Viikko kotilomailua

Palasimme mökiltä kotiin viikko sitten, kun sääennustukset näyttivät epävakaisempia ilmoja.

Toivoimme jopa kunnon rankkasateita, sillä puutarha on kärsinyt kuivuudesta ja kasvien kasteluun on käytetty tänä kesänä jo aivan riittävästi aikaa. Pientä apua tulikin taivaalta, mutta valitettavasti sateet ovat yhä jääneet vähäisemmiksi kuin ennusteissa. Onneksi helteet sentään päättyivät.

Viime viikko oli viimeinen lomaviikko sekä Rouvalle että pojalle, ja itse jatkan lomiani vielä tämän viikon tyttären kanssa. Viime viikolla toteutimme pojan kesälomatoiveen, joka oli retki Eläinmuseoon katsomaan dinosauruksia.

Samalla retkellä kävimme lounaalla Hietalahden hallin portugalilaisessa Petiscariassa, josta saa jälkiruoaksi tuoreita pastel de nata -leivoksia.

Museon jälkeen pyöräilimme illalliselle Teurastamon B-Smokeryyn.

En ollut jostain syystä käynyt koskaan aiemmin B-Smokeryssa, ja ihastuin siihen niin, että vein Jyväskylästä vieraisille tuoneen ystävänikin syömään samaan paikkaan toisena iltana. Ribsit ja brisketit olivat todella mureita ja niin maukkaita, että jopa minun oli saatava ribsejä lisää, vaikken mielelläni koske sormillani ruokaani.

Kävin hänen kanssaan myös Basbas Kulmassa, ja kerta oli ensimmäiseni sen jälkeen, kun ravintola muuttui viime vuonna viinibaarista täysipainoiseksi illallisravintolaksi. Oli ilo havaita, että ravintola on yhtä tasokas ja tunnelmaltaan lämmin kuin yläkerran Basbas-bistro.

Kotona lomailussa on se hyvä puoli, että loma tuntuu aivan riittävän pitkältä. Vanhempi lapsikin on toivonut jo monta kertaa koulun alkavan pian, ja itsellenikin ensi viikolla alkavat työt tuntuvat raikkaalta tuulahdukselta lähinnä perheen kanssa vietetyn kesän jälkeen. Nyt näyttää tosin siltä, että työt jatkuvat yhä etätöinä.

Työasioista olen kyllä päässyt hyvin irti, mitä nyt muutamia kertoja olen pelannut oman pelini kenttiä eteenpäin.

Viimeiselle lomaviikolleni ei ole muita suunnitelmia kuin katsoa tyttären kanssa muutama elokuva, kuntoilla ja touhuilla kotona jotain pientä. Menemme ehkä perjantaina katsomaan tyttären kanssa We Will Rock You -musikaalin ensi-illan Helsingin jäähallissa, tosin tämän päivän koronauutisten jälkeen en ole lainkaan varma, toteutuuko koko tapahtuma.

Sain kyllä itse jo toisen koronarokotteen, ja olisin valmis vilauttelemaan koronapassia, jos sellaista aletaan syksyllä vaatia.

Tällä kesälomalla emme siis poistuneet kertaakaan Helsingistä (mitä nyt itse kävin kerran Espoossa bänditreeneissä). Yritin kyllä kysellä, haluaisiko joku tehdä jonkin retken viime viikolla, mutta Eläinmuseo tuntui riittävältä, ja kaikilla tuntui olevan kotona niin paljon puuhaa, ettei retkille ollut tarvetta. Ehkä ensi kesänä sitten.

Perhe Ravintolat Lapset Vanhemmuus

Selkäkipujen syyksi paljastui jumiutunut SI-nivel, polvikipuihin jalkatreeniä

Yli vuoden on/off-kotitreenailun jälkeen (lähinnä off) päätin toukokuussa, että on taas aika palata kuntosalille. Ja kylläpä se tuntuikin hyvältä pitkästä aikaa! Kaikki paikat olivat jumissa ja kunto ylipäänsä niin surkea, että tunsin jo ensimmäisten salitreenikertojen jälkeen oloni aivan toiseksi.

Varsinainen sysäys aktiiviseen salitreenaamiseen tuli kuitenkin toukokuun lopussa, ja siihen liittyy aivan toinen tarina.

Kipu alaselässä ja pakarassa

Alaselkäni on ollut pitkään kipeä. Kipu on tuntunut oikealla puolella paitsi selässä myös jomotuksena pakarassa, ja olen yrittänyt venytellä paikkoja, hieroa niitä jumppapallolla ja hierotuttaa selkää ja pakaraa myös hierojalla. (Tämä oli lasten mielestä todella huvittavaa, vaikka kuinka yritin selittää, että lihas se on siinä missä muutkin, vaikka sijaitsee takapuolessa.)

Sillä, että selkä on ollut pitkään kipeä, tarkoitan useita vuosia. Kipu ei ole ollut paha, mutta kuitenkin sellainen, että se vaivannut silloin tällöin ja pahentunut aina välillä. Olen syyttänyt istumatyötä, ja varsinkin viimeisen vuoden aikana liikunnan ja liikkuvuustreenin vähyyttä. Keväällä sain kahdesti vielä todella pahan noidannuolen selkään, senkin oikealle puolelle.

No nyt kävin sitten keväällä työterveyslääkärillä ja valitin vaivoista nilkassa, oikeassa polvessa ja alaselässä. Sain ajan fysiatrille ja fysioterapeutille ja kävin ensin fysiatrin vastaanotolla.

Hän laittoi minut kumartelemaan ja tekemään taivutuksia eri puolille kalsareissani ja totesi hetken päästä: ”Sun lantiosi on vinossa, ja oikea puoli on pari senttiä ylempänä. Siellä on varmasti SI-nivel jumissa.”

Ai mikä SI-nivel?

SI-nivel eli risti-suoliluu liittää yhteen suoliluun sekä ristiluun alaselän ja häntäluun välissä. Tämä nivel voi siis ilmeisesti mennä jumiin ja aiheuttaa juuri niitä vaivoja, joista olen valittanut (vaimolleni) vuosikaudet. Jos lantio on vinossa, ei mikään ihmekään, että on vaivoja selässä ja pakarassa, ja kivut juurikin oikeassa polvessa voivat liittyä samaan vaivaan.

Lääkäri käski minut kyljelleni hoitopöydälle, otti kiinni lantiosta ja työnsi alaselästä koko voimallaan hetken aikaa. Sitten hän ilmoitti, että vaiva on parannettu.

Häh?

Asia tarkistettiin vielä tekemällä samat kumarrukset ja taivutukset, ja lääkäri kertoi lantion asennon korjaantuneen. Jumiutunut SI-nivel oli palautettu oikeaan asentoonsa.

Tästä on kulunut nyt kaksi kuukautta, ja täytyy sanoa, että aiemmat kivut alaselässä ja pakarassa ovat kadonneet. Kyllä kannatti valittaa vuosikaudet vaimolle näistä kivuista, kun lääkäri pystyi parantamaan vaivan muutamassa sekunnissa.

SI-nivelen saisi pysymään liikkuvana liikunnalla, taukojumpalla ja venytyksillä.

Aiempiin polvivaivoihini hänellä oli tarjolla vastaavaa hoitoa: minun tulisi vahvistaa jalan ja pakaran lihaksia ja tehdä salilla kolmesti viikossa salilla jalkakyykkyä, jalkaprässiä, reiden ojennusta ja koukistusta. Helposti kipeytyvän polven kanssa useamman vuoden klenkanneena otin tämän määräyksen tosissani.

Peruin fysioterapeutin ajan.

Kolmet jalkatreenit viikossa

Ja siitä päästäänkin takaisin tähän kuntokesään. Olen siis todella käynyt koko kesä- ja heinäkuun kuntosalilla kolmesti viikossa tekemässä jalkatreenin ja treenannut muut lihasryhmät osissa kerran viikossa. Päätin myös, että kesäloma ja puutarhamökkeily ei ole este salitreenille, ja olen käynyt kuntoilemassa myös Herttoniemessä kuntosaliketjuni toisessa toimipisteessä. Kun olin viikon Jyväskylässä, käytin saman kuntosalin Jyväskylän-toimipistettä. Vaikka olen tehnyt jaloillani raskaampia liikkeitä kuin aikoihin, polveni ei ole kipeytynyt pienimmässäkään määrin.

Kun aiempina vuosia kuntoilu on jäänyt helposti kesällä pois agendasta, tänä vuonna olenkin kesän jälkeen paljon paremmassa kunnossa kuin ennen kesää, ja kun rutiini on nyt päällä, tästä on helppoa jatkaa syksyllä.

Olisipa kiva, jos polveni ei enää kipeytyisikään ja voisin jonain päivänä uskaltautua taas lenkille. Ja jomottavaa pakaraa en myöskään kaipaa. Mutta nythän salilla on pakko käydä, se on lääkärin määräys!

Hyvinvointi Liikunta