Strangolapreti eli trentinolaiset pinaattignocchit salviavoissa

strangolapreti_aineet.jpg

Tämä ruoka tulee suunnilleen jostain sieltä, missä Italia loppuu ja Tiroli alkaa.

Strangolapreti tarkoittaa suoraan käännettynä papinkuristajaa, ja samannimistä ruokaa tarjoillaan muuallakin Italiassa. Trentinossa se tehdään pinaatista, leivästä, maidosta ja kananmunasta ja tarjotaan salviavoin kanssa.

Strangolapreti (kahdelle)

  • 150-200 g hieman kuivahtanutta patonkia
  • vähintään 100 g pinaattia (voit käyttää jopa 500 g)
  • lasillinen maitoa
  • 1 kananmuna
  • vehnäjauhoja
  • suolaa

Tarjoiluun:

  • tuoretta salviaa
  • voita
  • parmesaania

Huuhtele pinaatti. Mitä enemmän pinaattia käytät, sitä vihreämpää ja oikeamman näköistä lopputuloksesta tulee. Itsellä oli käytettävissä ainoastaan 100 grammaa, ja lopputulos oli vaisun harmaa.

strangolapreti_leivanmuru.jpg

Paloittele ja murusta leipä karkeaksi rouheeksi.

Lämmitä maito.

Keitä pinaattia tilavassa kattilassa noin 10 minuuttia. Sekoita samalla maito leivänmuruihin.

Pilko keitetty pinaatti ja lisää leipä-maitoseokseen.

Mausta suolalla ja lisää mukaan kananmuna.

Lisää jauhoja lusikallinen kerrallaan, kunnes seos pysyy koossa eikä enää kovin pahasti tartu käsiin.

Pyörittele taikina tangoiksi ja leikkaa 1-2 cm:n mittaisiksi mykyiksi.

strangolapreti_raaka.jpg

Laita vettä kiehumaan isoon kattilaan. Sulata veden kiehuessa iso nokare voita (ainakin pari ruokalusikallista) paistinpannulla miedolla lämmöllä muutaman salvianoksan kanssa.

Kun vesi kiehuu, pudottele mykyt kattilaan. Niiden kypsyminen vie ainoastaan minuutin tai pari – tarkkaile siis kattilaa valppaana reikäkauhan kanssa, ja poimi mykyt pois kattilasta sitä mukaan kun ne nousevat pintaan.

Kaada päälle salviavoi, raasta mukaan reilusti parmesaania ja tarjoa heti.

strangolapreti_valmis.jpg

Itselle annos riitti tällaisenaan, mutta muut kuin kotona lomalöhöilevät alle 160-senttiset naisihmiset saattavat kaivata annokseensa lisää ruokaisuutta. Miehelle paistettiin näiden seuraksi porsaankyljys; myös lihaisa raakamakkara, pekoni tai pancetta toimisi hyvin.

Ja lopuksi vielä ihania Trentinon maisemia, olkaa hyvä!

katot_kehystetty.jpg

kuja.jpg

vuoripolku_petri.jpg

iltaruuhka.jpg

Koti Ruoka ja juoma

Rialton markkinoilla

rialto_fagiolietfiori.jpg

Rialton sillan kupeessa San Polossa sijaitsee Venetsian tunnetuin tori. Sen verran tunnettu, että elokuussa se muistuttaa enemmän turistinähtävyyttä kuin ruokaostosten tekopaikkaa.

Mielestäni paikka on taivas. Matkoilla suurimmat ruokaodotukseni kohdistuvat nimittäin paikallisiin herkkukauppoihin, toreihin ja markkinoihin, eivät niinkään ravintola-ateriointiin.

Ravintolaruoka, johon päiväbudjetillamme on varaa, ei yleensä ole mikään mieltäylentävä kokemus. Parempaa tekisi monesti kotona. Lisäksi autenttisten, ystävällisten, laadukkaiden-mutta-kohtuuhintaisten paikkojen löytäminen väsyneenä ja nälkäisenä turistisyöttölöiden valtamerestä on helpommin sanottu kuin tehty.

Haaveilen kyllä jatkuvasti siitä päivästä, kun minulla on varaa matkustella pelkkää Michelin guidea seuraten. Siihen asti esittelen tällä palstalla matkoilta mieluummin torien kaltaisia inspiraationlähteitä kuin Ö-luokan ravintoloita ja opettelen valmistamaan klassikkoannokset kotona.

rialto_ayriaisetstyrox.jpg

Tuoreiden merenelävien valikoima oli melkoinen.

rialto_kalakauppias.jpg

Mustekalaa suoraan laguunista. Voi sitä onnenpäivää, jos Suomesta vastaavaa saisi.

Yhtenä iltana satsasimme Venetsiassa hieman parempaan ravintolaruokaan, ja maistoin paikallista klassikkoherkkua, omassa musteessaan valmistettua mustekalaa polentan kera, jota on kotona yksinkertaisesti mahdoton valmistaa.

rialto_kalamiehet.jpg

rialto_koppi.jpg

Kauppiasparat ovat – minun onnekseni – tottuneet turistitulvaan ja antavat kuvata rauhassa.

rialto_ostosmiehet.jpg

Torilla käynti venetsialaisittain ei selvästikään ollut pelkkää mummojen hommaa.

rialto_mausteet.jpg

rialto_tomaatit.jpg

rialto_persikkamarjat.jpg

Hedelmien, varsinkin ihanien yllä näkyvien litteiden Saturnia-persikoiden maku ja kypsyys ovat ihan toista luokkaa kuin Suomessa (ei tietenkään mikään ihme, kun ottaa huomioon kuinka paljon lyhyemmän matkan nämä matkustavat). Kalpean sisuksen ei kannata antaa hämätä:

rialto_persikkasisalta.jpg

(Tarkkasilmäiset huomaavat, että yllä oleva kuva ei ihan ole Venetsiasta, vaan matkan aiemmalta etapilta Garda-järveltä. Mutta kyseessä kumminkin saman lajikkeen persikka!)

rialto_tonno.jpg

Vähän toista kuin purkkisukulaisensa.

rialto_mina.jpg

Lasin takana possu, heijastuksena minä.

Koti Ruoka ja juoma Matkat