Miksi vaikenemme Johnny Deppin kokemasta väkivallasta?

Viime postaukseen saimme kommentin henkilöltä, joka koki, että jätämme täysin huomioitta Johnny Deppin kokeman lähisuhdeväkivallan. Kommentoija esitti myös ajatuksen, minkä varmasti moni jakaa:

Itse uskon siihen, että näiden kahden suhde oli vain täysin sairas. Molemmat olivat väkivaltaisia ja haitallisia toisilleen.

Ajatus on tavallaan ymmärrettävä. Vaikka olisi sitä mieltä, että vakavasti päihderiippuvainen Depp oli tuskin mikään enkeli, niin voi olla hankala sivuuttaa Amber Heardia vastaan suunnattua vihaa ilman, että uskoo sen olevan ainakin jokseenkin ansaittua. Ei savua ilman tulta jne. ’Molemmat oli pahoinpitelijöitä’ -narratiivi houkuttelee meitä, koska se vaikuttaa kaikista maltillisimmalta ja puolueettomalta näkemykseltä. Se myös vapauttaa vastuusta (ei tarvitse oikeasti ottaa kantaa tai perehtyä asioihin) ja suojaa. Amber Heardin uran tuhonnut somekampanja ja show-oikeudenkäynti ei koske meitä, koska me emme käyttäytyisi kuten Heard.

Mutta kestääkö tämäkään lähempää tarkastelua?

Johnny Depp, lähisuhdeväkivallan tekijä uhri?

Todettakoon, että emme ole jättäneet Deppin väitteitä väkivallasta käsittelemättä, mutta ne saattavat olla menneet ohi, jos aloitit blogin lukemisen vasta tänä keväänä. Lokakuusta tammikuuhun kävimme kronologisesti läpi suhteen tapahtumat, ja molempien puolten väitteet niistä. Suosittelemme siis klikkaamaan vasemman yläkulman ’Arkisto’-valikkoon.

Depp väitti ensimmäisen kerran olevansa väkivallan uhri vasta kaksi vuotta eron jälkeen, haastaessaan The Sunin oikeuteen kunnianloukkauksesta vuonna 2018. Hän väitti Heardin valehtelevan ja että oikeasti useissa tämän kuvailemissa pahoinpitelyissä hän oli ollut se uhri ja Heard pahoinpitelijä. Hän siis käänsi uhrin ja tekijän roolit toisin päin.

Lähisuhdeväkivallan parissa työskenteleville Deppin väitteet eivät liene tulleet suurena yllätyksenä. On nimittäin hyvin tavallista, että tekijä väittää tulleensa itse pahoinpidellyksi tai että uhri on mieleltään sairas/muuten ‘aiheutti’ käytöksellään väkivallan. Se on itse asiassa niin tyypillistä, että sille on ihan oma terminsä, DARVO. Niinikään surullisen tavallista on se, että tekijä ei päästä uhriaan siirtymään eteenpäin elämässään, vaan jatkaa kontrollointia esim. vainoamalla tai riitauttamalla lasten huoltajuuden – tai haastamalla kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Suurella yleisöllä ei tätä tietoa kuitenkaan yleensä ole. Lisäksi trendikkääksi noussut true crime on totuttanut meidät odottamaan jonkinlaista yllättävää juonenkäännettä, joka paljastaa alkuperäiset olettamukset vääriksi. Yleensä jokin pieni yksityiskohta tai yksittäinen todiste aloittaa vyyhdin aukeamisen. Deppin tapauksessa se oli nauha, jolla Heard myönsi lyöneensä Deppiä. Monen oli tämän jälkeen hankala nähdä Heard enää uhrina. Tähän kun kaadetaan päälle tehokas somekampanja sekä oikeisto-median ja ”miesoikeusaktivistien” tuki, niin myytti uhri-Deppistä oli valmis.

Mitä Depp on ihan oikeasti väittänyt oikeudessa?

Johnny Deppin antamat todistajanlausunnot Englannissa voi lukea täältä, ristikuulustelut taas täältä (päivät 2-5). Epäviralliset transkriptiot Yhdysvaltain oikeudenkäynnistä taas löytyvät täältä.

Deppin mukaan Amber Heard on laskelmoiva mutta samalla täysin epätasapainoinen, narsistinen ja impulsiivinen nainen, jonka päämäärä oli suhteen alusta asti varmistaa maksimaalinen hyötyminen. Heard oli henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen, ja suhteen päätyttyä käytti vuosien aikana useiden muiden henkilöiden kanssa keräämäänsä aineistoa Deppin uran tuhoamiseen ja oman sädekehänsä kiillottamiseen. Toisin sanoen, Depp väittää, että kyseessä on salaliitto häntä vastaan.

Mitä tulee Deppin kokemaan väkivaltaan, siitä on todella hankala saada tietoa, koska hän ei ole kovin selkeästi kertonut, mitä sillä tarkoittaa. Hänen todistajanlausuntojaan niin Englannissa kuin Yhdysvalloissa leimaa tietty hähmäisyys. Toisin kuin ex-vaimonsa, hän mainitsee hyvin vähän yksityiskohtia, tapahtumia tai ajankohtia, ja lausuntojen pääpaino on muissa asioissa, kuten hänen lapsuudessaan. Myöskään Deppin asianajajatiimi ei ole keskittynyt väkivallan erittelyyn, vaan Heardin väittämien ja tämän uskottavuuden analysointiin. Ottaen huomioon, kuinka vakuuttunut someyleisö on siitä, että Heard oli se pahoinpitelijä, on merkillistä, että Deppin tiimin fokus on ollut suurimmaksi osin ihan muissa asioissa kuin väitetyssä väkivallassa. Jos Heard on pahoinpitelijä, niin mitä hän tarkalleen teki?

Deppin mukaan Heard oli aluksi ihana, kunnes tämän todellinen luonne alkoi tulla esiin.  Hän tunsi, ettei voinut Heardin silmissä tehdä mitään oikein. Kun häntä pyydettiin tarkentamaan, hän sanoi näin:

I was confused as to the fact that whatever her age was at the time of these various arguments, she was mid 20s to late 20s, and into her 30s, I couldn’t understand how I had somehow…somehow, gotten…arrived at where I’d arrived from where I came from in the beginning of my life, and worked for 30 plus years doing these things. It was astounding how wrong I was about everything that I’ve experienced within the movie and…within the film industry, or within…well, in just life itself. No, like I was sort of not allowed to be right, not allowed to have a voice. So, at a certain point, when that…what enters your mind is you start to slowly realize that you are in a relationship with your mother in a sense.

Deppin mielestä henkiseen väkivaltaan kuului se, että paljon nuorempi Heard kuvitteli tietävänsä asioista paremmin.

Deppin mukaan Heard tarvitsee jatkuvaa konfliktia elämäänsä. Hän haukkui Deppiä läskiksi ja vanhaksi – minkä Heard on myöntänyt tapahtuneen suhteen viimeisen vuoden aikana. Deppin mukaan hän myös tietoisesti satutti sanomalla tämän olevan huono isä. Ongelma tässä on vain se, että oikeudessa on tullut esiin useaan otteeseen, kuinka Deppin lapset ovat joutuneet kärsimään tämän päihdeongelmasta ja kuinka surkeita valintoja tämä on tehnyt vanhempana – kuten välittänyt tyttärelleen marihuanaa ja antanut tämän asua teininä yhdessä aikuisen ’poikaystävän’ kanssa (tästä lisää ensi postauksessa). Toisin sanoen, ’huono isä’-väite kuulostaa aika lailla ansaitulta eikä mestarimanipuloijan tavalta käyttää henkistä väkivaltaa.

Deppin mukaan hänelle alkoi myös valjeta, että Heard oli valehdellut hänelle. Esimerkkinä tästä hän sanoi, ettei Heard ollutkaan nähnyt kaikkia hänen elokuviaan, vaikka oli näin väittänyt suhteen alussa. (Jälleen kerran voisi luulla kyseessä olevan satiirin, mutta ei.)

Deppin mukaan Heard käytti hyväkseen hänen päihderiippuvuuttaan

Depp on myös väittänyt, että Heard ei tukenut hänen toipumistaan vakavasta päihdeongelmasta, vaan jatkoi itse päihteiden käyttämistä ja jopa tyrkytti niitä hänelle (mitään todisteita tästä tyrkyttämisestä hän ei ole esittänyt). Ristiriitaisesti Depp on myös väittänyt, että Heard jatkuvasti liioitteli hänen päihdeongelmaansa ja yritti sitä kautta kontrolloida. Esimerkkinä hän on sanonut mm. kerran, jolloin Heard hänen mukaansa suuttui aiheetta, kun hän halusi juoda lasillisen shampanjaa Christopher Leen kanssa. Myös surullisenkuuluisat ”Tapetaan, raiskataan ja poltetaan Amber” -tekstiviestit Paul Bettanylle liittyivät siihen, ettei Heard halunnut, että Depp hengaa Bettanyn kanssa, sillä hengaukseen kuuluivat vahvasti päihteet.

Deppin mukaan julmin asia, mitä Heard koskaan teki hänelle, tapahtui vuonna 2014. Depp yritti tuolloin vieroittautua opioideista yksityissaarillaan. Heardin oli määrä pitää hänelle seuraa ja annostella lääkkeitä lääkärin antamien tiukkojen ohjeiden mukaan. Tuskissaan Depp halusi lääkkeet ennen lääkärin määräämää aikaa, jolloin Heard kieltäytyi. Tämä oli Deppin mielestä äärimmäistä julmuutta. Fakta kuitenkin on, että Heard seurasi tässä lääkärin ohjeita. Jos hän olisi antanut lääkkeet liian aikaisin, olisi hän käytännössä hankaloittanut Deppin vieroittautumista (monet opioidivieroittautumisessa käytettävät lääkkeet, kuten buprenorfiini, kotoisammin Subutex, ovat helposti väärinkäytettäviä).

Mielenkiintoisena sivuhuomiona kannattaa myös muistaa, että vaikka Depp myöntää olleensa useasti katkaisuhoidossa ja pitävänsä palkkalistoilla kallista päihdelääkäriä, ei hän kuitenkaan koe olevansa ‘oikea’ addikti muuten kuin opioidien kohdalla. Hänen mukaansa kokaiini ei ole helposti addiktoivaa (eli se, että hän sitä käyttää, ei ole ongelma), ja alkoholisti hän ei ole, hän vain käyttää alkoholia itsensä lääkitsemiseen. Suosittelen todella vahvasti tutustumaan Deppin omiin sanoihin oikeudenkäynneissä muutenkin kuin somealustojen kautta, sillä ne ovat aika uskomatonta luettavaa.

