Kaksi kertaa päivässä

Kaupallinen yhteistyö: Pepsodent

Hampaiden harjaaminen aamuin illoin on ollut minulle aina itsestäänselvyys. En voisi kuvitellakaan, että lähtisin aamulla kotoa tai menisin nukkumaan illalla pesemättä hampaita. Ja tämä tapa on opetettu myös omalle tytölleni.

IMG_9889.jpg

Valitettavasti näin ei tehdä kaikissa perheissä, sillä Pepsodentin teettämän tutkimuksen mukaan kolmaosa suomalaisista lapsista harjaa hampaansa vain kerran päivässä. Ei se ihmekään, sillä saman tutkimuksen mukaan peräti puolet isistä ja kolmasosa äideistä pesee hampaansa yhtä innottomasti.

Nämä tutkimustulokset näkyvät Pepsodentin 2 x Päivässä -sivustolla, jonka kautta perheitä kannustetaan kiinnittämään huomiota hampaiden harjaamiseen. Sivusto liittyy myös maaliskuun 20. päivä vietettävään maailmanlaajuiseen suunhoidonpäivään, jonka yksi sponsoreista Pepsodent on.

2 x Päivässä -sivustolla kannattaa vierailla myös sen vuoksi, että siellä kerrotaan, miten voit osallistua kilpailuun, jonka pääpalkinto on Linnanmäen rannekkeet koko perheelle (max. 5 ranneketta).

IMG_9810.jpg

Tyttömme on onneksi aivan pienestä asti pitänyt hampaiden pesusta. Hän saa toisinaan pestä hampaita myös itse, mutta silloinkin isi tai äiti tulevat viimeistelemään lopputuloksen, jotta kaikki hampaat on varmasti puhdistettu.

Vielä jokin aika sitten hänen oli vaikea ymmärtää, että kieltä ei saa laittaa hammasharjan tielle, mutta nyt siitäkin onglmasta on päästy eroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vääntelen itse suutani ja kieltäni samaan tahtiin ja samoihin suuntiin kuin tytönkin pitäisi ja ääntelen aata, eetä ja iitä.

IMG_9849.jpg

Suositus on, että hampaat harjataan pehmeällä hammasharjalla ja käytetään fluorihammastahnaa. Oma suosikkimakuni on vihreä Pepsodent, joten tämä yhteistyö Pepsodentin kanssa tuntui senkin puolesta hyvin sopivalta.

IMG_9788.jpg

Se, missä meilläkin on vielä parannettavaa, on hampaiden harjaaminen kahden minuutin ajan joka kerta. Itse teen niin nykyisin lähinnä sähköhammasharjani ansiosta, mutta lapsen hampaiden pesu saattaa toisinaan jäädä tämän ajan alle.

IMG_9884.jpg

Olin kuulemma itsekin pienenä innokas pesemään hampaita, eikä siitä tarvinnut käydä taisteluja. Muistan silti, miten hauskaa oli, kun päiväkodissa hampaiden harjaamisesta sai palkkioksi valkoisen hammastarran, joita kerättiin muistaakseni jonkinlaiseen keräilykorttiin, jossa oli leveästi hymyilevä suu.

Aloin tässä muuten pohtimaan myös sitäkin, miksi päiväkodissa ylipäänsä pestiin hampaita, sillä eihän se nykyisin ole päiväkodin päiväohjelmassa. Syy saattoi olla siinä, että hampaat harjattiin ruokailun jälkeen, sillä siihen aikaan päiväkodeissa ei ollut vielä imeskeltäviä xylitol-pastilleja.

IMG_9910.jpg

Ainoa ikävä muistikuvani hampaiden harjaamisesta on peruskoulun hammastarkastuksista, jolloin hampaat piti jostain syystä harjata pelkällä harjalla ja vedellä. Se oli minusta jotenkin inhottavaa ja myös outoa, sillä ainahan hampaat harjataan raikkaan hammastahnan kanssa.

IMG_9911.jpg

Itse pidän nykyisin kiinni myös periaatteesta, että hampaita ei saa harjata heti sen jälkeen, kun on syönyt, jotta hampaiden kiille ei vaurioituisi. Olen joskus nuorempana saanut liian tehokkaalla harjaamisella aikaiseksi kiillevaurioita, joten nyt pesen hampaat ennen aamupalaa ja illalla vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun olen syönyt iltapalaa. Päivällä imeskelen xylitol-pastilleja ja pureskelen xylitol-purukumia.

IMG_9899.jpg

Tällä hetkellä suomalaisten lasten hammasterveys on Pohjoismaiden heikointa.

Eikös niin, että kun asiaa tutkitaan seuraavan kerran, tilanne on muuttunut?

Muutos ei lähde lapsista, vaan meistä – vanhemmista.

IMG_9802.jpg

 

Lisätietoja:

https://www.2xpaivassa.fi/
http://www.worldoralhealthday.com/

 

Kuvat Tommista ja tytöstä: Satu Koivisto

Hyvinvointi Terveys Vanhemmuus

Klassista keskiviikolle

”Tehdäänkö jotain tosi yllättävää keskiviikkona?” tekstasin Rouvalle.

(Vanhempani tulivat meille hoitamaan lasta muutamaksi päiväksi, joten saimme keksiä jotain – mitä tahansa – tekemistä useammalle illalle.)

”Niin…? Kuulostaa jännittävältä!”, hän vastasi.

”Mennään kuuntelemaan Franz Lisztin Dante-sinfoniaa Musiikkitaloon! Helsingin kaupunginorkesterin konsertti.”

IMG_0013_1-2.jpg

Todella. Olemme puhuneet usein ja pitkään, että pitäisi käydä klassisen musiikin konserteissa, kun meillä on lähellä noin hieno musiikkitalokin. Olemme myös innostuneet klassisesta musiikista niin kovasti, että emme kotona muuta enää kuuntelekaan. Mutta että saisi aikaiseksi ottaa selvää vaikkapa Helsingin kaupunginorkesterin tai Radion sinfoniaorkesterin ohjelmistosta, tilata lapselle hoitaja ja hankkia liput…

Nyt sattui tilaisuus kohdalle, ja esityskin kuulosti kiinnostavalta. Alkuun HKO ja Latvian valtionkuoro esittivät Alexander Raskatovin bysanttimessun kuorolle ja sinfoniaorkesterille, ja väliajan jälkeen oli Dante-sinfonian vuoro. Orkesteria ja kuoroa johti Andres Mustonen.

Bysanttimessu oli modernia klassista ja ei kaikkein helpointa korvalle. Teos oli täynnä atonaalisuutta ja dissonansseja, ja oma korvani kaipaisi enemmänkin perinteisiä sävellajeja, kauniita sointuja ja selkeitä rytmejä. Lisztin sinfonia oli klassisempi ja helpompi, ja pidin siitä kovasti. Onhan se hienoa kuulla iso teos livenä sadan muusikon soittamana. Pääsimme vielä eturiviin, varmaan peruutuspaikoille, ja siitä oli hauskaa seurata muusikoita työssään.

IMG_0004.jpg

Ja nyt taas mietitään Rouvan kanssa, että pitäisi käydä useamminkin. Olisi tietty kaikkein helpointa, jos HKO tai RSO järjestäisivät Greatest Hits -tyyppisiä konsertteja, joissa soitetaan vain kaikkein tunnetuimpia klassisia säveliä, mutta se ei taida olla ammattimuusikoille kaikkein mieluisinta puuhaa. 

Pitäisi siis ottaa se riski, että menee vain kuuntelemaan jotain itselle aiemmin tuntematon konserttoa tai sinfoniaa. Ei kai siinä voi kovin pahasti käydä.

IMG_0011_1-2.jpg

Kulttuuri Musiikki