Kuten aiemmassa Koli-postauksessani totesin, olen innostunut lapsuuden jälkeen uudestaan on retkeilystä ja ulkona liikkumisesta. Olen aina ollut tyyppi, joka valitsee silkkipaidassa suurkaupungin kahvilassa istumisen metsässä meikittä tarpomisen sijaan, mutta viime aikoina olen alkanut kaivata hiljaisempaa olemista. Suurkaupunki-ihminen olen varmaan hamaan loppuun asti, mutta säännöllinen pako metsään tekee hyvää. Ja mikä siinä on, että pussikeitto, pikakahvi […]

Kun palaan ajatuksissani vaihtoaikaani Pariisissa muutama vuosi sitten, voimakkaimmat muistikuvat liittyvät kävelyyn kaupungin halki eri vuorokaudenaikoina – keskellä päivää arkisin, sunnuntai-iltapäiväisin, viikonloppuiltaisin. Ensimmäistä kertaa fuksivuoteni jälkeen en ollut opintojen ohessa töissä. Opiskelin ahkerasti, mutta silti aikaa oli enemmän kuin opiskeluaikoina muuten koskaan. Niinpä aloin kävellä kaikkialle. Rentoudun parhaiten ollessani liikkeessä ja uudessa kaupungissa ennemmin tutustun […]

Tulevissa eduskuntavaaleissa katse kannattaa suunnata puolueiden ilmastolinjauksiin – niissä nimittäin on eroja.

Mikä on vaatekaappisi vanhin ja eniten käytetty vaate? Todennäköisesti kaapissa olevista pukimista monet ovat aika uusia, sillä kierto sisään ja ulos on nopeutunut jatkuvasti. Vaatteiden keskimääräisten käyttökertojen määrä on laskenut yli kolmanneksella vuodesta 2000. Olen itsekin ollut pitkään huono paitsi ostamaan kestävää, ajatonta ja laadukasta, myös sietämään kulumisen jälkiä vaatteissa. Sen jälkeen kun Musla-blogin Mia […]

Kesäreissu suunnitteilla? Suuntaa Ahvenanmaalle!

Juttu on alun perin julkaistu Reetan Harharetkiä-blogissa. Vuonna 1930 ekonomisti John Maynard Keynes esitti, että tulevaisuuden työntekijät tekisivät vain kolmituntista työpäivää. Keynesin haavekuvissa automaation ja teknologian kehityksen myötä vähiin käyvä työ jaettaisiin tasaisesti kaikkien kesken. Kolme tuntia päivässä luulisi täyttävän jokaisen työinnon, Keynes intoili. Lisääntyvä vapaa-aika toisi kuitenkin mukanaan uudenlaisia ongelmia: miten käyttää kaikki tuo käsiin […]

Tartuin ompelukoneeseen vapaaehtoisesti ensimmäistä kertaa 13-vuotiaana, kun innostuin japanilaisesta katumuodista. Kaupasta ei löytynyt valmiina vaativaan makuun sopivia vaatteita, joten oli opittava tekemään itse. Ompelemaan opetteleminen on ollut niitä taitoja, josta on ollut hyötyä myöhemminkin. Ompelemalla opin arvioimaan vaatteiden ja materiaalin laatua ja arvostamaan sitä työmäärää, joka huolella tehtyyn vaatteeseen menee. Siksi mietin, että kun joskus […]

Zero waste -vaikuttajia netissä seuratessa tuntuu joskus siltä, että jätteiden vähentämisen aloittaakseen pitäisi ensin ostaa kaikenlaista: yhteensopivia lasiastioita ruoantähteille, lasisia juomapulloja ja metallisia pillejä, mehiläisvahakääreitä, muodikkaita verkkokasseja, miljoona samanlaista lasipurkkia kuiva-ainekaappiin… Onko vähentämisprosessiin ryhtyvän tosiaan ensin ostettava talo täyteen kallista tavaraa? Arvasitte varmaan jo vastauksen: ei tietenkään. Tosiasiassa jätteiden vähentämisen aloittamiseen ei vaadita monia uusia […]

Kun surffailen taas kerran lounastauolla netin lentosivustolla tsekkailemassa halpoja lentoja Japaniin, tunnen piston sydämessäni. Miten voin kirjoittaa kestävään elämään keskittyvää blogia, kun olen itse kaikkea muuta kuin malliesimerkki? Yksilönä tekee usein lähinnä niitä ilmastovalintoja, jotka vaativat vain vähän. Minulla ei ole autoa eikä ajokorttia, mutta asunkin kaupungissa. Asumme keskivertosuomalaista ahtaammin, mutta ei meillä olisi ensiasuntoa […]

Ruoanlaitossa minulle tärkeimpiä asioita ovat helppous, hyvä maku ja ruokahävikin minimoiminen. Niinpä kokkaan yleensä varsin yksinkertaisia safkoja ja kartan uusia reseptejä, joissa kaivataan aineksia, jotka eivät ole meillä peruskäytössä jo valmiiksi – tällaiset harvinaisemmat ainekset kun tuppaavat tuon yhden kokeilukerran jälkeen unohtumaan kaapin perälle ja päätyvät lopulta roskikseen. Tämä johtaa kuitenkin siihen, että monet kiinnostavat […]