Tag: kiitollisuus

Tossa oikealla on minusta otettuja kuvia noin vajaa vuosi sitten. Pitkäaikaisen unettomuuden ja massiivisen ahdistuksen runnomana. Ja tossa vasemmalla on kuva, joka on otettu minusta eilen. Eihän noista vuoden takaisista kuvista, tosta tyhjästä katseesta oikeesti tunnista mua. Mä en tunnista itseäni. Alleviivaan edelleen – masennus on vakava sairaus, ei mielentila. Olen mennyt läpi kiirastulen. Tänään oli suuri […]

Laittaa koti täyteen kynttilöitä. Valmistaa pastaa. Juoda maailman parasta tempranilloa. Saada yksi parhaimmista ystävistä yökylään. Katsoa yhdessä Coyote Ugly. Nauraa maha kippurassa. Jutella ihan kaikesta. Loikoilla joogahousuissa. Juoda mansikkaboolin makuista korkkiviallista kuohuvaa. Pelleillä. Laulaa yöllä LeAnn Rimesiä. Nukkua vierekkäin. Herätä halaukseen. Keittää pannukahvit. Juoda smoothieta. Kärsiä vähän eilisestä viinistä. Istuskella samanlaisissa villatakeissa. Juoda kylmää kokista. […]

”Ihminen on äärisosiaalinen olento, joka tuntee itsensä vaillinnaiseksi, ellei koe antavansa merkityksellistä panosta yhteisölleen.” -Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen Istuin tänään kovalta tuulelta ja raekuurolta paossa Aleksanterinkadun kahvilassa. Suuntasin ikkunapöytään ja pöydässä oli nuo ylläolevat sanat. Työhönpaluu häämöttää ja aivan kuin universumi antaisi minulle pieniäsuuria potkuja takamukselle sen suhteen. Olet valmis. Onhan se, hyvänen aika, ihan […]

Ei sitä voi edes sanoin kuvailla, kuinka siistiltä tuntuu, kun on nukkunut yönsä hyvin ja herää uuteen päivään hyvillä mielin. Ilman syvää epätodellista, sumuista, kuplamaista, irrallista oloa. Ilman tyhjyyden tunnetta. Ilman ajatusta siitä, että tahtoo kuolla pois. Ilman pelkoa siitä, että tämä ei lopu koskaan. Elämä voi oikeasti mennä ennalleen, mennä kohti parempaa, vaikka kävisi […]

Se oli ehkä viimeinen yö yhteisessä kodissa. Tänään viedään viimeiset laatikot, että pääsen asettumaan omaan kotiin. Myöhemmin saan ullakon ja kellarin tavarat, lipaston ja polkupyörän. Eilen illalla kun vietiin laatikoita, uudessa kodissa tuoksui jo oma tuttu tuoksu. Santelipuu. Ja siellä on kodikasta, turvallista. Juuri sitä, mitä minä olen kaivannut. Turvaa, rauhaa, vapautta, omaa tilaa, happea. […]

Viime yönä itkin unessa ja toistelin jollekin hyvin kiivaasti kyynelehtien seuraavia sanoja; ..”minä en ole enää se mitä minä olin. Minä en ole enää se sama. Minä tunnen sen. Minä olen muuttunut.” Tuossa on varmasti totuuspohjaa. Myös kuulen ja tunnen pelonsekaisuutta. Tuskallista, pelottavaa irtipäästämistä. Mutta myös jotain vapauttavaa. Me muututaan koko ajan, ihan ilman mielensairauksiakin. […]

Tänä iltana olen kiitollinen… siitä, että saan tehdä inspiroivaa, monipuolista, unelmieni työtä, jossa pääsen käyttämään omia vahvuuksiani ja tapaamaan toinen toistaan ihanampia ihmisiä. Olen niin kiitollinen, ettei sanatkaan riitä. Mulla on ollut niin älyttömän paljon viime päivinä virtaa ja ideoita! Se tuntuu hyvältä! siitä, että työtäni myös oikeasti arvostetaan ja siitä muistetaan kiittää – ja […]

Tänä aamuna olen kiitollinen… pitkistä ja sikeistä yöunista vaaleanpunaisesta aamutaivaasta ja pilvien takaa kurkistelevasta auringosta eilisestä illasta; ystävien kanssa vietetystä ajasta, hyvästä ruoasta, kuplivasta, saunasta, nauruista toissaillasta, työtiimistä, hyvästä ruoasta ja viineistä ja nauruista – kaikesta siitä. On onni olla osana tuollaista porukkaa. tulevasta, innostavasta ja inspiroivasta pian alkavasta työpäivästä David Bowien musiikista, ah. Safe […]