Pohdiskelin asiaa, punnitsin plussia ja miinuksia, mittailin huoneita mittanauhan kanssa ja pohdiskelin lisää. Lopulta päädyin ehdottamaan Rouvalle jotain, jota vastaan olin vielä hetki sitten aivan ehdottomasti:

”Kyllä se taitaisi kuitenkin olla kaikkein parasta, että meidän makuuhuoneemme siirtyisi tähän olohuoneen viereen. Se ratkaisisi monta ongelmaa, joita eri vaihtoehdoissa oli.”

Tässä ratkaisussa olohuoneen viereisestä huoneesta puhkaistaisiin pariovet olohuoneeseen ja vastaavasti ovi käytävään ja pariovi toiseen olohuoneeseen laitettaisiin umpeen. Edellisessä postauksessani tämä vastaa versiota 7.

Ovillekin olisi käyttöä: pariovi siirtyisi huoneen vastakkaiselle seinälle, ja käytävän puoleinen ovi voitaisiin sijoittaa toisen eteisen ja toisen olohuoneen väliseen oviaukkoon, jossa ei tällä hetkellä ole ovea laisinkaan.

Olimme aivan yksimielisiä siitä, että seinien siirtämisiin emme halua lähteä, jos vaan löytyy jokin ratkaisu, jossa sitä ei tarvitse tehdä. Aivan ensimmäisen kerran, kun Rouva pohti, voisiko olohuoneen viereisestä huoneesta tehdä makuuhuoneemme, pidin ajatusta mahdottomana, sillä huone on niin kapea, että sinne ei mahtuisi parivuodetta. Vierastin myös ajatusta kadun puolella nukkumisesta, sillä olen herkkäuninen ja kuumainen, ja varsinkin kesällä nukun mielelläni ikkuna raollaan.

Nyt kaivoin mittanauhan ja mittasin huoneen leveyden: 208 cm. Sänkymme on 140-senttinen. No… kyllähän siihen sänky mahtuu ja molemmille puolille jaa vielä reilun 30 cm:n rako. (Ja ei, en suostu sijoittamaan sänkyä nurkkaan. Etelä-Savon mökillämme sänky on kiinni nurkassa, ja kyllä ärsyttää joka kerta, kun joutuu könyämään sängystä joko jalkopäästä pois tai toisen yli.)

Tuonne se sänky solahtaisi, ja kun ovi käytävään tukitaan, sängyn pääty voi olla kiinni seinässä. Huoneessa sattuu olemaan vielä poistoilmaventtiili, eli ilma vaihtuu, vaikka ovet olisivat kiinni.

Makuuhuoneessa ei mielestäni tarvitse yhtään sen enempää tilaa kuin mitä sänky tarvitsee, ja tässä ratkaisussa huoneeseen mahtuisi nykyinen vaatekomerommekin. Miksi siis lähteä melko kalliiseen seinän siirtämisoperaatioon? Kalliiksi tulisi se muutama neliö lisätilaa.

Aamuisin katselisin siis näitä ikkunoita. Vaatekaappimme olisi oikealla ja pariovet olohuoneeseen vasemmalla. Ikkunoiden eteen saisi kenties valoa, ääntä ja lämpöä eristävät verhot.

Tämä ratkaisu saa nyt yhden lukon avautumaan, ja tytär oli jo aivan innoissaan, kun kuuli, että hän saisi sittenkin isin ja äidin nykyisen makuuhuoneen itselleen. Kyllä se taitaa olla kuitenkin paras ratkaisu.

Sitten seuraava kysymys on, mitä tapahtuu tilalle, joka jää makuuhuoneen perältä suljettavan oven taakse käytävän yhteen. Nyt siinä on molemmin puolin käytävää komerot, mutta tilan voisi käyttää tehokkaamminkin. Palataan näihin pienempiin kysymyksiin kuitenkin toiste, kun isot linja on ensin taputeltu selviksi.