Kun hattara sulaa

Kyllä, otsikko toimii vertauskuvana siitä, miltä minusta juuri tällä hetkellä tai jo muutamien viikkojen ajan on tuntunut. Joku on selvästi poksauttanut minun hattaranmakuisen, vaaleanpunaisen purkkakuplani juuri siinä vaiheessa, kun kupla on saavuttanut 
uusimman ennätys mittansa –  nyt se kaikki on pitkin kasvojani ja minua harmittaa.

Mulla oli kaunis ajatus siitä kuinka soljuvaa kaikki olisi; tiesimme jo aikaa sitten mitä haluamme, milloin haluamme, miten haluamme ja miksi. No tietenkin hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty? Onhan se, niin kauan kun voit vain itse omalla tekemiselläsi asioihin vaikutta, mutta kun kaikkeen ei vaan yksinkertaisesti voi ja sepä kontrollifriikkiä ärsyttääkin. On hienoa, kun valokuvaaja on varattu, päivä päätetty, kakkuartisti päätetty, mekkokin melkein päätetty, mutta juhlapaikkaa ei ole tiedossa ja juhliin selvästi kutsutaan vain sukulaiset ja minun 20 kaveria, sillä Eetu ei osaa päättä – tai ei uskalla tehdä päätöksiä. Ymmärrän tuon, sillä monen kaverin läjästä rajaaminen n.20 on vaikeaa, mutta itse en koe asiaa vaikeana – en tietenkään, sillä eihän ongelma ole minun. Olemme nyt päättäneet marraskuun alkuun deadlinen (ei ole todellista), jolloin vieraslistan on oltava valmiina. Sillä ennen oikeaa vierasmäärää, emme voi valita paikkaakaan lopullisesti. Tämän takia ennen joulua pidettävät SaveTheDate-pirskeet ovat peruttu, ja siirsimme ne sinne päivämäärään, jolloin häihin on tasan vuosi aikaa.

Toinen asia mikä tulee vastaan, on raha. Budjetoimme häihin alkuun n. 15tuhatta, nyt summa hipoo lähemmäs 30tuhatta, sillä kumpikaan ei suostu menemään rimanali, vaan mieluusti jopa vähän yli. Siksi mielessämme on käynytkin hääsuunnittelija, jolle laatisimme budjetin, ja jonka kanssa voisimme jopa pysyä siinä. On kuitenkin kyse päivästä, jonka kokee vain kerran elämässään (meidän ajatuksissa), eikä halua, että sen jälkeen jää yhtään tyhjä olo. Olen kuullut monelta, että vieraat tekevät juhlan. Kyllä, totta, juhlapaikalla, mutta entä se, kun katsellaan kuvia sekä videoita häiden jälkeen? Nehän ovat niitä, millä kaunis usvainen muisto kiireisestä päivästä pysyy kasassa.

Tässä tullaakin siihen, että tarvitseeko päivän olla kiireinen? Mitä kaikkea voi toivoa bestmaneilta ja kaasoilta? Pitäisikö kiinnostuksen olla molemmin puolista, vai onko siinäkin yksi johtava tyranni (MINÄ) jakamassa ohjeistuksia? Toivon ettei, mutta kun en tiedä enkä osaa, en osaa järjestää selvästikään häitä. Ja miksi osaisin? En ole koskaan järjestänyt sellaisia. Vihaan tunnetta, kun en tiedä vastausta tai osaa toimia – en pidä epätietoisuudesta. Haluan yleensä tehdä kaiken itse, koska tiedän sen silloin tapahtuvan. Toivon kuitenkin, että kaikki läheiset ihmiset ymmärtävät, että nyt voi tarjota apua, vaikka en sitä pyytäisikään, tai no me emme pyytäisi, sillä olemme näissä asioissa Eetun kanssa hyvinkin samanlaisia.

 

Häihin on alle 1vuosi ja 4kk. Todella lyhyt aika, kun miettii mitä tein viime vuonna tähän aikaa, ja kuinka nopeasti aika on mennyt eteenpäin. Tämä postaus siis todistaakin sen, miksi, miksi emme voineet jättää häiden suunnittelua 6kk ennen häitä, sillä mun mekkokin pitäisi tilata 6kk ennen häitä. Kun sanoo häiden olevan 2020, ihmiset yhdistävät sen suoraan kesään, mutta mikä on ennen kevättä ja kesää – talvi, ja nämä ovat talvihäät.

 Ja niin, en olekaan kirjoittanut mitään näin paljon ja nopeasti hetkeen, sain nyt kuitenkin kaikki tunteeni ja ahdistukseni paperille, ja osittain myös buustasin harmitustani ja paniikki ketutustani. Mutta näin se elämä kuljettaa, jokaisena päivänä, kun ei ole hauskaa, ja tasaista – ainakaan minun kanssani.

Ahdistaako teitä? Missä vaiheessa suunnittelu on? Onko budejtti pysynyt kasassa? 
Mua saa auttaa kaikin mahdollisin tavoin mm. Bestmanien ja Kaasojen tehtäviin liittyen.

 

<3: Kiira

weddings-2012-05-0524-we-bridezilla-diaries_aw.jpg

https://www.glamour.com/story/the-bridezilla-diaries-is-being-a-crazy-bride-inevitable

Suhteet Oma elämä Rakkaus

Mitkä ihmeen Save the date-kutsut?

Hei, pitkästä aikaa! Mitä sinulle kuuluu?

Olen nyt aloittanut kolme kertaa kirjottamaan uutta postausta, ja aina on tullut jotain mukamas tärkeämpää, kuten matka Amerikkaan. Olimme siellä ystävämme häissä, joissa Eetu esiintyi bestmanin roolissa. Ajatuksenamme oli ja on kirjoittaa siitä, millainen tunnelma häistä jenkeissä jäi, ja minkälainen polttari paikka Las Vegas oli. Kirjoitin eilen jo pitkän pätkän, mutta parempi, että tekstissä on molempien näkökulma sekä oivalluksia. Aloitamme siis Save The Date- kutsuista.

 

Noniin, ja ensimmäinen kysymys heräsikin jo lukijassa, anna kun arvaa mikä se on; ’’Siis mitkä kutsut?’’. Kyllä luit aivan oikein, olemme päättäneet pitää kutsut ystävillemme, jotka kutsumme häihimme. Jatkuvasti erilaisilla palstoilla mietitään sitä, mitkä hääleikit olisivat kestettäviä vieraiden näkökulmasta, ja pitääkö ihmisille järjestää leikkejä tai aikaa tutustumiseen häiden lomassa. Sitten on nämä ilman avec kutsua saapuvat, joita jo valmiiksi jännittää millaista häissä tulee, kun ei oikein tunne ketään.  Meillä kun on paljon ystäviä, on ystäviä, jotka tietävät toisensa mutta harva tuntee toisiaan ollenkaan. Hätä ei ole tämän näköinen! Hyvästi tutustumisleikit häissä, ei käytetä niihin aikaan, meillä Eetun kanssa on oiva apu mm. äsken luettelemiini ’’ongelmiin’’: SAVE THE DATE -KUTSUT!
 

Lyhyesti:

Ajatuksena on siis järjestää pienet pippalot ystävillemme, jotka kutsumme häihimme. Syynä on yksinkertaisesti se, että ihmiset vähän tutustuisivat toisiinsa ja saisivat pintaraapaisuja toistensa persoonista jo ennen hääjuhlaa, ja sen villiä tanssilattiaa. Lisäksi molempien puolelta ne ystävät, jotka ei tunne vielä todella hyvin morsiusparin toista osapuolta, pääsevät tutustumaan myös häneen – tiedän useita kertoja, jolloin vierasta on hävettänyt tulla häihin, koska ei ole koskaan nähnytkään toista juhlittavista. Pääasiana on siis rentouttaa tunnelmaa häissä, saada lupa/hyvä syy sekoittaa pöytiä, tutustua ihmisiin, joita ei vielä tunne kunnolla, unohtaa tutustumisleikit häistä ja luoda uusia ihmissuhteita muiden välillä – OK, nyt meni liian syvälliseksi. Tärkeintä itselleni on saada pitää meille tärkeille ihmisille juhlat, ja nähdä, kun ihmiset viihtyvät toistensa seurassa.

 

Tähän iltaan tuleekin myös bestmanien ja kaasojen ensimmäiset tehtävät. Tai, kaasoilleni tuli jo tehtäväksi lähteä kanssani häämessuille 6.10, ja tutustua paremmin toisiinsa, joten heidän toinen tehtävänsä. Pyysinkin heti kaasojani järkkäämään jotain yhteistä sekä yhteisöllistä ohjelmaa pippaloiden ratoksi, ja Jonnalla alkoi heti mielikuvitus laukkaamaan. Saatte sitten juhlien jälkeen kuvamateriaalia mitä kaikkea keksittiinkään. Saa nähdä mitä Eetu keksii bestmaneilleen; Moikka vaan Niko tiedän, että luet tätä tiedonjanoisena, mutta kysy Eetulta 😉 Lisäksi ystävämme saavat osallistua ehkäpä tarjoilun järjestelemiseen, ellen tilaa 70 sushirullaa ja iske niitä keskelle pöytää, juomaa tulee kuitenkin aina olla. Höpöhöpö, tottakai askarrellaan jotain itse, jotta kaikille nousee hymykorville.

 

Tässä nyt kaikille järkytykseksi jotain todella epäsuomalaista, ja outoa. Toivottavasti monen elämä ei järkkynyt, vaan odotatte kutsuja suurella mielenkiinnolla!

 

<3: Kiira

blogiii.jpg

 

Suhteet Rakkaus Ystävät ja perhe Mieli