New Yorkin pehmeät jättipretzelit

pretzel0.jpg

Katukärrytyylisten jumbopretzelien leipominen on haastavinta, mitä olen keittiössä tehnyt. Näiden valmistaminen ei ole leppoisaa sunnuntaipäivän taikinaterapiaa, vaan puhdasta kiroilua ja raadantaa. Mutta makuelämys oli täysin vaivan arvoista.

Kukaan täyspäinen newyorkeri tuskin ryhtyisi hommaan kotona. Paitsi jos asuisi pysyvästi paikassa, jossa niitä ei myydä katukärryissä. Niin kuin Helsingissä. Ja ei, Stockmann Bakeryn kuivaksi käristyneet, kylmät eurooppalaisversiot eivät ole sama asia.

Pakko oli siis opetella. Ja näin se käy…

6 pehmeää jumbopretzeliä

Taikinan pohja:

  • 1 pussi kuivahiivaa (11g)
  • 2 tl sokeria
  • ripaus suolaa
  • 2,5 dl 40-asteista vettä

Taikina:

  • 385 g jauhoja
  • 30 g pehmennyttä voita (normaalisuolaista)
  • 1 tl suolaa

Muotoilu & keittäminen:

  • auringonkukkaöljyä
  • reilu 0,5 dl ruokasoodaa
  • 1,5 rkl sokeria

Kuorrutus:

  • 1 kananmuna
  • 1 lusikallinen vettä
  • n. 1 dl karkeaa merisuolaa

Aloita taikinan pohjasta sekoittamalla hiiva,  2 tl sokeria ja suolaripaus veteen. Anna seistä kymmenisen minuuttia, eli kunnes pinta on vaahtomainen.

Nypi hiivaveden seistessä voi suolattuihin jauhoihin siten, että niiden rakenne muuttuu hieman murumaiseksi.

Sekoita valmis hiivavesi vähitellen jauhoseokseen.

Vaivaa taikinaksi jauhotetulla alustalla noin 5 minuuttia, eli kunnes taikina venyy eikä enää tartu käsiin. Öljyä taikinapallo kevyesti, kääri löysästi kelmuun ja anna kohota noin tunti.

Lämmitä uuni 45 asteeseen. Öljyä 2 leivinarkkia.

Jaa kohonnut taikina 6 osaan. Muotoile rinkelit pyörittämällä taikinanpalat ensin 80-100 cm:n mittaisiksi pötkylöiksi. Käännä pötkylä U:n muotoon, kierittele päitä yhteen jättäen noin 5-10 cm vapaaksi kummastakin kärjestä ja taita vapaat kärjet U:n sivuille.

pretzel1.jpg

Laita vettä kiehumaan halkaisijaltaan suureen kattilaan.

Nosta pretzelit voidellulle leivinpaperille ja kohota haaleassa uunissa 20-30 minuuttia, tai niin kauan että lopputulos näyttää yllä oikealla olevalta kuvalta. Kun pretzelit ovat kohonneet ja ulkona uunista, säädä uunin lämpö 250 asteeseen.

Kun vesi kiehuu, sekoita siihen sooda ja sokeri. Keitä pretzeleitä yksi kerrallaan veden alla (painaen lastalla) noin minuutin ajan, niin että pinnasta tulee pöhöttyneen näköinen. Pretzelien onkiminen kattilasta on tämän reseptin kiroilukohta; niitä on lähes mahdotonta saada ehjinä takaisin leivinpaperialustalleen.

Osa onnistuu ihan kauniisti…

pretzel2.jpg

Osa hajoaa palasiksi ja näyttää keittämisen + uudelleenkokoamisen jälkeen tältä:

pretzel3.jpg

Mutta ei hätää, kananmuna-vesi-suolakuorrutus pelastaa rumimmankin yksilön! Eli: vatkaa kulhossa yhteen muna ja tilkka vettä. Voitele pretzelit munaseoksella ja ripottele jokaisen päälle reippaasti karkeaa suolaa.

pretzel4.jpg

Paista öljytyllä leivinpaperilla vuoratuilla pelleillä n. 12 minuuttia 250-asteisen uunin ylemmässä keskitasossa, niin että osa pretzelistä jää kullankeltaiseksi ja pehmeäksi.

pretzel5.jpg

Tarjoa kuumana voi- tai leivinpaperista taitelluista taskuista.

pretzel6.jpg

Tämä resepti on mun ihanalle äidille ja meidän New Yorkille; tänään, sunnuntaina ja 10 vuotta sitten.

Koti Ruoka ja juoma

Huoraspagetti

puttanesca2.jpg

Pardon my french otsikoinnissa, mutta noin kääntyy ihanan, tulisen suolaisen pasta puttanescan nimi suomeksi.

puttanesca0.jpg

Näin syntyy oma versioni kahdelle syöjälle:

  • spagettia 120 – 200 g nälästä riippuen
  • oliiviöljyä
  • 3 kynttä valkosipulia
  • 1 chili
  • 2 dl paseerattua tomaattia
  • loraus balsamicoa
  • ripaus sokeria
  • ripaus suolaa
  • 60 g anjovisfileitä
  • 1 rkl kapriksia
  • 1 dl kalamata-oliiveja

Hienonna valkosipuli ja chili. Kuullota kasarissa tai kattilassa oliiviöljyssä hetki, laske lämpöä ja lisää tomaatti. Lorauta sekaan balsamicoa, mausta sokerilla ja suolalla ja kaada sekaan anjovikset ja kapriksia. Anna hautua.

Keitä spagetti.

Sekoita kastike valmiiseen spagettiin kattilassa, annostele lautasille ja lisää päälle oliivit.

puttanesca4.jpg

Tämä perinteinen eteläitalialainen pastaruoka on nopea, edullinen, helppo ja löytyy useammastakin englanninkielisestä keittokirjasta keittiössäni, mutta jostain syystä se tuntuu olevan Suomessa melko tuntematon. Lievätkö syynä anjovikset? Niitä on turha kammota, sillä ne sulavat kastikkeeseen eikä valmiista annoksesta niitä edes erota.

Itse olen suuri anjovisten ystävä ja käytin tähän annokseen Italiasta tuomiani kokonaisina säilöttyjä anjoviksia. Helpommalla ja halvemmalla pääsee ostamalla anjovisfileinä myytävää maustettua kilohailia.

 

 

Koti Ruoka ja juoma