Ei viisivuotias käskien laula

Minun nuorimmaiseni, kouluunko jo?

No ei aivan noin vain. Saksassa lapsi on periaatteessa oppivelvollinen sinä vuonna, jona täyttää kuusi vuotta. Mutta vain periaatteessa. Käytännössä jokaisen lapsen on todistettava kouluvalmiutensa erityisessä koulukypsyyskokeessa. (Tarkat ikärajat ja testauskäytännöt vaihtelevat osavaltioittain.)

Niin marssi meidänkin Tuulitukkamme, tukka siististi solmittuna, isänsä kanssa annettuna aikana lähikouluun testattavaksi. Ensimmäinen osio sujui vielä jotenkuten. Ystävällinen naishenkilö näytti Tuulitukalle kuvia ja kyseli niistä kysymyksiä, ja jos vastausta ei kuulunut, hän avitti hieman. ”Onko tässä vihreää?”

Toisessa huoneessa odotti kuitenkin vakavampihenkinen ja kunnioitusta herättävä kaksimetrinen lastenlääkärimies. ”Piirrä ympyrä”, lastenlääkäri määräsi. Tuulitukka tarttui annettuun kynään ja piirusti. ”Piirrä kolmio”, kävi seuraava käsky. Hyvä, ajatteli isä, tämän Tuulitukka osaa. Mutta sitten lastenlääkäri veti esiin tiipiitä esittävän kuvan ja kysyi: ”Missä tässä kuvassa näkyy kolmio?” Tuulitukka tuijotti kuvaa, vilkaisi lastenlääkäriä ja käänsi sitten katseensa alas. Kysymys toistettiin, mutta vastaaja ei tehnyt elettäkään näyttääkseen, että oli edes kuullut kysymystä.

School test triangle teepee

”Aina kun Tuulitukka ei vastannut, lääkäri katsoi minua merkitsevästi ja veti pitkän viivan papereihinsa”, isä kertoo myöhemmin kotona. ”Ja sitä vain jatkui ja jatkui, tehtävä toisensa perään. Yhdessä vaiheessa hän sanoi: kuulepas, en voi kysyä sinulta jokaista kohtaa uudelleen, minulla on tuolla oven takana paljon lapsia odottamassa, joiden aika olisi jo.”

”Hän kysyi siitä junakuvasta, mikä ei kuulu joukkoon”, Tuulitukka pistää väliin.

”Niin kysyi. Ja mitä sinä sanoit?”

”En mitään!” Tuulitukka kikattaa.

”Et niin, et yhtään mitään. Junan yhdessä vaunussa oli muna ja toisissa jotain pähkinöitä, ja…”

”Ne olivat kastanjoita! Chestnuts! Kastanien!” Tuulitukka keskeyttää ja saa isän pyörittelemään silmiään: lapsemme puhuu kyllä kolmea kieltä, mutta on halutessaan hiljaa niillä kaikilla.

”Mutta sinun olisi pitänyt sanoa se lääkärille!”

”Miksi?” Tuulitukka tahtoo tietää.

”Koska lääkäri kyllä tiesi vastauksen, mutta hän kysyi sitä sinulta, koska halusi tietää, tiedätkö sinä sen.”

Ja Tuulitukka puhkeaa hersyvään nauruun:

”Silly person!”

Kommentit (4)
  1. jujukas / Lempipaikkojani
    16.2.2016, 08:03

    Olipa kiva löytää blogiisi, lapsiperheiden jutut muualla Saksassa kiinnostavat aina! Itse asun (ja bloggaan) Kölnin lähellä. Täällä meillä päin lasten koulukypsyys testataan erityisessä Jugendamtissa, jossa lasta tutkii niin pari hoitajaa kuin lääkärikin. Kokemusta on jo kahden lapsen kohdalta ja molemmat ovat päässeet ajallaan kouluun, vaikkei kumpikaan ole testeissä puhunut sanaakaan saksaa!

    1. Hienoa, että teillä on mennyt hyvin! Meillähän lapsi puhuu saksaa(kin) ihan hyvin, mutta sitä ei lääkäri tainnut saada koskaan tietää… :/

      Ja tervetuloa lukemaan – minäkin lisään blogisi heti lukulistalleni!

  2. Voi ihana! 🙂

    1. Niin…ihanasti oman pään mukaan… 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *