Lily

Halipula

Halipula
halipula

Ravintoa hengelle ja tomumajalle Helsingissä: 3 suosikkiravintolaani itäisessä kantakaupungissa ja kulttuurimeno ytimessä

Kolme ravintolaa itäisessä kantakaupungissa Helsingissä ja Museokortilla ilmainen konserttisarja!

Asun itse Helsingissä itäisessä kantakaupungissa, ja pääasiassa vietän aikaani siellä, käyden tietty tarpeen mukaan toimistolla Pasilassa. Alueelta löytyy paitsi kauppakeskus Redi kaikkine liikkeineen, myös monta hyvää ravintolaa, joita esittelen tässä kolme: kaksi edullisemmasta päästä ja yhden hieman hintavammasta päästä.

Sisäkuva ravintolasta.
Sompasaareen Helsinkiin avautunut Xoxo on iloinen yllätys. Kuva ravintolan interiööristä sen avaamisen aikaan, mikä oli loppusyksystä.

Kaupungin parhaat sushit

Heittämällä parhaat sushit koko kaupungissa löytyvät Sompasaaren Xoxo:sta. Vaikka seinän pattereiden mukaan(?)ikkunan alle asetellut penkit ovatkin omituisella korkeudella (ja vastapäätä istuva seuralainen puolestaan oudon matalalla) kaikki on anteeksi annettua, kun maistat ensimmäistä kertaa ravintolan sushia. Se on jumalaista!

Muutkin ruuat ovat kuulemma todella hyviä, tosin en ole suostunut siirtymään vielä sushilajitelmista niihin.

Xoxo:n sushit.
Kuva osasta annosta, sillä muutama nigiri oli jo päässyt parempiin suihin.

Lounasravintoloiden aatelia

Satama Bar & Bistron sisäänkäynti.
Satama Bar & Bistrolla on myös iso terassi, jossa voi syödä, jos ilma on hyvä eikä läheinen rakennustyömaa melua liikaa.

Satama Bar & Bistro sijaitsee Kalasataman metroaseman ja entisen Tilastokeskuksen välissä. Ravintolaa ei ole turhaan rankattu Suomen Paras Lounas 2022 -kilpailun voittajaksi. Ruokaan on etsitty inspiraatiota Pohjois-Afrikasta ja Välimereltä ja se on aika lailla kasvispainotteista. Lounasbuffetin pääruokia ei tarjoilla enää taginepadoista, vaan tavanomaisista ruoka-astioista. Miinusta siitä, ettei astioissa ole kansia: ruoka oli jo hieman jäähtynyttä. Tarjolla on aina myös maukkaita tahnoja, hyvää leipää ja lounaan jälkiruuaksi jotain makeaa tai smoothie.

Satama Bar & Bistron lounastarjonta.
Satama Bar & Bistron lounasannos on näin värikäs.

Alkuviinejä ja yllättäviä makuelämyksiä

Minä kohotan viinilasia ravintola Pleinissä.
Ravintola Pleinin natuviinit ovat omaa luokkaansa.

Kaupungin parhaan ruoka-viini combon puolestaan tarjoaa ravintola Plein. Ruuan ja alkuviinipaketin yhdistelmä yllättää aina iloisesti. (Mikä ei yllättänyt iloisesti, oli että katevaraus meni tililtäni kahdesti, joista toinen jäi tilille kummittelemaan kahdeksi viikoksi ennen poistumistaan).

Ravintola on fine dining, vaikka valkoiset pöytäliinat (ja turha pönötys) puuttuvatkin. Tarjoilu on välitöntä ja ystävällistä. Vaikka en paljoa enää lihaa syökään, ravintolan tartar on paras koskaan syömäni.

Ravintolan kala-annos.
Ravintola Pleinin kala-annos koostui hamachista eli piikkimakrillista, kuusenkerkästä ja shizosta.

Jos turnauskestävyyttä jää, voi siirtyä ruuan jälkeen kadun toisella puolella sijaistevaan, samojen omistajien viinibaariin Kleiniin. Plein lomailee 3.8.2023 saakka, jolloin ravintolan on vallannut pop up ravintola Melgar.

Kulttuurinnälkään konsertteja

Hakasalmen huvilan edessä Jörn Donnerin näyttelyn mainokset.
Hakasalmen huvila.

Ja lopuksi hieman asian vierestä, mutta ajattelin vielä nostaa esiin heinäkuun musiikkimatineat keskustassa. Jos kulttuurinnälkä yllättää, kannattaa käydä Hakasalmen huvilan kesäisissä matineoissa. Pääsymaksu on 14/10 e ja alle 18-vuotiaat ja Museokorttilaiset pääsevät ilmaiseksi.

Musiikkiesityksiä on heinäkuussa joka sunnuntai klo 14–15. Hakasalmen huvilassa on tällä hetkellä Jörn Donnerin valokuvanäyttely, johon voi tutustua ennen esitystä. Itse menimme paikalle klo 12, kiersimme näyttelyn, ja siirryin salin puolelle varaamaan istuimet hyvissä ajoin noin 13.30.

Jörn Donnerin mustavalkoisena kuvaama nainen.
Jörn Donnerin ottama kuva Monica Fischeristä, jota kuvattiin Jörnin ystäväksi ja ihastukseksi.

