Kesämökin saunaprojekti: rakennus suoristettiin

Nyt olisi taas aika palata kesämökin saunanrakennusprojektin pariin! Olen kirjoittanut aiheesta postaukset ”Kesämökin saunaprojekti etenee” ja ”Kaikki alkaa purkutöistä”, joissa kerroin projektimme etenemisestä tähän mennessä. Viimeksi kirjoitin siitä, miten kunnostustytöt siis aloitettiin purkamalla vanhan varaston sisältä kaikki ylimääräinen pois. Tänään kirjoitan seuraavasta työvaiheesta, jossa vanhaa, vajonnutta ja vinoa mökin varastorakennusta nostettiin ja suoristettiin.

Luvassa on siis jälleen remonttihöpinää kännykkäkuvin höystettynä, olkaa hyvät!

Yllä olevassa kuvassa näkyy alkutilanne ja rakennuksen katon vinous. Alla olevassa kuvassa puolestaan se, että rakennus oli vuosien saatossa ikään kuin vajonnut ja painunut maan sisään perustusten pettämisen ja rakenteiden lahoamisen vuoksi, ja siksi myös alimmat julkisivulaudat olivat kastuneet ja lahonneet. Siksi purkutöiden jälkeen olikin selvää, että tässä vaiheessa rakennusta tulisi nostaa ja suoristaa.

Täytyy kyllä myöntää, että itselläni ei ollut aikaisemmin harmainta aavistustakaan, että kokonaista rakennustakin voidaan tällä tavoin nostaa ja oikaista, mutta toisaalta olen kyllä kuullut, että ennen muinoin kokonaisia taloja myös siirrettiin, joten miksipä ei tällainenkin olisi mahdollista. 🙂 Oli hauskaa päästä näkemään, miten tällainen rakennuksen nosto ja suoristus käytännössä tapahtuu, eikä se loppupeleissä niin kovin monimutkaista sitten ollutkaan. Mökki nostettiin ilmaan tunkkien avulla aikamoisen näppärästi.

Miten työvaihe eteni?

Rakennepiirrustuksissa saunatilat on suunniteltu niin, että ovi ja ikkuna vaihtavat paikkaa. Ulko-ovesta tullaan astumaan sisään pukuhuoneeseen, jossa on väliovi löylyhuoneeseen. Tämä seikka pitikin huomioida jo tässä vaiheessa, ja siksi työt aloitettiin poistamalla ikkunalasi ja purkamalla ikkuna-aukon kohdalta julkisivua. Tämä myös helpotti samalla tunkkaus- eli nosto-operaatiota sekä uusien runkopalkkien asentamista.

Alla olevassa kuvassa näkyy itse tunkki, jolla vanhaa, painunutta rakennusta siis nostettiin pahimman notkahduksen kohdalta. Tunkki on siis väline, jolla voidaan nostaa raskaita kuormia kohtisuoraan ylöspäin, ja usein sitä käytetään muun muassa auton renkaanvaihdon yhteydessä. Mutta myös tässä operaatiossa meillä oli yhteensä kolme eri tunkkia apuna. Meillä oli käytössä kaksi nestetunkkia ja yksi hallitunkki.

Kun nosto-operaation tiellä olevat tai muutenkin purkua vaatineet seinärakenteet oli purettu, aloitettiin rakennuksen nostaminen ja suoristaminen tunkkien avulla. Rakennus nousi yhteensä yli 20 cm ylöspäin, ja katon notkahdus suoristuikin huomattavasti.

Suoristusvaiheessa rakennus siis käytännössä nostettiin ilmaan tunkkien varassa, ja sen alle asetettiin uusia kiviharkkoja ja luonnonkiviä. Rakennus siis sai osittain kokonaan uuden perustuksen.

Uusien perustusten päälle asennettiin seuraavaksi uudet puiset runkopalkit, joiden varaan rakennuksen paino laskeutui, kun tunkit poistettiin. Rakennus jäi uuteen, suoristettuun muotoonsa tunkkien poiston jälkeen.

Mökin varastoa nostettiin lukuisista eri kohdista ja uusia kiviharkkoja asennettiin moneen paikkaan. Rakennuksen nosto oli kannattavaa suoristuksen lisäksi myös siksi, että operaation myötä siihen syntyi hengittävä alapohja eli niin sanottu rossipohja, joka varmistaa ilman kiertämisen rakennuksen alla. Tämä estää muun muassa mahdollisia lahovaurioita.

Kun tunkkaus oli saatu päätökseen ja runkopalkit paikoilleen, aloitettiin rakentamaan pukuhuoneen ja saunan julkisivun seinärakenteita. Ikkuna rakentui nyt uudelle paikalleen, samoin kuin oviaukko. Julkisivun rakentamisesta kerron kuitenkin tarkemmin lisää vasta postaussarjan seuraavassa postauksessa. 🙂

Uudet kiviharkot myös betonoitiin, jotta mökin perustukset olisivat tukevammat ja jotta painopiste olisi harkon keskellä.

