Tag: minä

Välillä blogin kirjoittaminen tarkoittaa samaa, kuin esiriipun takaa näyttämölle valikoitujen asioiden näyttämistä. En tarkoita, että bloggaaminen olisi kulissien pystyttämistä, mutta blogiin valikoituu välillä hyrskynmyrskyn keskeltä jokin selkeä hetki, esine, valokuva. Valikoitu kohtaus tarinasta. Esimerkiksi minä rajaan meiltä sisältä otetut kuvat aina niin, että kameran linssi osoittaa pois päin meidän keittiöstä, sillä inhoan sen kaapinovia. Kuten […]

Vuoden viimeisessä postauksessa kirjoitin, että vuonna 2014 tahdon nipottaa vähemmän. En ole luonteeltani mikään niponipo, ja itse asiassa oma suurpiirteinen luonteeni saa meillä kotona toisen osapuolen välillä hermostumaan. Olen kuitenkin niin pinttynyt toisinaan omiin ajattelu -ja toimintatapoihini, että jouluna huomasin sortuneeni ihan sellaiseen älä/varo -linjaan. Huomasin päästeleväni lauseita, kuten ”ei sitten enää toista karkkia” (hei […]

Sain tänään painaa send-nappia vuoden viimeisen kerran. Sinne meni portfoliot, luentopäiväkirjat ja oheistehtävät. Olo on ollut sen jälkeen vähän epätodellinen, helpottunut ja otsassa on kolkutellut pieni päänsärky stressin purkautumisesta. Minut on päivän mittaan vallannut sellainen ”vau mikä vuosi” -olotila, joka kuuluisi kai vallata vasta uutena vuotena, mutta nyt minun tekisi aivan kovasti mieli kohottaa lasi […]

1. Kävelyretkeä kaupungille aikaisin viikonloppuaamuna. Ota mukaan koira ja kamera. Fiilis on jännä, kuin autiokaupungin katuja tallustelisi. 2. Valokuvien tilaamista paperiversioiksi. Varaa projektiin reilusti aikaa, esimerkiksi yksi lauantai-ilta, ja lasi punaviiniä. Sain jopa klikattua häiden kiitoskortit tilaukseen. Ekstravinkkinä ”miten yllätät häävieraat jälkikäteen”: lähettäkää kiitoskortit kuukausia myöhässä, ja vieraat yllättyvät sillä luulivat hääparin unohtaneen koko kiitoskorttiasian. […]

6.30 herätyskello tuntuu huonolta vitsiltä. Mietin hetken, valitsenko vastapestyt ja föönatut hiukset vai kuivashampoon ja kaksikymmentä minuuttia lisää unta, ja valitsen jälkimmäisen. Maanantaiaamu tuntuu maanantaiaamulta, eli hukassa olevilta kurahanskoilta ja kahden hörpyn kahvikupilta. Yliopistolle päästyäni tarkoituksenani on käydä nopeasti tulostamassa englannin esitelmän runkoni, mutta kas, koulun koneet eivät kirjaa minua sisään. Niinpä toimin kuin kuka […]

Aamu alkaa inhokkitavallani, eli aivan liian aikaisin. Poika herää 6.20 kolahtavaan eteisen oveen ja koiran lenkin jälkeisen tassujenpesuoperaation ääniin. Yleensä me nukumme pojan kanssa oikein tyytyväisinä emmekä herää miehen aamutoimiin, mutta tänään ei nukuta tämän jälkeen enää silmäystäkään. Yritän peittoa naamalleni vetäen selittää pojalle, että saisimme nukkua vielä melkein tunnin, mutta tilanteesta ärsyyntynyt pikkumies läiskyttää […]

Olen todella tiukka meille kulkeutuvien esineiden suhteen: ei mitään ylimääräistä. Tällä mentaliteetilla raivaan kaikki ei-käytössä olevat tavarat pois, olivat ne sitten vaatteita, kenkiä, astioita tai leluja joilla ei enää leikitä. Meillä ei ole myöskään lähes mitään koriste-esineitä (jos valokuvia ja kynttilöitä ei lasketa), sillä minusta tuntuu että ne vain tekisivät vähistä neliöistämme entistä ahtaammat.  Eilen […]

Siinä ne ovat sekaisin omissa pläjäyksissään. Minun kesämuistoni. Kesäkuun rauhalliset kotipäivät pojan kanssa, Helsingin reissut, minut aivan huumannut Lana Del Rey, kuplavolkkarilla juhannusteillä ajelut, uusi kuva kylkiluideni päällä, kävelylenkit lapsuuteni maisemissa. Jos kesäkuu olisi maku, se olisi avokadoa, jätskiä, kahvia sekä isäni savustamaa lohta. Ihana kuuma heinäkuu, pienet lähireissut perheen kesken, hääkutsujen askartelua, riidan poikkaissut […]

Tiettekö mitä! En enää stressaa. Lyhyt bridezillailu-kokeilujaksoni on vaihtunut tänään jonkinlaiseen hysteriaan. Saan aivan hervottomia nauruhepuleita tuon tuosta, ehkä seuraava askel kohti hulluutta? Totesin vaan to do-listaa (joka on jo jalostunut excel-taulukoksi, oh my) selatessani, että jos listalta löytyy mm. kukkapelloilla kuljeskelua ja sopivien auringonkukkien kelpuuttamista, karkkien haalimista buffettia varten, ystävän käsittelyssä ripsien tuunausta jonka […]

Älkää käsittäkö väärin. Tykkään minäkin syksystä silloin kun sen aika koittaa: rakastan keltaisia lehtikasoja, kaikkea pientä uutta mitä syksyisin hankitaan (uusia kyniä penaaliin, pehmeitä neuleita), kutsuvia kahviloita ja sitä uuden alun tuntua.  Mutta älkää, älkää mainitko syksyä kuitenkaan vielä! Olen aivan ahdistuksen kourissa, sillä pelkään että tämä elokuu katoaa jonnekin heinäkuun ja syksyn väliin aivan […]