhojen joukkoon, joiden olemassaolo on vahvistettu kaavalla, ja alue on myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien aluekohteiden listalla.
Toivottavasti kaikki faktat menivät yllä oikein ja niistä on jotain apua siirtolapuutarhoista kiinnostuneille. Kysy ihmeessä lisää, jos en muistanut kertoa jotain.
Lisäys alkuperäiseen tekstiin:
Mökin rahoituksessa on otettava huomioon se, että mökki itsessään ei käy pankkilainan vakuudeksi, sillä se sijaitsee vuokramaalla. Pankki vaatii siis muita vakuuksia. Me pystyimme käyttämään mökkilainan vakuutena omaa asuntoamme, jonka lainasta olemme maksaneet jo valtaosan pois.