Rakennuksen sisään kärrättiin tässä vaiheessa myös sepeliä tekemään pohjasta tasainen ja siisti. Se voi myös ehkäistä kosteuden nousemista rakenteisiin.

Tässä vaiheessa rakennus oli siis saatu tyhjennettyä, suoristettua ja perustukset oli rakennettu uudelleen. Seuraavana vuorossa olikin muun muassa julkisivulaudoituksen ja ulko-oven asentaminen, joihin palaan seuraavassa postauksessa.

Toivottavasti jaksoitte mukana tänne asti, vaikka postaus sisälsikin aika paljon remonttijargonia (ja kännykkäkuvien laatukin oli ajoittain kyseenalainen) 😀 Olemme tehneet kaikki työvaiheet tähän mennessä itse, mutta ensi viikolla meille tulee mökille ammattilaisia asentamaan uuden huopakaton rakennukseen, jee! Ihan kaikkea ei vain ehdi tai jaksa tehdä itse, joten se että tämän työvaiheen hoitaa joku muu, helpottaa ja nopeuttaa remonttiamme huomattavasti. Näyttää vahvasti siltä, että uudessa saunassa tullaan löylyttelemään ensi keväänä! Ja ne löylyt maistuvatkin sitten ihan erityisen makeilta kaiken tehdyn työn jälkeen. 🙂

-Netta

Lue myös:

Rantasaunan pukuhuoneen pieni remontti

Mökin julkisivuremontti

Harrastuksena mökkiremontti

Koti Remontointi

Hektisen viikon ajatuksia

Viimeiset seitsemän päivää ovat olleet todella kiireisiä ja sosiaalisia. Viime viikonloppuun kuului I love Me -messut ja Pieni Merenneito -teatteriesitys, ja sunnuntaina meille saapui sukulaisia yökylään. He viipyivät meillä kolme yötä, ja alkuviikosta töissä oli myös varsin hektistä – meillä aloitti uusi jäsen tiimissämme ja lisäksi meille tuli vierailijoita Ruotsista kolmeksi päiväksi. Työpaikallamme kielinä ovat sekä suomi että ruotsi, ja koska vierailijat tulivat Ruotsista, puhuimme koko alkuviikon töissä vain ruotsia. Se ei ole äidinkieleni, joten sen käyttäminen vaatii aina myös tietyllä tapaa ihan erityisen paljon aivokapasiteetin käyttöä.

Lisäksi viikkoon mahtui myös yhteinen dinneri yövieraidemme ja perhetuttujemme kanssa, sekä eilen illallinen erään ystävämme kanssa. Varsin sosiaalinen viikko takana niin kertakaikkiaan!

Nyt kun vierailijat ovat lähteneet koteihinsa niin töistä kuin kotoa, on aikaa hengähtää hetki. Tuntuu, että aivoni ovat vielä vähän jumissa. Tämä viikko on ollut hyvä sauma taas pohtia omaa persoonallisuutta ja omia tarpeita henkisen hyvinvoinnin suhteen. Tajusin jälleen nimittäin sen, että vaikka olenkin sosiaalinen ihminen ja viihdyn hyvin ihmisten seurassa, niin itselleni on myös vuosi vuodelta tullut tärkeämmäksi oma tila ja oma aika. Oman jaksamiseni ja henkisen hyvinvointini kannalta on tärkeää, että saan olla riittävän paljon yksin omissa oloissani. Nyt kun ei ole viikon sisään ollut oikeastaan lähes sekuntiakaan yksin, tekee lähestulkoon mieli erakoitua hetkeksi. 😀

Tämä on aihe, jota voisin avata lisää vähän myöhemmin, kunhan ajatukset kulkevat taas vähän kirkkaammin. Nimittäin, tuli jälleen kerran myös todistettua se, että kiire ja hektisyys tappavat myös luovuuden! En ole rehellisesti sanottuna ehtinyt sekuntiakaan ajatella blogin kirjoittamista tai mitään muutakaan luovaa. Odotan jo, että arki taas rullailee normaalisti ja pääsen rutiiniini myös blogin kanssa.

Kaipa sekin on vähän ”vanhuuden” merkki, että vaikka kaikki erikoisjutut, vieraat ja vaihtelevat asiat ovat kivoja, niin sitten kuitenkin usein jossain vaiheessa alkaa kaivata sitä ihan tavallista omaa arkeakin jo. Omia rutiineita, tuttuja tapoja ja hyväksi havaittuja juttuja. Vähän sama juttu, kuin että matkalla on kivaa, mutta sitten kotiinkin on kyllä kiva palata.

Siispä – kiitos sosiaalisesta viikosta kaikille siinä tavalla tai toisella osana olleille. Ja note to self: jos vain mahdollista, on parempi ripotella sosiaalisia juttuja eri ajankohdille, kuin kaikki samalle viikolle. Silloin pysyy paketti paremmin kasassa ja pystyy myös antamaan itsestä vielä enemmän muille. 🙂

-Netta

Lue myös:

En olekaan ekstrovertti vaan ambivertti

Turhasta syyllisyydestä eroon pääseminen

Toisten ihmisten energia tarttuu meihin

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään