Pieni viikonloppumatkamme Porvooseen pyöri – ei lainkaan yllättäen – pitkälti ruoan ympärillä.

Majoituimme viehättävässä Pariisin Ville -hotellissa, joka on saanut nimensä Pariisissa pitkään asuneen, Helsingin Havis Amanda -patsaan muotoilijanakin tunnetun, Ville Vallgrenin mukaan. Hotelli sijaitsee sympaattisessa vanhassa puutalossa aivan vanhankaupungin keskellä.

Ai että proseccoa alkuun? No kyllä kiitos!

* * *

Käyskenneltyämme tovin vanhankaupungin putiikeissa kävelimme uuden keskustan puolelle, johon on avattu viime syksynä Eloisa Wine & Deli (Rauhankatu 10, Porvoo).

Menimme oikeastaan ottamaan vain lasilliset viiniä, mutta Delin tapas-annokset näyttivät niin hauskoilta, että otimme ihan pienet välipalat. Lihapata ja pyörykät olivat niin herkullisia, että jäi oikeastaan harmittamaan, ettei viitsinyt syödä enempää.

* * *

Olimme nimittäin menossa illemmalla syömään pitkän kaavan mukaan ravintola SicaPelleen (Kirkkotori 3, Porvoo), joka sijaitsee Pariisin Villen omistajien toisen hotellin, Hotelli Onnin, yhteydessä.

Ja tätä illallista muistelemme vielä pitkään ja lämmöllä, sillä niin harvinaista on, että saamme syödä aivan kahdestaan kaikessa rauhassa ja vielä näin idyllisessä ympäristössä.

Seitsemän lajin illallisesta parhaat hitit olivat alkuun tarjoiltu paahdettu maalaisleipä voipapujen ja possun kanssa…

…pääruoaksi nauttimamme turska…

…sekä jälkiruoan tutti-frutti-sorbetti.

Hivenen tyyris setti, jopa Helsingin hintatasoon tottuneelle, mutta aivan ainutlaatuinen miljöö ja tunnelma.

* * *

Ruokamatkamme Porvooseen päättyi tällä kertaa Pariisin Villen aamiaispöytään, joka oli juuri sopivan monipuolinen ja tuhti. Omat suosikkini olivat ihana lihapiirakka, pitkään haudutettu ohrapuuro sekä taivaallinen suklaatorttu.

Vaikka vanhan Porvoon putiikeista monet olivatkin avoinna vain lauantaina ja lyhyemmän aikaa kuin kesällä, Rouva pohti ääneen, että talvi on kuitenkin erittäin mukava aika vierailulle, sillä joka paikassa on väljää ja äänimaisema on hiljainen.

* * *

Itselläni jäi edelleen käymättä lelukauppa Riimikossa, joka oli mennyt lauantaina kiinni ennen kuin ehdin sen ovelle, mutta pitäähän jotain jättää ensi kertaankin.