Tyttöenergiaa yökylässä
Näin on otettu jälleen yksi merkittävä askel pienten ihmisten elämässä: tytön parhaat kaverit olivat meillä yökylässä. Kerta oli ensimmäinen sekä heille että meille.
Siitä on puhuttu ja sitä on toivottu pitkään, ja nyt päätimme kokeilla, miten menee.
Vieraiden suurin huoli oli ollut, että molempien mekot tulevat mukaan ja äiti lähtee varmasti heti pois.
Lauantai-ilta oli siis täynnä tyttöenergiaa, kun kolme pientä neitiä leikkivät Elsaa ja Annaa, vaihtelivat mekkoja ja kenkiä – ja leipoivat pullaa!
Kaverit kyselivät minulta jo aiemmin tällä viikolla, saisivatko he leipoa pullaa, kun tulevat yökylään. He muistelivat helmikuista laskiaispullapäivää.
Tyttö yritti kovasti väittää, että pullia leivotaan vain laskiaisena, mutta vakuutin hänelle, että pullia voi oikein hyvin leipoa myös laskiaisen jälkeen. Pitää vaan sopia siitä äidin kanssa.
Tytöt kävivät nukkumaan hauskan illan jälkeen vähän liian myöhään ja huhuilivat tytön huoneen lattialle levitetystä siskonpedistään vielä monta kertaa ennen kuin pulina hiljeni.
Jos aivan oikein kuulin, tyttö kertoi kavereilleen jotain kummitusjuttua. Siis klassista yökylämeininkiä.
Kokonaisuutena ilta ja yö menivät kuitenkin niin hyvin, että uskallamme kyllä kokeilla tätä toisinkin päin: keksimme Rouvan kanssa jotain menoa jollekin lauantaille ja viemme tytön vastaavasti kavereilleen. Pitää vaan pitää kiirettä. Jos sitä ei tee seuraavan 2,5 kuukauden sisällä, seuraava mahdollisuus tehdä kahdestaan jotain onkin ehkä… heti tuossa parin vuoden päästä.