Fyysinen väkivalta

Kaikki väkivalta, josta Depp on antanut minkäänlaisia tarkempia yksityiskohtia, tapahtui suhteen viimeisen 16 kk aikana. Tuolloin Heardin mukaan väkivalta eskaloitui, ja hän alkoi pistää vastaan kovemmin. Jokainen näistä tapauksista on sellainen, minkä Heard toi esiin todistajanlausunnossaan ensin, ja olemme linkanneet ne postauksiin, jossa niitä käsitellään tarkemmin.

  • Silvottu sormi: Deppin mukaan hän yritti paeta raivoavaa Heardia, joka heitti häntä lasipullolla ja näin silpoi hänen sormensa. Käsittelimme tapausta kahdessa päivityksessä (täällä ja täällä), ja totesimme, että tapahtumista olevat melko runsaat todisteet (mm. lääkärien lausunnot ja Deppin omat viestit) yksinkertaisesti eivät tue Deppin versiota tapahtumista, ja hänet saatiin oikeudenkäynneissä kiinni suoranaisista valheista.
  • Heard lyö: Deppin mukaan Heard oli väkivaltainen häntä kohtaan. Heardin ja tämän siskon Whitneyn mukaan tämä on totta, mutta että se johtui siitä, että Depp yritti käydä parin väliin tulleen Whitneyn kimppuun. Depp väittää olleensa koko ajan täysin väkivallaton. Välikohtausta todisti myös Deppin päihdehoitaja, jonka muistiinpanot tuolta illalta tukevat Heardin ja Whitneyn versiota. Viides paikalla ollut ihminen, Deppin turvamies Travis McGivern, taas muutti kertomustaan niin monta kertaa, että siltä putosi täysin pohja.
  • Turvonnut nenä vai oliko se sittenkin musta silmä? Englannin oikeudenkäynnissä Depp väitti Heardin lyöneen häntä nenään heidän häämatkansa aikana. Yhdysvalloissa hän taas väitti, että oli saanut mustan silmän. Lue lisää tästä tapauksesta täältä.
  • Naarmut: Depp sanoo Heardin raapineen hänen kasvojaan, mistä todisteena hän on esittänyt valokuvan kasvoistaan. Kuvassa on mahdollista nähdä hyvin pinnallisia naarmuja. Mitään muita todisteita Deppin väitteelle ei ole nähty. Heardin mukaan Depp oli kyseisenä iltana pahoinpidellyt häntä rajusti, mm. lyönyt häntä useita kertoja, iskenyt päällään hänen kasvoihin ja pidellyt hänen päätään tyynyä vasten niin, ettei hän voinut hengittää. Heard sanoo yrittäneensä päästä tämän otteesta pois koska luuli kuolevansa, eli voisi myös olettaa, että naarmut ovat voineet tulla tästä. Heardin versiota puoltaa se, että toisin kuin ex-puolisonsa, hän on esittänyt tapahtumille hyvin runsaan todistusaineiston. Lue lisää täältä.
  • Tappelu jouluna: Parin viettäessä joulua Deppin saarella, Heard heitti Deppiä kasvoihin metallipurkilla. Deppin työntekijät todistivat joutuneensa erottamaan tappelevan parin toisistaan ja nähneensä Deppin nenänvarressa naarmun. Heard myöntää tämän sekä heittäneensä Deppiä purkilla, mutta sanoo sen olleen itsepuolustusta. Hänen mukaansa työntekijät todistivat vain välikohtauksen lopun; Depp oli hänen mukaansa alkuperäinen hyökkääjä. Lue lisää täältä.
  • The kakka-gate. Deppin mukaan viimeinen kerta, kun Heard käytti väkivaltaa, oli huhtikuussa 2016. Deppin ainoan todistajan, turvamies Sean Bettin, jääminen kiinni väärän kuvan esittämisestä todisteena vei kuitenkin melko paljon uskottavuutta väitteeltä. Lisätiedot löydät täältä. Tapaukseen liittyy ns. kakka-gate, mikä todennäköisimmin johtui siitä, että parin suolistovaivainen koira kakkasi heidän sänkyynsä, kuten oli tehnyt aiemminkin. Jos haluat välttämättä lukea, miksi on erittäin epätodennäköistä, että Heard yritti kostaa Deppille kakkaamalla omaan sänkyynsä, niin klikkaa tätä.

Nauhat, jotka eivät olekaan sitä mitä luulit

“Mutta Heardhän on ihan nauhalla huutamassa ja myöntämässä lyömisen! Ja vähättelee Deppiä! Kuulostaa ihan täysin exältäni!”

Pidättelehän hevosiasi ja laita hetkeksi lapa jäähän. Lue tämä blogipostaus ja kuuntele linkatut kokopitkät nauhat. Joskus sillä kontekstilla ihan oikeasti on väliä. Todettakoon lisäksi, että Deppin tiimi oli manipuloinut nauhaa.

