Neitsytpäiväkirjat

Neitsytpäiväkirjat

Turkin Virgin Suicides. Siksikin Deniz Gamze Ergüvenin Mustangia on kuvailtu, eikä suotta. Vanhoillisen setänsä hoteisiin päätyvän sisarusparven maailma supistuu neljän seinän sisälle heti kun pojat alkavat kiinnittää heihin huomiota. Tyttöjen neitsyyttä on nimittäin suojeltava viimeiseen hengenvetoon – se on sentään viehkojen orpolapsien kallisarvoisin omaisuus. Ranskan ehdokkaana parhaan vieraskielisen elokuvan Oscaristakin kilpaillut leffatapaus on usein elämäniloinen […]

Sesongin hedelmät

Sesongin hedelmät

Kevät etenee täyttä höyryä – ja vauhtia tuntuu riittävän elämässä muutenkin vähän liikaa. Joku kehtasi vieläpä varastaa tunnin yöunista ja tehdä tiistaista maanantain. Viikonloppuna ajattelin joka tapauksessa pysähtyä sesongin mehukkaimpien leffojen äärelle. Syksyisen Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin pikkusisko, tänään käynnistyvä Season Film Festival eli uudelleen syntynyt Nainen vai artisokka esittelee nimittäin keskimääräistä runsaammin muiden kuin valkoisten […]

Ruudun takaa

Ruudun takaa

Ooh. Alkuvuoden odotetuimpiin kuuluva Carol on kaunis elokuva; viehkeän hillitty, kuten päähenkilönsä. Cate Blanchett ja Rooney Mara ovat taitavia ja upeita, puvustus ja lavastus viimeistä silausta myöten harkittuja. Kumpikaan ei sovi 50-luvun kotirouvan rooliin, mutta ei vielä ole uskaltanut täysin luopua kulisseista. Poikaystävästä, naiselle sopivasta työstä, kunniallisesta käytöksestä, aviolitosta, perheenäitiydestä, keskiluokkaisesta elämästä.  Elokuvan katse on […]

Tyttö ikkunassa

Tyttö ikkunassa

Tiedätte varmaankin sen tunteen, kun haluaisi kovasti pitää jostakin mutta ei vaan natsaa. Tanskalainen tyttö on vähän tällainen tapaus. Lähtökohta on nimittäin ihan lupaava: pääosissa viehkot Alicia Wikander ja Eddie Redmayne, aiheena valtavirtaelokuvassa yleensä korkeintaan pintapuolisesti käsitelty sukupuolinen identiteetti ja taustalla 20–30 luvun boheemi taidemaailma. Ohjaajana on aikoinaan Kuninkaan puheella kultasuoneen iskenyt Tom Hooper. Einar […]

Ilman rönsyjä

Ilman rönsyjä

Joskus on hyvä palata perusasioiden äärelle, keskittyä olennaiseen. Näin tekee myös Spotlight, joka edustaa vanhan koulukunnan tarinankerrontaa. Se ei kikkaile kuvauksella, leiki aikatasoilla, rakenna hienostuneita juonikoukkuja tai koukuta erityisen dynaamisella ilmaisulla. Varma ohjaus ja taloudellisen taitava näyttelijäntyö riittää. Katolisen kirkon systemaattisesti peittelemän pedofiiliskandaalin paljastaneen toimittajatiimin työtä ei liioin kuorruteta glamourilla, vaan vyyhtiä puretaan arkisissa toimituspalavereissä, […]