Kun aallot nousevat ja matkanteko käy myrskyisäksi, on muistoja ajoista, jolloin oli onnellinen.

”Haavoittumisen jälkeen on vaikea muistaa, että iloa on olemassa. Ilo on suuri käsite ja täysin tavoittamattomissa, kun olemme onnettomuuden syövereissä. Mutta onnellisuus… Onnellisuus on paremmin saavutettavissa. Voimme tuntea olomme surkeaksi ja huomata nauravamme, vaikka vain muutaman sekunnin. Se vahvistaa halua elää ja siitä on hyvä lähteä eteenpäin. Onnellisuus, ja meidän uskomme siihen, on selviytymisen perusta. Olen itse selvinnyt hengenvaarallisesta traumasta, ja pieni ajatus onnesta vei minut kohti ajatusta suuremmasta ilosta, joka lopulta vapautti minut traumaperäisestä stressihäiriöstä. Ja tässä minä nyt olen, onnellinen päivittäin ja aina tavoittelemassa ilon hetkiä. Se on mahdollista. Ja mitä tulee sinun projektiisi, tai kenen tahansa onnellisuusprojektiin, se voi olla alku pitkälle toipumisen tielle. Onnellisuutta voi varastoida kulkiessaan myötätuuleen, eli oppia itsestään ja siitä, mikä tekee itsestä onnellisen. Kun aallot nousevat ja matkanteko käy myrskyisäksi, on muistoja ajoista, jolloin oli onnellinen. Kokemus antaa uskoa siihen, että selviää uusistakin haasteista. Kyse on myrskystä selviytymisestä ja navigoinnista onnen määränpäähän. Luultavasti tie ei ole sama, mutta se on saavutettavissa…”

Ote kirjasta Onnellisuusprojekti

IMG_8011.JPG

..When we were happy

Kommentit (2)
  1. Tarkastapa Neil Hardwickin Diagnoosina hulluus -kirja. Hyvä ja lyhyt kirja.

    1. Kiitos vinkistä! Täytyy tutustua <3

Kommentointi suljettu.