Nauhoista toinen, jolla Heard kuulemma vähättelee Deppiä väkivallan uhrina, kestää vielä vähemmän lähempää tarkastelua.

Täydellisen (nais)uhrin myytti

Kuten olemme suhteen kronologiaa läpikäyvissä postauksissamme tuoneet parhaamme mukaan esille, Amber Heard on esittänyt oikeudelle mittavan todistusaineiston. Deppin väitteet ja todistusaineisto ovat taas erittäin puutteelliset tai paljastuneet suoranaisiksi valheiksi. Englannin korkeimman oikeuden ja valitusoikeuden sekä satojen lähisuhdeväkivallan ja sukupuolten tasa-arvon kanssa työskentelevien henkilöiden mukaan Heard puhuu totta. Suuren yleisön mukaan ei. Sen lisäksi, että tapauksen faktoista on kirjoitettu valtamediassa todella vähän ja suurin osa on saanut tietonsa keltaiselta lehdistöltä tai somesta, on Amber Heardin ongelmana ollut se, ettei hän sovi täydellisen uhrin muottiin. Stereotyyppinen käsitys lähisuhdeväkivallasta kun edelleen on, että uhri on passiivinen ja lähinnä pyrkii pois tilanteesta. Uhri pelkää niin paljon, ettei koskaan uskalla sanoa poikkipuolista sanaa puolisolleen.

Sen sijaan Amber Heard…

… teki asioita, joista tiesi Deppin suuttuvan (kuten esim. jatkoi uraansa)
… aloitti riitoja ja huusi Deppille
… ei hyväksynyt Deppin käytöstä vaan nalkutti tälle, miten asiat tulisi tehdä
… halusi, että asiat käydään läpi eikä antanut Deppin lähteä omille teilleen
… ei antanut riidoissa periksi – jos häntä lyötiin, löi hän takaisin sen sijaan, että yrittäisi rauhoittaa tilanteen
… haukkui Deppiä ja löi tätä suhteen viimeisen vuoden riidoissa
… saattoi harrastaa seksiä toisten miesten kanssa ennen kuin oli lopullisesti eronnut Deppistä
… jatkoi itse alkoholin käyttöä vaikka oli suhteessa alkoholistin kanssa. Juhlissa hän saattoi myös käyttää ekstaasia tai sieniä.
… kärsi ahdistuksesta ja läheisriippuvaisuudesta
… dominoi helposti muita keskustelussa
… on hyvin kunnianhimoinen
… oli kerran pidätettynä väkivallasta puolisoaan kohtaan (tosin syytteitä ei koskaan nostettu ja kyseinen puoliso on sitä mieltä, että koko asia oli väärinkäsitys)
… Heardin vanhemmat pitivät Deppistä eikä kummallakaan ollut tätä kohtaan mitään antipatioita – itse asiassa Heardin isän mielestä Depp oli vain käyttänyt miehelle kuuluvaa valtaa
… ystävineen hyötyi taloudellisesti Deppistä, asuen tämän tarjoamissa asunnoissa
… muistaa pahoinpitelyistä toisinaan täysin merkityksettömiä yksityiskohtia mutta ei pysty aina muistamaan itse väkivaltaa tarkasti tai oikeassa järjestyksessä
… välillä itki ja hyperventiloi ja sitten oli taas tyyni todistaessaan televisiokameroiden, Deppin fanien ja Deppin edessä Virginiassa
… sanoi lahjoittaneensa erorahat vaikkei ollut vielä lahjoittanut kaikkia eriä
… ei vastaa mielikuvaamme uhrista, ja on siksi vähintään osittain syypää suhteen toksisuuteen

Mitä luulet, sopisitko sinä täydellisen uhrin muottiin?

“Molemmat olivat väkivaltaisia ja haitallisia toisilleen”: Asiantuntijoiden mukaan “kaksisuuntainen” väkivaltainen suhde on epätodennäköinen

Lähisuhdeväkivallan tutkijat ovat lähes yksimielisiä (ks. esim. linkit tässä postauksessa) siitä, voiko suhde olla jotenkin tasapuolisesti väkivaltainen: se on äärimmäisen epätodennäköistä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että molemmilla ei voi olla haitallisia käyttäytymismalleja ja ongelmia. Mutta usein ymmärretään ihan väärin, mitä lähisuhdeväkivalta on. Se ei ole ensisijaisesti jokin tietty teko, vaan sitä leimaa kontrolli: toinen osapuoli kontrolloi toista. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys kirjoittaa hyvin tästä dynamiikasta.

Tämän lisäksi on ymmärrettävä, että kaikki riitely ja huutaminen toiselle parisuhteessa ei ole väkivaltaa. Väkivaltaisessa suhteessa uhrikin voi käyttää väkivaltaa, mutta se on ns. reaktiivista väkivaltaa eli itsepuolustusta ja reagointia tilanteeseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suhde on molemminpuolisesti väkivaltainen. Tekijän on kuitenkin helppoa käyttää suuren yleisön tietämättömyyttä hyväkseen ja saada uhrin reaktiot näyttämään siltä, että hän on suhteessa se todellinen pahoinpitelijä.

(Lähteet tälle postaukselle on linkattuna tekstiin, mutta suosittelen myös vahvasti toimittaja Michael Hobbesin Slate-lehdessä julkaistua artikkelia ”What Really Happened at the Amber Heard–Johnny Depp Trial” ja Aja Romanon Voxille kirjoittamaa selontekoa ”Why the Depp-Heard trial is so much worse than you realize”)

Ajatuksia, kysymyksiä, vastaväitteitä?

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta

Onko Amber Heard narsisti? Hysteerisen naisen diagnoosi 2020-luvulla

Virginian oikeudenkäynnin jälkeen Johnny Deppin asianajajat Ben Chew ja Camille Vasquez avasivat voittoisaa taktiikkaansa medialle. Chew’n mukaan he olivat olleet huolissaan siitä, että Amber Heardin todistajanlausunto olisi liian vakuuttava. Siksi he olivatkin päättäneet ottaa oikeudenkäyntiin mukaan psykologian asiantuntijan selittämään tämän käytöstä.

Deppin asianajajat saivat tämän idean läpi siksi, että Heard on sanonut suhteen Deppiin aiheuttaneen hänelle traumaperäisen stressihäiriön (eng. post-traumatic stress disorder eli PTSD). Deppin asianajajat argumentoivat tuomarille, että heillä pitäisi olla oikeus tutkia tätä väitettä. Kyseessä ei ollut siis mikään oikeuden määräämä mielentilatutkimus, vaan kumpikin osapuoli sai palkata oman asiantuntijatodistajansa tutkimaan, onko Heardilla tosiaan PTSD.

Heardin tiimi olisi halunnut myös Deppin mielenterveyden tutkittavaksi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska Depp kertoi oikeudelle, ettei väitä suhteen jättäneen hänelle minkäänlaisia psyykkisiä vammoja (mikä on omituista, sillä hän väittää Heardin pahoinpidelleen häntä julmasti vuosien ajan).

Deppin tiimi valitsi psykologi Shannon Curryn tekemään Heardista arvion. Curry esiintyi oikeudessa erittäin vakuuttavasti, ja hänestä sai helposti ammattitaitoisen ja luotettavan kuvan. Hän oli sitä mieltä, että Heard teeskentelee PTSD:tä ja oikeasti hänellä on kaksi persoonallisuushäiriötä, epävakaa ja huomiohakuinen. Curryn mukaan nämä häiriöt tekevät Heardista henkisesti tasapainottoman, kykenemättömän myöntämään omia virheitä sekä riippuvaisen jatkuvasta huomiosta. Curryn todistajanlausunto sai paljon mediahuomiota ja oli erittäin haitallinen Heardin uskottavuudelle.

Mutta kuten niin moni muukin Deppin tiimin esittämä väite, myöskään Curryn diagnoosi ei kestä lähempää tarkastelua.

Rivipsykologi vs. kokenut lähisuhdeväkivallan asiantuntija

Deppin tiimin olisi voinut kuvitella palkkaavan Heardin arviota tekemään jonkun alansa huipun. Sen sijaan he valitsivat Shannon Curryn, nuoren kalifornialaisen psykologin, jolle Depp v Heard oli ensimmäinen kerta, kun hän todisti lähisuhdeväkivaltaan liittyvässä jutussa. Currylla ei ole tiettävästi lainkaan asiantuntijataustaa lähisuhdeväkivaltaan liittyen, ainoastaan sotilaiden PTSD:stä. Urallaan hän on keskittynyt omaan praktiikkaansa, joka tarjoaa terapiaa esim. pariskunnille ja perheille.

Vertailun vuoksi, myös Heardin tiimi sai palkata asiantuntijan tekemään hänestä psykiatrisen arvion. Heidän valitsemansa Dawn Hughes on ansioiltaan selkeästi Currya pätevämpi ja kokeneempi. Hughes on erikoistunut nimenomaan traumoihin ja lähisuhdeväkivaltaan. Hän työskentelee omalla klinikallaan New Yorkissa, mutta on sen lisäksi tehnyt tutkimustyötä ja opettaa arvostetussa Weill-Cornellin lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän myös kouluttaa asianajajia, tuomareita ja terapeutteja lähisuhdeväkivallasta ja siitä, miten traumaattisia asioita kokeneet käyttäytyvät todistaessaan. Hän on toiminut asiantuntijana lukuisissa oikeudenkäynneissä, näistä tunnetuimpina esim. naisia ja tyttöjä vuosikausia hyväksikäyttäneen poptähti R.Kellyn ja ’seksikultti’ NXIVMin johtajan Keith Ranieren tapaukset.

Hughesin ansioista kertoo paljon myös se, että American Psychological Association on myöntänyt hänelle sertifioinnin, ja vielä juurikin oikeuspsykologiassa. Vain noin neljä prosenttia amerikkalaisista psykologeista on APA:n sertifioimia, ja sitä pidetään korkeimpana ammatillisena tunnustuksena, jonka psykologi voi tohtorintutkinnon jälkeen saavuttaa Yhdysvalloissa. Hughes myös johtaa APA:n traumapsykologiaan keskittynyttä jaostoa.

Toisin sanoen, kokenut Hughes on kiistattomasti alansa huippua mitä tulee lähisuhdeväkivaltaan ja traumoihin. Curry ei ole.

Miksi Depp palkkasi asiantuntijakseen ansioiltaan vaatimattoman perusterapeutin?

Camille Vasquez (vas.) ja Shannon Curry (oik.).

Shannon Curry valikoitui oikeudenkäynteihin Deppin asianajajan Camille Vasquezin kautta, he ovat nimittäin hyviä ystäviä. Rekrytointi tapahtui tarkemmin niin, että Vasquez kutsui Curryn Deppin luokse haastatteluun, jotka pitenivät illalliseksi. Myös Depp oli tilaisuudessa läsnä. Tällainen ei ole tavallinen menettelytapa oikeuspsykologin palkkaamisessa, ja sitä voi pitää hyvin epäammattimaisena, sillä psykologin tulisi pyrkiä puolueettomuuteen eikä esimerkiksi viettää aikaa siemaillen cocktaileja vastapuolen kanssa.

Curryn mukaan hänet palkattiin aluksi analysoimaan, onko Heardin esittämissä väkivaltaväitteissä lähisuhdeväkivallalle epätyypillisiä piirteitä. Sittemmin hänet pyydettiin tekemään Heardistä psykologinen arvio. Oikeuden asiakirjat sen sijaan paljastavat jotain ihan muuta. Deppin tiimi palkkasi Curryn virallisesti alkuvuonna 2021, ja antoivat tuolloin oikeudelle lausunnon, että hänet oltiin palkattu nimenomaan diagnosoimaan Heardilla epävakaa persoonallisuushäiriö. Tässä vaiheessa Curry ei ollut koskaan vielä tavannut tai tutkinut Heardia – eli hänellä ei olisi pitänyt olla mitään mielipidettä tämän mielenterveydestä suuntaan tai toiseen.

On hyvä huomata, että Depp on aikaisemminkin syyttänyt Heardia epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiväksi (ja lisäksi esim. sosiopaatiksi ja narsistiksi). Vaikuttaa siis siltä, että Curry valikoitui hommaan juurikin siksi, että hän suostui sovittamaan diagnoosinsa Deppin tiimille suotuisiksi.

Curry ei suostunut kertomaan oikeudessa, kuinka paljon hän tienaa lausunnostaan. Heardin asianajajien esille tuomat luvut olivat kuusinumeroisia. Curry sanoi ettei tiedä eikä osaa arvioida summaa edes karkeasti, koska ei huolehdi kirjanpidostaan itse. Vastapuolen Dawn Hughesille kysymys taas ei tuottanut mitään ongelmia, hänen taksansa on kiinteä $500/h.

Persoonallisuushäiriödiagnooseja pikana?

Kerrataanpa vielä, mitä persoonallisuushäiriöt ovat. Persoonallisuushäiriöitä leimaa ”jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen” (Terveyskirjasto). Ne eivät siis ole ohimeneviä tai nopeasti kehittyneitä muutoksia. Persoonallisuushäiriöiden diagnosointi vaatiikin potilaan pidempää seurantaa sekä laajaa testausta ja taustatutkimusta (Seppälä, Poutanen ja Niskanen, 1998).

Arviota tehdessään Curry sai kahden päivän ajan (yht. n. 12 h) haastatella Heardia. Hän teetti tällä ilmeisesti vain kaksi testiä, Clinician Administered PTSD Scalen (CAPS-5) ja Minnesota Multiphasic Personality Inventoryn (MMPI-2). Lisäksi hän käytti diagnoosin teossa Heardin terveystietoja ja terapeuttien muistiinpanoja. Hänellä oli käytössään myös oikeudenkäyntiasiakirjoja ja -todisteita, mutta on hyvin epäselvää tarkalleen mitä (esim. oliko kyseessä pelkästään Deppin todisteet). Hän ei esimerkiksi mainitse oikeudenkäynneissä isossa asemassa olevia teksti- ja meiliviestejä osana materiaalejaan.

En ole alan asiantuntija, mutta 12 h + 2 testiä ei kuulosta pitkäjaksoiselta ja perinpohjaiselta prosessilta – mutta silti Curry ei vain ehtinyt diagnosoimaan kahta vakavaa persoonallisuuden häiriötä, mutta pystyi myös rajaamaan pois traumaperäisen stressihäiriön mahdollisuuden.

Verrataanpa Curryn prosessia Hughesiin. Hughes tapasi Heardia miltei kolme kertaa pidemmän ajan (n. 30 h) ja teki tälle 12 eri testiä. Hän myös  haastatteli tämän terapeutteja ja äitiä. Lisäksi Hughes kävi läpi Heardin ja Deppin todistajanlausunnot, ja niihin liittyvät todisteet, terveystietojen ja terapeuttien muistiinpanojen lisäksi.

Hughes ei löytänyt merkkejä persoonallisuushäiriöstä, mutta totesi Heardilla olevan keskitasoisen traumaperäisen stressihäiriön, jonka paranemisen oikeudenkäynnit ja Deppin lietsoma vihakampanja käytännössä estävät. Heardin kertomus suhteen väkivallasta oli Hughesin mielestä uskottava ja hyvin tyypillinen.  Hän selitti oikeudelle yksityiskohtaisesti, miten päätyi tähän näkemykseen. Hughesin mukaan Deppin käyttämässä väkivallassa oli merkkejä sen eskaloitumisessa hengenvaaralliselle tasolle, kuten tappouhkauksia ja kuristamista.

Huomattakoon, että Hughes ei myöskään väistänyt Heardille negatiivisia faktoja, vaan sanoo todistajanlausunnossaan suoraan, että Heard on myöntänyt käyttäneensä lievää fyysistä väkivaltaa (läpsäisyjä, tavaroiden heittelyä, tönimistä)  ja vakavampaa psyykkistä väkivaltaa (nimittelyä, vähättelyä jne.) Deppiä kohtaan. Hän on täysin tietoinen myös Deppin esittämästä nauhasta, jolla Heard sanoo aloittaneensa fyysisen riidan.

Curryn diagnostiikka ei kestä lähempää tarkastelua

Curryn ja Hughesin todistajanlausunnoissa on yksi leimallinen ero. Curry puhuu hyvin, mutta antaa hyvin vähän mitään tarkkoja arvoja, tuloksia tai esimerkkejä, vaan puhuu enemmän vaikutelmista. Hughes on taas yksityiskohtaisempi ja pyrkii antamaan myös tarkat tiedot siitä, mitä tarkoittaa ja miksi. Hän puhui paljon siitä, mitä tutkimusten kautta tiedetään lähisuhdeväkivallan dynamiikasta, ja miten tämä näyttäytyi Deppin ja Heardin suhteessa. Curryn charmi vs. Hughesin keskittyminen tieteellisiin faktoihin ovat varmasti osa siitä syystä, miksi maallikon miellyttävämpi kuunnella näistä ensimmäistä – mutta se ei tee Curryn diagnoosista parempaa. Curryn pikana tehty tupla-persoonallisuushäiriödiagnoosi hajoaa murusiksi, kun sitä yrittää tarkastella lähemmin.

’Virheet’ testauksessa:

Curry perustaa diagnoosinsa kahdelle testille (CAPS-5 ja MMPI-2). Heardin testaustuloksia ei ole julkistettu, mutta molempien asiantuntijat saivat nähdä toistensa tekemät arviot ja testit kokonaisuudessaan. Hughesin mukaan Curry oli tehnyt kummankin testin kanssa perustavanlaatuisia virheitä mitä tulee niiden tulkintaan ja pisteytykseen sekä siihen, mitä Heardin sanomasta hän esimerkiksi suostui ottamaan huomioon.

Ehkä räikein esimerkki näistä on MMPI-2. Curry esitti todistajanlausunnossaan, että Heardin pisteet kyseisessä testissä olivat korkeat erityisesti niillä osa-alueilla, mitkä tyypillisesti viittaavat tiettyihin persoonallisuushäiriöihin. Hän ei kuitenkaan koskaan sanonut, mitä tarkoittaa ”korkeilla pisteillä”: kun häneltä kysyttiin, mitä pisteet tarkalleen olivat, hän sanoi, ettei osannut vastata kysymykseen ilman testimuistiinpanojaan.

MMPI-2:ssa normaalin ja epänormaalin raja on 65. Jos henkilön pisteet ovat sen alle, tulos ei viittaa persoonallisuushäiriöön.

Hughesin mukaan Heard ei todellisuudessa ollut saanut Curryn testauksessa mistään osiosta yli 65. Toisin sanoen, hänen tuloksensa olivat täysin normaalit.

Yksikään Heardin terapeuteista ei ole samaa mieltä Curryn diagnoosin kanssa:

Näihin kuuluvat Bonnie Jacobs, joka on ollut Heardin terapeutti yli kuusi vuotta, ja Connell Cowan, joka toimi Heardin psykiatrina avioliiton ajan (n. 2 v). Lisäksi Heard kävi kerran pariterapiassa Deppin kanssa Amy Banksin (erittäin arvostettu Harvardissa työskentelevä lähisuhdeväkivallan asiantuntija) ja muutamien kuukausien ajan Laurel Andersonin luona. Yksikään heistä ei ole sitä mieltä, että hänellä olisi persoonallisuushäiriö. Jokainen heistä oli tietoinen suhteen väkivallasta, ja Anderson jopa näki Heardin kasvoissa mustelmia.

Curry myönsi tämän ristikuulustelussa eikä osannut oikein selittää, miten tämä on mahdollista, vaikka persoonallisuushäiriön pitäisi olla selkein juurikin niille, jotka ovat hoitaneet potilasta pisimpään.

Curryn neljä esimerkkiä Heardin väitetystä ’epävakaasta’ käyttäytymisestä olivat joko väärin tai melkoisia yleistyksiä:

Curryn mukaan erityisesti neljä muuta seikkaa tuki Heardin persoonallisuushäiriödiagnoosia sen lisäksi, mitä hän sai tulokseksi testeistä ja miten hän (Curryn tulkinnan mukaan) käyttäytyi heidän tavatessaan.

  • Heardin avioliiton aikainen terapeutti, Connell Cowan, mainitsee Heardin olevan äkkipikainen ja reaktiivinen. Sen lisäksi, että molemmat voivat olla ihan normaaleja persoonallisuuden piirteitä tai merkkejä myös ihan mistä tahansa muustakin, Cowan ei ollut sitä mieltä, että Heard olisi persoonallisuushäiriöinen.
  • Curry väitti virheellisesti, että Heard oli kerran lyönyt ystäväänsä Raquel ’Rocky’ Penningtonia suututtuaan yhtäkkiä ihan tyhjästä. Todellisuudessa Penningtonin mukaan kyseessä oli typerä riita liittyen illalliskutsujen valmisteluun. Riidan aikana hän kävi Heardiin kiinni, tönäisten tätä, jolloin Heard läpsäisi häntä kasvoihin.  Penningtonin mukaan hän aloitti siis fyysisen puolen riidasta, ja kyseessä oli yksi ainoa kerta, kun tällaista oli ylipäänsä tapahtunut – ja he olivat olleet läheisiä ystäviä vuodesta 2003 asti. Curry ei osannut selittää, miksi oli antanut Penningtonin todistajanlausunnosta virheellistä tietoa ja jopa esittänyt sen osana diagnoosiaan.
  • Curry mainitsee Heardin kertoneen Hughesille viiltäneensä kerran itseään käteen. Curry jätti sanomatta sen, että Heardin mukaan kyse oli yksittäisestä ylilyönnistä teini-iässä.
  • Curry mainitsee Heardin psykiatrisen omahoitajan (Erin Falati/Boerum, jonka Depp siis omien sanojensa mukaan palkkasi pitämään Heard ’kurissa’) tekemän muistiinpanon, jossa tämä kehuu Heardin edistyneen temperamenttinsa käsittelyn kanssa. Hoitamattomiin persoonallisuushäiriöihin kuuluu yleensä sairaudentunnottomuus – miksi ihmeessä Heard, joka Deppin tiimin mukaan on niin sairas, että on todellisen elämän Gone Girl, käyttäisi siis niin paljon aikaansa terapiaan ja omien tunnetaitojensa kehittämiseen? Ja vielä pystyisi aidosti kehittymään?

Curry ohittaa täysin Heardin todistajanlausunnon ja sitä tukevat todisteet

Curryn diagnoosi vaati toki myös sitä vastaan sotivan materiaalin ohittamista. Hän ei maininnut ollenkaan miten oli arvioinut Heardin väitteitä väkivallasta, tai miten tutustui tämän oikeudessa esittämiin väitteisiin ja niihin liittyviin todisteisiin. Ristikuulustelussa hän vältteli asiaa kuin kissa kuumaa puuroa, ja yritti väittää, ettei hän tässä ole antamassa mitään mielipidettä siitä, oliko suhteessa väkivaltaa. Ei, vaikka oli juuri väittänyt Heardilla olevan epävakaan persoonallisuushäiriön ja että siitä kärsivät ovat usein pahoinpitelijöitä. Viesti rivien välistä oli täysin selvä.

Curry ei myöskään millään tapaa maininnut arvioineensa Deppin todistajanlausuntoa ja hänen käytöksestään annettuja todistajanlausuntoja ja todisteita osana materiaalejaan. Ei, vaikka Heardin vuorovaikutus ex-aviomiehensä kanssa on koko arvion keskiössä. Hän oli myös onnistunut esim. ’väärinlukemaan’ Deppin psykiatrin Alan Blausteinin lausuntoa, jossa tämä sanoi, että nimenomaan Deppillä oli ongelmia raivon ja mustasukkaisuuden kanssa (Curry oli siis ’vahingossa’ lukenut niin, että Heardilla oli nämä ongelmat).

Deppin tiimi syyttää Hughesia puolueelliseksi

Hughesin asiantuntemuksesta kertoo taas hyvin se, mitä seikkoja Deppin asianajajat joutuivat paremman puutteessa nostamaan esiin tämän ristikuulustelussa. He yrittivät mm. väittää, että Hughes on puolueellinen. Miksi? Koska Hughes ei ole koskaan todistanut oikeudenkäynnissä, jossa heterosuhteessa ollut mies olisi lähisuhdeväkivallan uhrin asemassa.

Lisäksi heidän mielestään Hughes oli puolueellinen käyttäessään uhrista naispronomineja ja tekijästä miespronomineja, kun hän selitti väkivaltaisten suhteiden dynamiikkaa ja sitä miten eri asiat Deppin ja Heardin suhteessa sopivat siihen. Tämä on varsin outo väite, kun Hughes kuitenkin selkeästi viittasi she/her- ja he/him-pronomineja käyttäviin ihmisiin, eli Deppiin ja Heardiin. Huomattakoon vielä, että Hughes itse toi  todistajanlausunnossaan ilmi, että lähisuhdeväkivaltatapauksissa arvion tekevä psykologi ei saa olla sokea sukupuolirooleille ja olettaa automaattisesti, että nainen ei voi olla tekijä.

Curry (viimeinen oikealla) ja Vasquez (toinen vas.) Deppin konsertissa vuonna 2022.

Curry oikeudenkäynnin jälkeen

Jo oikeudenkäynnin vielä ollessa käynnissä Curry ilmeisesti viestitteli julkisesti somessa pro-Depp-henkilöiden kanssa ja tykkäili näiden twiiteistä. Hän on sittemmin mm. käynyt Deppin konsertissa, esiintynyt tv:ssä antamassa parisuhdeneuvoja, ja kommentoinut Depp v Heardia Lex Fridmanin podcastissa. Ehkä Curry havittelee uutta uraa televisiossa, kuten NBC:n kommentaattoriksi siirtynyt asianajajakaverinsa Camille Vasquez?

Lähteet:

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta