”I hope not too many little Nyhtös were killed”*

new_lime_box.jpg

(Kuva Gold&Green Foodsin omilta verkkosivuilta.)

Tein tapoihini kuulumattoman kevätmatkan Suomeen päästäkseni juhlistamaan ystävän häättömiä häitä, ja tuliaisina toin kolme pakettia sitä mistä on jo viikkokausia puhuttu:

nyhtökauraa.

Nyt sitä meinaan saa! Tai siis saa, jos on Suomessa, pääsee riittävän suureen vähittäismyyntiliikkeeseen sen avatessa aamulla ovensa ja löytää tiensä altaalle, jonne uutuustuote on piilotettu, ennen muita viekkaita nyhtökauran metsästäjiä. Äitiäni oli onnistanut kolmannella yrittämällä.

Nyhtökauraa on tällä hetkellä saatavana kolmena eri makuvaihtoehtona, joista maistatin perheelläni kahta: limetti-seesami-inkivääriä ja tomaatti-savupaprika-korianteria. Molemmat maistuivat niin perheen isoille kuin pienillekin syöjille. Makuvaihtoehdoista jälkimmäistä heitin jopa sellaisenaan salaattiin, kun näillä helteillä ei oikein tee mieli syödä muuta kuin kylmää. Molemmat maut olivat hyvin mietoja, mutta imevät toki makua itseensä, jos niitä haluaa maustaa lisää.

Muihin kasviproteiineihin verrattuna nyhtökaura muistuttaa koostumukseltaan enemmän seitania kuin soijavalmisteita, ja tuo jonkin verran mieleen aasialaisissa ravintoloissa tarjottavat vehnägluteenipohjaiset ”kasviskanat” ja ”kasvisankat”. Sekä vehnää että soijaa vältellään perheessämme niin ravitsemuksellisista kuin ympäristöllisistäkin syistä, ja siksi ilahduin kovin kuullessani, että nyhtökaurassa ei ole kumpaakaan.

Mitä nyhtiksessä sitten on? Oikeastaan pelkkää hyvää, mikäli pakkausteksteihin ja tuotteen kehittäjiin on uskomista. Proteiini on peräisin kaurasta, herneestä ja härkäpavusta, minkä takia se ainakin Suomessa päihittää ympäristökysymyksissä muut kasviproteiinit mennen tullen. (Lihan nyt tietenkin päihittää melkein mikä vain.) Lisäksi proteiinia on huima määrä: kehittäjien mukaan enemmän kuin vaikkapa soijassa, kananmunassa tai jauhelihassa. Lisäaineita ei ole lainkaan.

Kaikkein mullistavinta nyhtökaurassa on kuitenkin se, että se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja. Se on toisin sanoen täydellinen proteiinin lähde  samaan ei muu kasvisvalmiste kykene.

Toki kyseessä on prosessoitu ruoka, jonka ravitsemuksellisuus ei koskaan voi yltää tuoreiden kasvisten tasolle. Siitä syystä siitä ei ole tulossa meille joka päivän herkkua, mutta nopeaan arkiateriaan lisättävänä helppona proteiinivalmisteena ottaisin sen mieluusti käyttöön jos se täällä kaupan hyllyille ilmestyisi. Toivoa siis sopii, että Berliinikin alkaa toisinaan kopioida Suomen hipsteritrendejä eikä vain päinvastoin.

– – – – –

(Puolueettomuushuomautus: tämä postaus syntyi puhtaasta innosta  en hyödy kirjoituksesta itse millään tavalla enkä ole edes ilmoittanut nyhtökaurafirmalle kirjoittavani heidän tuotteestaan.)

*Miehen ensimmäinen kommentti, kun Suomesta palattuani esittelin innoissani nyhtäriä hänelle.

 

Kommentit (2)
  1. Näin kävi mulle yhdessä keskisuuressa kaupassa, kun kysyin lihatiskin pojalta:
    Minä: ”Anteeksi, ei teillä varmaan ole, mutta jos olisi, nii missähän sitä nyhtökauraa olisi esillä…?”
    Myyjä: ”On meillä, täällä (lihatiskin) takahuoneessa. Hyvä kun kysyit, mitä makua saisi olla?”
    Minä: ”Ai, vau, no vaikka sitä, missä on limeä 2 pakettia”
    Myyjä: ”Me ollaan saatu ohjeistus, että vain yksi paketti per asiakas, mutta voin mä nyt myydä sulle kaksikin.”
    Siis kannattaa kysyä. En ole tottunut tähän säännöstelyyn. Mielenkiintoinen kokemus.

    1. Oho! Vai ihan säännöstelyä! Ja sitten kuitenkin toimitaan heti ohjeistusten vastaisesti… 😉

      Mutta joo, äitinikin sai suosittua tuotetta käsiinsä vasta kolmannella koettamalla. Sille tosin myytiin mukisematta neljä pakettia.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *