Parsaa, kylmäsavulohta ja uppomunia

Joka vuosi se yllättää yhtä lailla kuin ikkunoista keväisin tulviva valo: miten hyvää parsa voikin olla? Viime kevään Parsaa ja pekonia -jutussani pohdiskelin parsan yhdistämistä kylmäsavuloheen, ja siinä se nyt on.

img_9430.jpg

Tässä on jälleen yksi esimerkki ruoasta, jota paljon yksinkertaisempaa on vaikea keksiä, ja silti se on niin maukasta!

Kannattaa muuten valmistaa samalla vaivalla parsoja vähän enemmänkin. Kun ostat parsoja kaksi nippua, voit tehdä yhden vuoallisen kylmäsavulohiparsaa, toisen pekoniparsaa ja grillata osan ihan sellaisenaan oliiviöljyssä.

Parsaa, kylmäsavulohta ja uppomunia

Ainekset (kahdelle)

  • nippu vihreää parsaa
  • kylmäsavulohisiivuja
  • parmesaanijuustoa

Uppomuna:

  • vettä keittämiseen
  • väkiviinaetikkaa
  • 4 kananmunaa

Salaatti:

  • salaattisekoitusta
  • oliiviöljyä
  • sitruunamehua
  • suolaa
  • mustapippuria.

img_9300.jpg

img_9303.jpg

Valmistaminen

  1. Katkaise parsojen puumainen tyviosa pois. Se onnistuu hyvin sormin: taivuta parsan vartta varovasti tyvestä, niin varsi katkeaa juuri siitä kohdasta, mistä kuuluukin. Voit siistiä katkaisupinnan veitsellä tarvittaessa
  2. Ohuita parsoja ei tarvitse esikeittää, mutta jos ne alkavat olla reilusti sormea paksumpia, voit kiehauttaa niitä parsakattilassa parin minuutin ajan
  3. Kääri kylmäsavulohisiivut parsojen ympärille ja laita parsat uunivuokaan
  4. Raasta parsojen pinnalle parmesaanijuustoa
  5. Paahda parsoja uunissa (grillivastuksella) 225 asteessa, kunnes juusto alkaa ruskettua eli noin 15 – 20 minuuttia
  6. Kuumenna uppomunien keitinvesi laakeassa kattilassa. Kun vesi alkaa kiehua, säädä lämpötilaa pienemmälle, jotta vesi ei poreile, ja lorauta sekaan hieman etikkaa. Pyöräytä kauhalla kattilaan pieni pyörre, riko munat yksitellen pieneen kahvikuppiin ja kippaa muna tästä kupista varovasti veteen keskelle pyörrettä. Hauduta munia 3 – 4 minuuttia ja nosta ne vedestä reikäkauhalla
  7. Valmista salaattipeti ja mausta salaatti oliivöljyllä, sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla
  8. Nosta kypsät parsat ja uppomunat salaatin päälle, ja ripottele halutessasi munien päälle hieman suolaa.

Nauti!

img_9383.jpg

img_9409.jpg

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä

Isä, iskämpi, isin

Minulta kysyttiin, miksi minä ja moni muukin isä kutsumme itseämme isiksi kahdella i-kirjaimella. Eikös se ole liian pehmeää? Kysymys on sikäli aiheellinen, että vajaa vuosi sittenhän kirjoitin siitä, että meillä ei lässytetä: koira ei ole hauva eikä kuuma ole poppa.

Ennen kuin joku ehtii opastaa uudelleen, että lapsi tarvitsee sitä, että hänelle puhutaan pehmeään sävyyn ”hoivakielellä” ja että lapselle ei tule puhua kuin aikuiselle, huomautan, että tästä ei ole kyse. 

Kyllä minäkin lepertelen ja höpöttelen lapselle paljon ja hyvin lempeällä falsettiäänellä, mutta siitä huolimatta kutsun koiraa koiraksi. Lässytyskammoni ei ole myöskään täysin rationaalisesti selitettävissä ja koskee enemmänkin tiettyjä yksittäisiä sanoja.

Ja minulle isi ei ole sellainen sana.

Isä on minulle yleisnimi, joka tarkoittaa kaikkia isiä ja erityisesti muiden ihmisten isiä. Omaa isääni kutsun isäksi vain asiatekstissä tai kun puhun hänestä jollekin vieraalle, mutta muuten hän on aina ollut puheissani iskä.

Se sana on kuitenkin varattu tarkoittamaan pelkästään häntä, ja olen joskus ollut hämmentynyt, kun äitini on puhunut omasta isästään iskänä. ”Siis kenestä puhut? Eihän pappaa voi kutsua iskäksi?” Lähes saman reaktion aiheuttaa, kun Rouva puhuu omasta isästään joskus iskänä.

Itseänikään en osaa kutsua iskäksi, ja se isäkin kuulostaa jotenkin etäiseltä ja viralliselta.

Tällä hetkellä isi tuntuu kaikein luontevimmalta, ja mielestäni se sopii hyvin myös pienen tytön suuhun. Jotenkin isi saa sanana minut herkistymään, ja luulen, että tippa ei ole kaukana linssistä, kun hän sitä sanaa ensimmäisiä kertoja alkaa tapailla. Toivottavasti pian.

Mutta tuntuisi kyllä oudolta, jos lapsi kutsuisi minua isiksi vielä teini-ikäisenä. Luulenpa, että lapsi joka tapauksessa valitsee myöhemmin itse sen sanan, joka juuri hänen suuhunsa parhaiten sopii. Ehkä se on fatsi, fade tai kaikkein todennäköisimmin faija.

Toivottavasti ei kuitenkaan äijä tai ukko. Siihen en olisi ainakaan vielä valmis.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe