Suosittelen Karhunkierrosta Oulangan kansallispuistossa. Olen kävellyt kierroksen joskus 22-vuotiaana lähtöpaikasta Ristikallio aivan Rukan rinteille. Muistin matkasta vain Taivalkönkään autiotuvan ja Oulankajoen ylhäällä kulkevan polun, josta näkyi Oulanka-joen makkarajärvet. Nyt muistelin samaa maisemaa Ansakämpän yläpuoleisella harjulla aivan yhtä ihastuneena. Nyt lähdimme matkaan todellisesta alkupaikasta Hautajärven luontokeskuksesta. Matkalle tuli pituutta 82 kilometriä. Kantamuksia ei tarvinnut niin paljon, kun oli lämmin sää. Hyttysiä riitti ja paarmoja. Onneksi oli Offi mukana.

Reitti kulkee kauniissa jokimaisemassa Oulanka- ja Kitkajoella. Metsää tuli nähtyä ihan puilta, oli sitä siellä niin paljon. Muita retkeilijöitä oli todella paljon, mutta metsässä sai kyllä kävellä aivan yksin pitkiä matkoja. Onneksi joku tuli aina vastaan. Yövyimme autiotuvissa mm. ensimmäisenä yönä Savilammella, toisena Ansakämpällä, sitten Siilastuvalla ja viimeinen yö Porontimajoella. Koiria oli ihan kiitettävästi matkassa. Voi niiden reppanoiden tassuja niissä Kitkajoen  kivikoissa, mutta ehkä he pärjäsivät. Reitin viimeinen taival Porontimajoelta Rukalle oli tuskainen. Ensin tuli kiipeäminen Konttaiselle, sitten Valtavaaralle ja viimeiseksi vielä raput ylös Rukalle Rukan kylään.

Rakastuin kyllä ihaniin Kuusamon maisemiin. Viisikymppisenä aion vaeltaa reitin yksin. Reitti oli niin turvallisen oloinen ja hyvin merkitty. Vain yhdellä osuudella matkalla Ansakämpältä Kitkajoen kodalle metsässä oli opastus kadonnut. Ennen metsää olevalla suolla oli kyllä merkintä, että reitti on muuttunut ja älä eksy polulta. Mutta reitti loppui kuin seinään. Reitti onneksi löytyi sitten helposti kaatuneen puun vierestä. Huusimme metsässä niin lujaa, että perässä tulijoiden oli helppo seurata meitä. Matkalla näin paljon metsää, paljon ihmisiä ja paljon joen rantaa. Suosittelen suuresti vaellusta kauniissa Oulangan kansallispuistossa. Tuli ihan masennus, kun piti lähteä pois sieltä, vaikka en olisi kestänyt kauempaa sitä sääskimäärää. Kivikkoinen reitti otti myös kovasti jalkapohjiin. Ällöttävä kuivaruoka myös oksetti ihan valtavasti. Kaikki herkut oli syöty jo alkumatkasta, mutta täydennystä haettiin Juuman leirintäalueen kanttiinista.

Matkalle on hyvä varata kahdet mukavat kengät, runsaasti aamupuuroa ja lounaaksi hyvää muonaa. Varaudu keittämään vettä juomavedeksi ja hae täydennystä Oulangan luontokeskuksesta ja Juuman leirintäalueelta. Antoisaa matkaa!

Kauniita polkuja…

Ensimmäisen yön autiotupa Savilammella 15 km kävelyn jälkeen

Taivalkönkään koski

Kiutakönkään lapset

Oulankajoen maisemia

Sama maisema kuin 22 vuotta sitten, harju ennen Ansakämppää

Juhuu, puolen välin kyltti

Reitti kulki näin läheltä Kitkajoen rantaa

Näkymä Siilastuvan portailta, Jyrävän koski Juumassa

Porontimajoen autiotuvat olivat vetten päällä

Suo ennen Konttaista

Näkymä Konttaiselta

Määränpää näkyy jo Valtavaaralta

Suloinen autiotupa Valtavaaralla

Tonne perkele piti vielä kiivetä, viimeiset tuskaiset pari kilometriä

Ush, selvisin perille Rukan kylään. Nolla kilsaa jäljellä.

Bonuskuva:

Parhain maisema löytyi Juuman Myllykoskelta. Katso millaisella paikalla jollakin yksityishenkilöllä on mökki. Voi juma!