Tag: #asenteet

Rakas suomen kieli, pidetäänhän sinusta huolta? Lokakuussa kuultiin kummia, kun Suomen kielen lautakunta ilmaisi huolensa Suomen kansalliskielten asemasta. Lyhyesti: suomen ja ruotsin asema yhteiskunnassa uhkaa heiketä alati yleistyvän englannin kielen takia. Lautakunnan puheenjohtaja Jaakko Leino sanoi, että monet käyttävät nykyään etenkin englantia myös silloin, kun se ei olisi tarpeen. Itseäni nauratti viimeksi katumainokset, joissa Stockmannin […]

Elokuisena iltapäivänä ajoimme merenrannassa olevalle luontopolulle Ahvenanmaalla. Kävellessämme lehdon läpi kallioiseen merenrantaan en voinut olla ajattelematta kuin yhtä asiaa: vihreän sijaan luonnon sävyt olivat ruskeita, auringossa kärähtäneitä. Helteeltä oli turha hakea vilvoitusta merestä, jonka kuuma sää oli muuttanut myrkynvihreäksi syanobakteeripuuroksi. Kesä 2018 oli aurinkoisempi ja lämpimämpi kuin koskaan, mutta auringossa paistatellessani tunsin ilon sijaan surua. […]

Vuonna 1930 ekonomisti John Maynard Keynes esitti, että tulevaisuuden työntekijät tekisivät vain kolmituntista työpäivää. Keynesin haavekuvissa automaation ja teknologian kehityksen myötä vähiin käyvä työ jaettaisiin tasaisesti kaikkien kesken. Kolme tuntia päivässä luulisi täyttävän jokaisen työinnon, Keynes intoili. Lisääntyvä vapaa-aika toisi kuitenkin mukanaan uudenlaisia ongelmia: miten käyttää kaikki tuo käsiin jäävä aika merkityksellisellä tekemisellä? Keynes oli oikeassa […]

Kun Suomessa alettiin puhua perustulokokeilusta, olin toiveikas. Ehkä viimeinkin uskalletaan ajatella, että työttömien kyykyttämisen sijaan heille pitäisi tarjota mahdollisimman paljon mahdollisuuksia onnistua. Kokeilla yrittäjyyttä ilman riskiä tukien ulkopuolelle putoamista. Ansaita osa-aikatyössä ilman, että joutuu tuloloukkuun tai painiskelemaan monimutkaisen byrokratian kanssa. Ei enää CV:iden lähettämistä paikkoihin, joita ei ole toivoakaan saada, ihan vain siksi, että kiintiöt […]

Kirjoitin vähän aika sitten siitä, miten varmistetaan, että metoo-kampanja oikeasti myös johtaa muutokseen. Suomessa asiaan reagoitiin eduskunnassa ”vakavalla keskustelulla”. No, keskustelun vakavuuden voi päätellä siitä, että tauolla humalassa kansanedustaja Veera Ruohoa ahdistellut Teuvo Hakkarainen sai puolueeltaan ”vakavan varoituksen”. Paljon puhetta vakavuudesta, joka ei kuitenkaan näytä johtavan mihinkään. Olen kyllästynyt siihen, että on itsessään muka tärkeää, […]

Lokakuussa lupasin, että olen jouluun asti ostamatta mitään uutta. Nyt ollaan hyvin matkalla kohti joulua, ja paastoa on takana kolmisen kuukautta. Miten paastoaminen sitten sujui? Aluksi hyvin, kunnes marraskuisella Berliinin-reissulla iskin vintagekaupan ikkunassa silmäni laukkuun, jota olin ihaillut kaukaa jo useamman vuoden (tekosyy). Astuin sisään, ja ostin sen. Tuosta noin vain.  Seuraavan kerran repsahdin, kun […]

Kun #metoo-kampanja nosti päätään ympäri maailman, innostuin – viimeinkin ahdistelusta puhutaan valtamediassakin! Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää keskustella myös siitä, miten yleinen tietoisuus muuttuisi muutokseksi käytöksessä. Täällä Ranskassa kampanja on jo johtanut lakiesityksiin parlamentissa, ja ne astuvat voimaan vuodenvaihteessa. Jopa umpikonservatiivisessa naapurimaassa Sveitsissä on busseissa häirintää vastustavia kampanjoita, feminismin historiaa juhlistava vaaleanpunainen ratikkalinja ja väkivaltaa […]

Ystävät, on tullut aika myöntää jotakin: en ole ihan niin vastuullinen kuluttaja kuin haluaisin kuvitella olevani. Kohti vastuullisempaa vaatekaappia –sarjassa olen puhunut laadukkaiden materiaalien ja niiden huoltamisen puolesta, kannustanut ostamaan käytettyä ja kirjoittanut vähemmän omistamisen iloista. Kun ajattelee olevansa ”eettinen kuluttaja”, helposti kuitenkin tulee unohtaneeksi, että eettisin vaatevalinta on olla ostamatta yhtään mitään. Tein listaa […]

Geneveen lähdön jälkeen elämä on välillä ollut yhtä isoa eksistentialistista kriisiä. Täytin neljännesvuosisadan, valmistuin maisteriksi, aloitin työt uudessa paikassa ja uudessa maassa – kaiken pitäisi siis jotakuinkin olla paketissa, mutta taustalla on kalvanut jonkinlainen sisäänrakennettu ahdistus siitä, että mitä oikein tässä elämässä haluaisin. Nykyinen työsuhteeni on määräaikainen, joten kohta pitäisi taas etsiä uutta työtä ja […]

Kun olin lapsi, parasta mitä tiesin, oli iltainen satuhetki. Isä tai äiti, usein isä, istuivat sängyn laidalle ja lukivat pikkuveljelle ja minulle milloin Mauri Kunnaksen merirosvosatuja, milloin C.S. Lewisin Narnia-kirjoja tai Roald Dahlia. Muistan monet niistä kirjoista vieläkin. Satuhetket eivät onneksi loppuneet, kun opin lukemaan. En muista enää, kuinka kauan meille iltaisin luettiin, oliko se […]