Vaatteet kiertoon
Blogissa on useampaankin otteeseen puhuttu vaatteiden aiheuttamasta jätekuormasta. Suomalaisetkin heittävät vaatteita pois yli kymmenen kilon edestä vuosittain per henki. Vaikka sekä vaateteollisuus että kuluttajat ovat pikku hiljaa heränneet kasvavista jätevuorista aiheutuviin ongelmiin, vaatteiden kierrättäminen on silti yhä vaikeaa.
Käytännössä kuluttajalla on kolme vaihtoehtoa:
- Myydä hyväkuntoiset vaatteet kirpputorilla.
- Lahjoittaa UFF:iin tai Fidaan, josta ne isolla todennäköisyydellä päätyvät Afrikkaan tai teollisuuden materiaaleiksi esimerkiksi eristeisiin (esimerkiksi UFF myy myymälöissään vain alle 5% lahjoituksina saaduista vaatteista).
- Tehdä vaatteista matonkuteita tai siivousrättejä.
- Laittaa lumput sekajätteeseen, jolloin ne poltetaan energiaksi.
Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole ideaali. Kirpputorit täyttyvät huonolaatuisesta lumpusta, joka ei mene kaupaksi. Afrikkaan rahdataan niin paljon vaatteita, että paikallinen tekstiilituotanto kärsii. Kaikki vaatteet eivät sovi matonkuteiksi, eikä mitään vaatetta pitäisi polttaa energiaksi.
Mikään näistä ei kuitenkaan ole kuitujen kierrättämistä, joka tarkoittaisi vaatteissa käytettyjen kuitujen palauttamista uudelleen materiaaliksi. Materiaalien kierrättäminen on kuitenkin haastavaa. Pukeudumme yhä useammin vaikeasti eroteltaviin sekoitekuitukankaisiin. Entä miten erotella vaatteista napit, vetoketjut ja muut osat, jotka eivät ole tekstiiliä? Entä jos kuitu on lähtökohtaisesti niin huonolaatuista, ettei sitä edes voi jalostaa uudeksi kankaaksi?
Onnistunutkaan kierrätys ei pelasta maailmaa, jos vaateteollisuuden muut lainalaisuudet eivät muutu. Vaatebrändien lisääntyvän kierrätysinnon taustalla voi olla halu varmistaa halvan polyesterikankaan saatavuus silloinkin, kun öljy loppuu kesken – ei välttämättä toive vaateteollisuuden täydellisestä uudistamisesta, tietäisihän se loppua bisnekselle.
Tiedostavimmat puhuvatkin kierrättämisen sijaan kiertotaloudesta. Kiertotaloudessa raaka-aineet ja materiaalit, vaikkapa sitten farkkujen valmistukseen käytetty puuvilla, säilyttävät arvonsa mahdollisimman pitkään. Jätettä ei synny, vaan se palautuu yhä uudelleen käyttöön. Netistä löytyy vähän selkeämpi selitys sille, mitä kiertotalous voisi tarkoittaa muodin kohdalla:
‘Circular fashion’ can be defined as clothes, shoes or accessories that are designed, sourced, produced and provided with the intention to be used and circulate responsibly and effectively in society for as long as possible in their most valuable form, and hereafter return safely to the biosphere when no longer of human use. (Dr. Anna Brismar, 2017, circularfashion.com)
Mitä kierrättämisestä kiertotalouteen siirtyminen sitten tarkoittaisi? Esimerkiksi leikkuujätteen vähentämistä jo valmistusvaiheessa. Laadukkaita, ekologisia materiaaleja, jotka voi helposti kierrättää uudelleen käyttöön. Vihreän energian käyttöä koko valmistusprosessissa. Monikäyttöisiä, laadukkaita vaatteita. Vaatteiden valmistaminen tilauksesta sen sijaan, että kauppojen rekit notkuvat ylijäämästä alennusmyyntien viimeisinäkin päivinä.
Koska vaateteollisuudessa on vielä paljon muutettavaa, tulemme jatkossakin kirjoittamaan blogissa esimerkiksi siitä, mitä uutta käyttöä vanhoille vaatteille voi keksiä. Esittelemme myös vastuullisia brändejä, kestävää tyyliä ja ehkäpä myös inspiroivia tyyppejä, jotka tekevät töitä vaatealan muuttamiseksi. Pysykää kuulolla!
Kiinnostaako vastuullinen muoti? Tutustu myös näihin:
Ota vastuu ostoksistasi korjaamalla vanhaa
5 vinkkiä täydellisen vaatekaapin metsästykseen
Hyvästi puuvilla, täältä tulevat uuden ajan tekstiilit!
*
FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM