Tag: #lapsenkuolema

Hei lapseni <3 Olen kyllä huomannut vierailusi. Olet viivähtänyt useammin ajatusteni reunamilla, kuiskinut korvaani sanaa äiti. Tuo sana sen merkityksineen saa minut tänään liikuttumaan. Olen äiti myös eläville, mutta tänään äitiyteni on sinulle Christina. Tiedän sinun olevan aikuisen ikäinen, jos vain taivaassa vanhetaan kuten maan päällä. Hahmosi on minulle pienen tytön, pienen vaaleatukkaisen tytön. Istuin […]

Hei Pimpuliina! Katselin aamulla telkkarista naisen hyppäävän tandemhypyn. Elin mukana hypyssä sen jokaisessa vaiheessa. Kun vapaapudotus alkoi ja näin tunneraktiot hyppääjän kasvoilla, purskahdin itkuun. Muistelin mitä tunsin, kun tein vastaavan hypyn itse liki 20 vuotta sitten. Muistan, että hypyn aikana lähetin sinulle terveisiä leijaillessani kohden maata.Kuolemastasi oli hypyn tapahtuessa noin kahdeksan kuukautta. Oli ensimmäinen kesä […]

Kuolema päättää asioita, lopullisesti. Kuoleman jälkeen kuitenkin jatkuu myös elämä. Sinä rakas lapseni täytät tulevana perjantaina 29. Syntymäpäiväjuhlasi vietetään ajatuksissa, kuvitelmissa sekä muistoihin vajoten. Olen perjantaina töissä, joten päivän aikana en ehdi sinua ajatella, mutta älä luule että unohtaisin. Sinä ole jatkanut kuolemasi jälkeen varmasti hyvin toisenlaista elämää siellä jossain. Minä pystyn vain vähäisesti kuvitelemaan […]

Tänään haluan itkeä, haluan surra ja haluan tuntea tuskaa. Tai oikeastaan en haluaisin, mutta en voi välttää. Huomenna on kuolleiden lasten muistopäivä. Kuolleiden lasten. Huomenna minä menen töihin, teen työni, tulen kotiin, syön, ehkä istahdan sohvalle ja menen nukkumaan. Huominen on siis tavallinen syksyinen keskiviikko kaikille muille paitsi lapsensa menettäneille. Lapsensa menettäneet kulkevat kuten muutkin, […]

Lapselleni ja minulle Lapsen syntymä muuttaa elämää. Pientä lasta katsellessa kuvittelee niin paljon, haaveilee sekä unelmoi. Lapsi kasvaa ja samaan aikaan kuvitelmat, suunnitelmat sekä haaveet muovaantuvat. Parhaimmillaan vanhempi ja lapsi kuvittelevat tulevaa elämää yhdessä, piirtävät kuvaa, jonka soisivat muuntuvan todeksi. Lapsen kuollessa, kuolevat myös unelmat sekä haaveet. Lapsen kuollessa kuolee osa vanhemmasta ja se osa […]

LAPSUUS JA NUORUUS Syntymäni oli merkityksellinen minulle ja vanhemmilleni. Merkityksellistä oli myös jatko. Monesta syystä päädyin vauvana lastenkotiin. Ensimmäinen traumani, josta en muista mitään, mutta joka piirsi kokemuspohjaa mieleeni ja vaikuttaisi tapoihini toimia ja tuntea. Toinen traumani tapahtui joitakin vuosia myöhemmin. Muutin lastenkodista isäni ja äitipuoleni luokse. Trauma se on siksi, että pieni lapsi oli […]

Christina rakasti eläimiä. Sain joskus moitteita, kun en osannut varoa mielikuvituskoirien vesikuppeja. Koiria oli myös rapsutettava, luonnollisesti, ja niille piti jutella.Chrstina haaveili omasta koirasta enemmän kuin mistään muusta. Joskus kuvittelin hänen kulkevan aikuisena naisena koiriensa seuratessa, ja pitkät vaaleat hiukset olisivat hieman pörröllään. Christina kulki mielummin farkkuhaalareissa, kuin prinsessamekoissa. Korvakorut hän halusi, mutta ei koristeellisia […]

Istun sohvalla ja lämmittelen. Kävin kävelyllä ja kiipesin Näsin kivelle katsomaan allani lepäävää kaupunkia. Tuuli. Asetuin niin, että jäin tuulelle alttiiksi. Suljin silmäni ja kuvittelin olevani ainoa ihminen maailmassa. Ei olisi mitään mikä velvottaisi, eikä mitään mikä saisi pysymään juuri tässä paikassa. Olisin yksin. Tuuli livahti paidan kauluksesta ja havahdutti kylmien väreiden kautta todellisuuteen. Laskeuduin […]

Mielessäni monta aihetta. Monen monta, jotka saisivat tulla kirjoitetuksi. On monta ihmistä, jota tahtosin kirjoituksellani ajatella. Sinä pusket esiin. En ole sinulle aikoihin jutellut, en kirjoittanut. Muistanut olen kuitenkin, hajamielisesti ja tottuneesti. Pusket voimallisesti, joten istun siis alas ja annan sinun tulla rakas lapseni. Muistelen mennyttä. Muistelen hetkiä, jolloin masennus, epätoivo ja valottomuus olivat aina […]