Vastaan heti että ei. Ole aiheet loppu nimittäin, vaan niitä on edelleen enemmän, mitä ehdin kirjoittaa. Vaan koska en tunne ehtiväni paneutua, en viitsi lähteä räimäisemään vähän sinne päin. Vaihtelun vuoksi tarjoan tähän väliin koostepostauksen (eipä sillä, että tämän kasaaminen olisi hirveästi sen nopeammin sujunut). Uusille lukijoille esittelyksi ja vanhoille muistin virkistykseksi muutamia aihekatsauksia, Fitness Führerin suosituimpia postauksia ja henkilökohtaisia suosikkejani linkkipläjäytyksenä tässä näin!

Sohvanpohjalta juoksemaan -postaussarjassa käsittelen aiheet miksi kannattaa juosta, varusteet, ravinto, miten lähteä liikkeelle sekä mahdolliset vastaan tulevat ongelmat ja ratkaisut. Koska olen itse todellakin lähtenyt sohvanpohjalta, tiedän mistä puhun!

Niin kutsuttu Pakaragate on isolla todennäköisyydellä postaus, jonka olet jo lukenut. Jos et, niin lue nyt! Pakaroista kirjoittelen muutenkin mielelläni, tältä vuodelta löytyy Seksiä peliin kentällä -aivopierua käsitellyt postaus sekä äskettäinen Sloggin mainoista ruotinut postaus.

Koska aina en jaksa valittaa kaikesta, kirjoitan harvakseen jotain muutakin. Koska silti suurimman osan ajasta valitan jostain, tarvitsen Yodan apua. Enkä kieltäydy myöskään pyhimysten jeesistä. Tarvittaessa turvaudun myös taikauskoon.

Tutkimukset! Maailman paras juttu heti kaljan, maratonien ja Yodan jälkeen. Ainakin silloin, kun niissä todistetaan, että reitesi ovat liian ohuet.

Taidekin on varsin kiinnostavaa: se auttaa meitä katsomaan asioita uudella tavalla. Vaikka nyt Barbien suhteen. Ja historia tietysti, onko mitään kiinnostavampaa! Mikä mahtoi olla in treenirintamalla? Entä millainen oli täydellinen nainen vuonna 1912? Mikä oli tärkeää 50 vuotta sitten – ja on edelleen? Blogin historia on hauskaa sekin, aluksi minulle oli tosi tärkeää olla ehdottoman anonyymi – meinasin jopa, että en tule näyttämään naamaani missään vaiheessa!

Sarjassamme silloin se oli hirveää, mutta nyt jo naurattaa: Testissä aikuisten telinevoimistelu, ja sitten tämä kauhistuttava meininki jota kuvaillaan tanssiksi, jota tanssitaan kaksiulotteisesti kolmiulotteisessa tilassa sekä tietysti se maraton, joka todellakin olisi viimeiseni.

Puhumattakaan puolitajuttomuuteen asti puuduttavasta Kaarinan puolimaratonista (sis. myös maailman innostavimman treenikuvan). Olen toki menossa takaisin tänä vuonna!

Tässä ajassa on mahdoton vimma mitata, punnita ja analysoida. Vaan liekö siinä mitään järkeä, että mitataan nyt vaikka rasvaprosentteja? Toinen mikä kiinnostaa, on ruoka. Varsinkin semmottis ruoka, joka pelastaa meidät kaikelta pahalta ja tarjoaa (lähes) iankaikkisen elämän. Enkä puhu nyt öylätistä. Hyvinvointi on kanssa tärkeää. Vähän liiankin tärkeää. Muistathan myös olla positiivinen, kaikki on kuitenkin sinusta itsestäsi kiinni!

Treeniblogin tehtävänä lienee myös tarjota treeni-inspistä. Sitä, mikä saa meidät liikkumaan, avataan Motivaatiosarjassa. Itse kekkaloin esimerkiksi pallomeressä, yksin salilla, sekä tietysti jatko-osassa yksin salilla 2, soutuveneessä, Söderissä ja tietysti lenkillä ympäri Kannelmäen huudeja. Kaikesta tästä päätyy ihmeellisiin paikkoihin, kuten nyt telkkariin, juoksemaan laivan kannelle ja partioleirille.

Tämän retrospektiivin päätteeksi pieni lukijakysely: Mitkä aiheet tai jutut ovat niitä, joita luet mieluiten?

***

Some of my old posts.