Blogi 2v: Suosituimmat, kiinnostavimmat ja luusereimmat postaukset
Blogi vietti tuossa parisen päivää sitten 2-vuotissynttäreitään (awwwww), eli on hyvä aika koostaa vähän luettavaa yhteen nivaskaan. You know, ettei tartte välttämättä kahlata läpi 394 postausta päästäkseen kärryille näiden vuosien käänteistä.
Niin ja tietysti, kiitos teille ihanuuksille että hengaatte mukana <3 Kakkukahvit kun nähdään.
Mutta pitemmittä puheitta, täältä pesee selailtavaa viikolopun ratoksi.
Blogin luetuimpia postauksia
Vuodatus siitä, kuinka ambiverttina on raastava elää
In a nutshell: vaikka usein kuulee, että ambivertti on kaikista kätevin olomuoto introvertti-ekstroverttiakselilla ja bläbätibläbätiblää, niin ei tää kyllä ihan helppoa ole!
6 asiaa, joita poikaystävä ei tajua (vaikka kuinka väittää olevansa mun lifecoach)
Se sietää hyvin mun kotkotuksia ja naureskelee mulle välillä. Meidän yhteinen elämä on leppoisaa ja hassua. On kuitenkin joitakin juttuja, mitä se ei vaan tunnu ikinä tajuavan, ainakaan silleen syvällisen merkityksellisellä tavalla.
Asiaa ihmisimureista, eli niistä tyypeistä kenen seurassa vähän kuin katoaa
Tiedättekö ne pöytäkeskustelut, jotka käydään aina sen saman tyypin monologia kuunnellen ja mukana naureskellen? Sen tunteen, kun keksii nokkelan vastauksen, mutta jättää sen suosiolla sanomatta, koska tietää että eräs puhuu kuitenkin päälle ja heittosi jää leijumaan puolikkaana lässykkänä ilmaan?
Kiusallisia sosiaalisia tilanteita, ja niitähän riitti kahden osan verran
Joskus mä mietin, et ois helpompi olla vaan himassa kaiket päivät. Ettei aina tarttis olla tunkemassa itteään kaikkiin ylinoloihin sosiaalisiin tilanteisiin.
Oli aika tunnustaa asia, jonka olin jo pitkään alitajunnassani tiennyt, mutten itselleni rohkeasti myöntänyt: musta oli vaivihkaa tullut holtiton rahankäyttäjä, pahimman luokan tuhlaajapetteri, tyyppi joka ei oo varma siitä, minne sen massit katoaa eikä se enää halua edes ajatella koko asiaa.
Postauksia ulkosuomalaisuuden ihanuudesta ja kurimuksesta
10 asiaa, joista henkilökohtaisesti syytän poikaystävää hänen maassaan
1. Tuuli 2. Sade, ja mikä pahempaa, sade ja tuuli yhdessä
The best translation to hygge I have heard so far is this: It’s when they pretend that it’s nice.
Mitä jos mun puhekieli jämähtää ikuisesti muuttovuoteeni 2015?
Vähän niin kuin sellaset tyypit, ketkä vieläkin kertoo että joku homma on pearl, helmee, niin ku kaikki Suomessa sano joku kymmenen vuotta sitten.
”Nyt sun on pakko ymmärtää! Tätä on suomalaisuus! Ei me saada kulttuuriperimänä säkenöiviä keskustelutaitoja niin kuin te. Me vaan olla möllötetään.”
Tyyliin kaikki mun Helsinki-postaukset, ah Stadi
Mun edellä käveli pariskunta, kaksi laitapuolen kulkijaa, jotka riitelivät kyllästyneesti jostain. Mä en oikein sopinut siihen maisemaan kokomustissani, nilkkureissani, trolleyta vetäen, repussani puoliksi syöty Joe & The Juicen gluteeniton voileipä. Oli taas se aiemmilta Helsingin matkoilta tuttu jollakin tapaa epätodellinen, leijuva, menneen ja tulevan välillä hajoileva outo olo.
Sisustuspostauksia:
Meidän uudet tuolit, tää on vaan pakko sisällyttää tähän listaan
Erkkerin evoluutio (no tietty sillä on oma tagi)
Meidän makkari (tää on mun omia suosikkipostauksia sisustusteeman alta)
Hirveitä kotikuvia blogiurani alusta
Postauksia sekalaisista oivalluksista
Lähde, ennen kuin sinusta tulee m*lkku
Joskus aiemmin, monia vuosia sitten, oon pari kertaa ajautunut niin ahtaalle, että pitkään jatkunut turhautuminen on tehnyt musta normaalia itseäni ikävämmän ihmisen.
Aloin ymmärtämään, että oon ottanut usein urallani askeleita pelon tuuppimana. Jokin duuni ei oo tuntunut haastattelujen aikaan ihan oikealta, mutta hermot ei oo kestänyt pidempää odottamista työttömänä ollessa. Toisessa duunissa en oo viihtynyt, mutten oo uskaltanut lähteä kun ei oo ollut uutta työtä valmiina odottamassa.
Voisin kelailla hommia varmaan ihan lapsuuteen saakka, teini-ikään asti ainakin. Jonnekin sinne, kun haaveilin psykiatrin ja sitten toimittajan ammatista. Tai kun tein eksistentaalisen kriisin tiimoilta parikymppisenä ammatinvalintatestin netissä ja sen mukaan mulle olisi sopinut kaikista parhaiten merikapteenin ura ja kakkosena ehdotettiin markkinointijohtajaa.
Bonus: epäsuosituimmat luuseripostaukset, joita juuri kukaan ei lukenut nyyyh :(
Meidän ensimmäisen Nørrebro-kevään kukkasade
En kestä, että tää on tyyliin KOKO BLOGIN vähiten luetuin postaus!? Oon mielestäni paljon pahempaakin shaibaa tänne tuottanut. Kirsikankukkiin peittynyt takapiha oli jotain niin taianomaista, ah.
Pilvinen lomapäivä Mallorcalla
Siis teitä ei tosiaan taida sääilmiöt kiinnostaa, kun ei kelepaa kukkasateet eikä lomapilvetkään. Anyways, tuo meidän toissakesäinen majapaikka oli aivan ihana.
Sotkukaan ei teitä napostellut
Enkä kyllä ihmettele, ei se napostellut muakaan. Muistan vieläkin kuinka remppa-aikoina makasin täällä välillä lattialla ja vaan kiukuttelin kuin lapsi.
Makasin lattialla ja kiukuttelin kuin lapsi, mähän sanoin
Olin kaiken lisäksi krapulassa.
Siis miten mun köyhän naisen Pinterestikin on tällä listalla?
Voi niitä aikoja, kun mulla oli energiaa lehtileikkeiden kokoamiseen ja sisustusinspokansion askarteluun. Hauska muuten nähdä, että melko läheltä meidän valmiihko sisustus liippaa noita kuvia.
Kuvituksena Instagram-otoksia näiden kahden vuoden varrelta. Vähänkö innostuin tuosta toiseksi alimmasta yhdeksiköstä, haluan taas alkaa kuvailemaan kaikkea raikasta ja pastellista, en tajuu miks mun feed on taas ihan ruskea.
—
Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta