Miniaskelin kohti minimalismia: Raha
Olen näitä ensiaskeliani minimalismin suhteen ottaessani huomannut yhden odottamattoman ja minut iloisesti yllättäneen asian: Minimalismi säästää rahaa. Syy näihin säästöihin on yksinkertaisesti siinä, että minimalismin myötä tarve kuluttamiseen on vähentynyt. Tulot ovat pysyneet tämän reilun puolen vuoden aikana samana kuin aiemminkin, mutta oma kulutus (nyt puhun erityisesti omista rahoistani, en perheen talouden kuluista) on vähentynyt niin merkittävästi, että rahaa on jäänyt helposti kulutukseen varatuista rahoista yli.
Minun ei usein yksinkertaisesti tee mieli ostaa juuri mitään. Koen, että minulla pääsääntöisesti on jo kaikkea, joten harvat ostokset liittyvät enemmänkin loppun kulutettujen asioiden korvaamiseen tai niiden korjaamiseen. Olenkin saanut suurta mielihyvää parsiessani roimalla annoksella tunnearvoa varustetut lapaset ja siitä, että parsimista varten ostetusta lankakerästä syntyy kuopukselle tarpeesen tulevat ohuet villasukat väli- ja kesäkaudelle. Uudet tavarat olen pyrkinyt hankkimaan kestävinä vaihtoehtoina, jotta korvaamisen sykli tulisi yhä pidemmäksi. Vähentynyt kulutus on myös mahdollistanut aiempaa laadukkaammat tuotteet ja keskittymisen myös käyttämieni tuotteiden eettisen ja ekologisen puolen pohtimiseen. Toisaalta olen myös päässyt eroon monista sellaisista ”turhista” menoeristä, kun olen yksinkertaistanut pukeutumistyyliäni ja ihonhoitorutiinejani.
Kulutuksesta yli jääneitä rahoja olen suunnannut entistä enemmän säästöihin ja sijoituksiin, joilla voin turvata tulevaa ja varautua yllättäviin menoihin (kuten vaikka niihin lääkärikuluihin). Ehkä joskus ostamme oman asunnonkin. En käyttänyt lainkaan luottokorttia lokakuun ja helmikuun välillä. Tuo luoton käyttämisen lopettaminen toi minulle aivan suunnattoman paljon mielihyvää. Olin täysin velaton ja vapaa. Saadessani palkan jäi käyttövarani minulle vapaasti käytettäväksi sen sijaan, että se valuisi luottokorttilaskuun. Olen aina pitänyt huolta siitä, etten ole käyttänyt luottokorttia muuten kuin maksuaikaominaisuudessa, mutta silti on ihana tunne kun luoton saldo on kaunis 0. Maaliskuussa, kun silmäni yllättäen tulehtui todella vakavasti, oli useita viikkoja toistuvia lääkärimaksuja ja lääkekuureja maksettava käyttövarojen lisäksi myös luotolta. Onneksi luotolla oli varaa, vaikka säästötilin summa ei vielä kovinkaan suureksi ollut ehtinytkään. Kuukauden tai parin sisällä saan kyllä nämäkin laskut helposti maksettua ja samalla luottokortti jää taas käyttämättä.
Minulle minimalismi ei näyttäydy kaikesta omaisuudesta luopumisena tai numeerisesti määrättyinä omaisuuslistoina eikä jonkin tietyn tyylisunnan toteuttamisena pukeutumisessa tai sisustuksessa. Minulle minimalismi on keskittymistä siihen mikä on minulle henkilökohtaisesti tärkeintä. Raha ja karttuva omaisuus sekä tasapainoinen talous tuovat turvaa ja vakautta elämään ja sillä tavalla tekevät siitä yksinkertaisempaa. Raha ei kanna arvomerkityksia, se ei ole hyvää eikä pahaa. Minulle rahalla on välinearvo sen kautta, mitä mahdollisuuksia raha ja varallisuus voivat tuoda elämääni esimerkiksi lomamatkan, kodin tai terveellisen ruoan muodossa.
Lue myös:
Miniaskelin kohti minimalismia
Miniaskelin kohti minimalismia: hidastaminen
Miniaskelin kohti minimalismia: minimalismi ja kuluttaminen
Miniaskelin kohti miniamalismia: pyykkivuoria ja ihania yllätyksiä
Miniaskelin kohti minimalismia: yksi asia kerrallaan
Miniaskelin kohti minimalismia: kirjasto, rakkaani
Miniaskelin kohti minimalismia: ei vain tavaraa
Kuva: Pexels.