2.7. huvilassa esiintyi kamarimusiikkiyhtye Trio Kajo. Musiikin siivin kuljettiin romantiikasta nykypäivään. Aikoinaan Aurora Karamzinin salonkina toimineessa salissa soi Louise Farrencin Es-duuritrio op. 44, Robert Delanoffin Nocturne sekä Gabriel Faurén d-mollitrio op. 120.

Kamarimusiikkitrio Kajo.
Kamarimusiikkiyhtye Trio Kajoon kuuluvat sellisti Hanna-Viola Miettinen, pianisti Eemeli Solehmainen ja klarinetisti Kaisu Tanskanen.

Aino Elina

Avainsanat: , , , ,
Kulttuuri Ravintolat Museot ja näyttelyt Suosittelen
halipula

Viiden vaatteen vuosi puolivälissä, missä mennään nyt?

Viime vuoden vaatelakkovuosi vaihtui minulla tammikuussa viiden vaatteen vuosi -haasteeseen.

#viidenvaatteenvuosi on somessa ilmestynyt haaste, joka perustuu berliiniläisen ajatushautomon Hot or Cool Instituten suosituksiin. Tarkoituksena on, että vuoden aikana ostetaan vain viisi vaatetta, asustetta tai kenkäparia uutena. Alusvaatteet ja kierrätetyt vaatteet sekä muut second hand löydöt rajataan haasteen ulkopuolelle.

Nainen ostoskärryssä.
Kuva Unsplash.

Aluksihan minulle kävi vähän köpelösti, kun täydellisen ostamattomuuden vuoden jälkeen sain nyt ostaa kierrätettyjä vaatteita. Joten minähän ostin! Uutena olen tähän mennessä ostanut vain uudet juoksukengät. Mutta alkuvuoden second hand löytöjen metsästyksen jälkeen en enää halua edes ostaa minulle uutta käytettyä.

Uudet lenkkarini.
Uudet lenkkarini ostin Stadiumin alesta.
Vihreä treenisetti: legginsit ja pitkähihainen napapaita.
Tämä kierrätettynä ostamani treenisetti on ostos, johon olen tyytyväisin, ja jolle tuli todella käyttöä.

Osasyynä tälle on, että kodissamme alkavat säilytystilojen rajat tulla vastaan. Pitäisi siis käydä vaatehuone ajatuksella lävitse, mutta minulla on kesälomalla parempaakin tekemistä, kun viettää se kaapissa. Lisäksi viime aikoina on tullut kiusallisen selväksi se, että harva taho kierrättää käytetyt vaatteet oikein. Viimeisimpänä ilmestyi Aftonbladetin selvitys siitä, että H&M-ketjuun kierrätetyt vaatteet päätyivät köyhään etelään pahentamaan kolmansien maiden jäteongelmaa. Tähän mennessä olen saanut selville, että kotimaassa ainoastaan Kierrätyskeskus ja Fida kierrättävät niille viedyt vaatteet, jotka eivät kelpaa myyntiin, oikein.

Mallinukkeja kaupan somistuksessa.
Kuva Unsplash.

Samalla pikamuodista on siirrytty ultrapikamuotiin Sheinin tultua markkinoille. Maksun tästä maksavat köyhät maat, joihin pikavaateteollisuuden tuotanto on siirretty luonnon saastumisena ja työntekijöiden oikeuksien polkemisella. Käy allekirjoittamassa EU-kansalaisaloite, joka vaatii EU:ssa toimivia vaatekauppoja takaamaan elämiseen riittävän palkan niiden tuotantoketjuissa (jotka juurikin johtavat köyhään etelään). Aikaa kansalaisaloitteen Good Clothes, Fair Pay -kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen on 19.7.2023 asti. Lisätietoja aloitteesta löydät Eetin sivuilta.

Kierrätysmerkki sinisessä säiliössä.
Jos en käytä vaatetta, myyn sen edelleen. Kuva Unsplash.

Mutta takaisin minun ajatuksiini siitä, miksi olen lähtenyt rajoittamaan kulutustani. Olin vaatteiden himoshoppaaja ennen vaatelakkovuottani. 12 kuukauden ostolakko auttoi minua määrittelemään tavarasuhteeni uudestaan. Omistan jo tarpeeksi, ja tällä hetkenä tavoitteenani on käyttää kaikki vaatteeni loppuun – siihen asti, etteivät ne kelpaa kuin vaatejätteeksi. Kierrätän ne vaatteet, jotka eivät käyttöön päädy vastuullisilla toimijoilla tai myyn ne itse eteenpäin. Suhtautuminen vaatteiden ostamiseen on vaikuttanut kaikkeen suhtautumiseeni uuden tavaran ostamiseen ja tavarasuhteeni onkin jatkuvassa murroksessa. Siihen vaikuttaa ekologinen ajattelu ja luonnonsuojelu. Minimalistiksi en halua ryhtyä, koska pidän siitä, että vaatekaapissani on tarpeeksi valinnanvaraa ja konmari ei minulle sovi, koska mielestäni täysin kunnollisten tavaroiden poisheitto on tuhlausta. Kenties mieheni ostamat astiat eivät pirskahtele (spark joy) minulle, mutta siinä ei ole tarpeeksi syytä niiden poisheittoon ja uusien ostoon. Maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin pirskahteleva astiasto.

Aino Elina

Kuvat Unsplash ja oma arkisto.

Avainsanat: , , , , , , ,
Muoti Testit Ajattelin tänään Vastuullisuus