Arkiviikon ruokaflow
Kaupallinen yhteistyö: Suomen evankelisluterilainen kirkko
Ekopaasto-juttusarjani kolmannessa ja viimeisessä osassa kerron siitä, miten pyrimme omassa arjessamme minimoimaan ruoan hävikkiä ja myös helpottamaan arkista ruoanlaittoa.
Keskimäärin suomalainen heittää vuosittain roskiin 20–30 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa, minkä voisi hyvin pitkälti estää pienellä suunnitelmallisuudella ja kekseliäisyydellä.
Rouva on kehittänyt tähän oman raaka-ainelähtöisen "ruokaflow'nsa", jossa ruoanlaitto ei lähde tietystä reseptistä vaan siitä, mitä on jo jääkaapissa ja mitä kasviksia saatavilla kauppahallista.
Raaka-aineet hyödynnämme mahdollisimman pitkälti niin, että biojätteeseen päätyy vain se, mikä sinne on aivan pakko laittaa. Näihin periaatteisiin pohjautuu myös Rouvan Gastronaatti-kirja (Otava 2014).
Arkiruokamme on usein esimerkiksi tällaisen kasviscurryn tyyppistä ruokaa, joka valmistuu hyvien esivalmistelujen vuoksi erittäin nopeasti oikeastaan samassa ajassa kuin riisi kiehuu. (Resepti alempana.)
Ruokaviikkomme alkaa aina lauantaista. Silloin käyn ostamassa kauppahallista raaka-aineet seuraavaksi viikoksi. Olemme usein päättäneet etukäteen vain sen, tarvitsemmeko lihaa tai kalaa, mutta muuten tulevan ruokaviikon sisältö määräytyy vihanneskauppamme tarjonnan mukaan.
Se, mikä on sesongissa, on aina edullisinta ja sitä on myös parhaiten saatavilla. Ostan kasviksia pari kassillista ja tarkastan aina myös vihanneskaupan alelaarin, josta löytää puoleen hintaan jo parhaat päivänsä nähneitä mutta silti vielä aivan syömäkelpoisia vihanneksia.
Viikonloppuisin Rouva sitten tekee myös koko tulevan viikon esivalmistelut ja paahtaa vihanneskaupan löydöt uunissa.
Parsakaalit, munakoisot, paprikat, kurpitsat, palsternakat, lantut, fenkolit, porkkanat tai kukkakaalit paloitellaan ja levitetään uunipellille leivinpaperin päälle. Niiden päälle pirskotetaan hieman oliiviöljyä ja ripotellaan suolaa, kieritellään vielä pellillä ja sitten kasvikset laitetaan 175 - 200 asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi kasviksesta riippuen, munakoisot jopa puoleksi tunniksi.
Napakan kypsät kasvikset pakataan tiiviisiin lasisiin jääkaappirasioihin odottamaan tulevan viikon ruoanlaittoa. Olemme havainneet, että valmiiksi kypsennettyjä kasviksia tulee käytettyä ruoissa enemmän, ja vihannekset eivät jää koskaan mätänemään vihanneslaatikon pohjalle.
Toinen kantava periaate Rouvan ruoanlaitossa on, että mahdollisimman vähän päätyy biojätteeseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
- Sitruunoista raastetaan aina kuoren keltainen osa talteen, se kuivataan ja käytetään esimerkiksi sitruunasuolassa
- Kaloista jäävistä ruodoista ja vaikkapa katkarapujen kuorista keitetään liemi, jota voi käyttää keittopohjana
- Kikherneiden keitiliemi hyödynnetään tietysti muussa ruoanlaitossa antamassa makua
- Pehmeiden yrttien varret hienonnetaan mukaan ruokiin, kovien yrttien varret heitetään kiehumaan kasvis- ja lihaliemiin
- Leikkuulaudan leivänmurut kerätään talteen, samoin kuivat leivänkannikat, ja ne käytetään esim. lihapulliin
- Vihanneksista käytetään aina kaikki mahdolliset osat, esimerkiksi kukkakaalin vihreää osaa ei todellakaan heitetä biojätteeseen, vaan sekin syödään.
Näistä kukkakaalin lehdistä ja aiemmin paahdetuista kasviksista syntyi myös ylimmässä kuvassa näkyvä kasviscurry, jonka valmistamiseen Rouva kertoi kuluneen 15 minuuttia. Annos on muuten vegaaniviikoltani.
Kasviscurry (esivalmistelluilla kasviksilla)
Ainekset
- 1 sipuli
- 1 valkosipuli
- ruokaöljyä
- 1 tl jeeraa eli juustokuminaa
- 1 tl kurkumaa
- 1 tl savupaprikaa
- yhden kukkakaalin lehdet
- 1 prk kookosmaitoa
- pippuria
- suolaa
- rasiallinen aiemmin paahdettuja parsakaalin palasia
- kourallinen aiemmin paahdettuja palsternakan palasia
- tuoretta korianteria
- (paahdettuja) auringonkukan siemeniä
Valmistaminen
- Hienonna sipuli, valkosipuli ja kukkakaalin lehdet
- Kuumenna öljyä tilavassa paistinpannussa ja lisää jeera, kurkuma ja savupaprika. Anna kiehua pieni hetki - varo polttamasta mausteita - ja lisää sipuli, valkosipuli ja kukkakaalin lehdet
- Kuullota hetkinen ja lisää kookosmaito. Keitä muutama minuutti ja mausta suolalla ja pippurilla
- Lisää lopuksi aiemmin kypsennetyt kasvikset: parsakaali ja palsternakka ja lämmitä
- Ripottele pinnalle tuoretta korianteria ja auringonkukansiemeniä.
Tarjoile basmatiriisin ja pikkelöityjen chilien kanssa.
Kukkakaali on tietysti myös paloiteltu ja paahdettu ja syöty jossain toisessa ruoassa.
* * *
Sen jälkeen, kun Rouva keksi paahdettujen kasvisten helppouden ja nerokkuuden, meillä ei ole juuri kasviksia keitelty. Miksi keittää esimerkiksi porkkanoita, vihreitä parsoja tai ruusukaaleja, kun paahtamalla saa paljon paremman lopputuloksen? Kasvisten höyryttäminenkin kuulostaisi ajatuksena oudolta ja lopputulos rakenteeltaan ihmeelliseltä.
Rouva on myös mestari keksimään käyttöä näille kasviksille, ja hänen Instagram-tiliään seuraavat tietävät, että paahdetuista kasviksista syntyy lähes joka päivä jokin pasta, paistettu riisi, ruokaisa salaatti tai muu nimetön arkiruoka, jollaista ei voisi kuvitellakaan tekevänsä, jos alkaisi valmistaa ruokaa aivan alusta saakka ja kypsentämään raakoja kasviksia. Ruoan pitää arkena olla pöydässä alle puolessa tunnissa siitä, kun sitä alkaa valmistaa.
Tässä vielä itse tekemäni munakoiso-freekehvehnäpaistos, jonka päällä on myös Rouvan kuuluisia uunikuivattuja tomaatteja. Vegaaninen tämäkin annos.
Munakoiso-freekehvehnäpaistos
Ainekset
- 1 sipuli
- 1 varsisellerin varsi
- ruokaöljyä
- 2 dl keitettyjä kikherneitä (+ keitinlientä)
- rasiallinen aiemmin paahdettuja munakoisoja
- 3 dl keitettyä freekehvehnää
- uunikuivattuja tomaatteja
- tuoretta korianteria
Valmistaminen
- Pilko sipuli ja varsiselleri ja kuullota ne pannulla öljyssä
- Lisää kikherneet ja niiden keitinlientä ja kuumenna
- Lisää munakoisot ja kuumenna
- Lisää lopuksi keitetty freekeh, ja sekoittele se muun ruoan sekaan
- Lisää vielä uunikuivatut tomaatit ja silputtu korianteri.
Suolaa ei kyseiseen ruokaan todennäköisesti tarvitse, jos sitä on käytetty munakoisoja paahdettaessa.
* * *
Tällaista on siis meidän ruoka-arkemme pyörittäminen, ja väittäisin, että tämän ruokaflow'n ansiosta syömme entistä paremmin ja monipuolisemmin myös arki-iltaisin. Ruokaflow'hun pääseminen saattaa vaatia alussa pientä ponnistusta, mutta se, minkä käyttää viikonloppuisin vihannesten hankkimiseen, paloitteluun ja paahtamiseen, tulee takaisin arki-iltaisin moninkertaisena.
Kiitos kirkolle kutsusta tähän kampanjaan! Oli hauskaa jäsennellä ruoka-ajatuksiaan ja jakaa omia vinkkejä ekologisempaan ruoanlaittoon. Toivottavasti sinäkin sait postauksista jonkin uuden idean tai inspiraation, jonka avulla voit saada omasta ruoanlaitostasi vielä asteen verran ekologisempaa!
Kommentit
Juuri tällaiseen "ruokaflowhun" tahtoisin itsekin päästä, sillä vihaan heittää ruokaa biojätteeksi!
Onko tosiaan niin, että viikonloppuna paahdetut vihannekset ja kasvikset pysyvät jääkaapissa hyvinä ihan seuraavan viikon perjantaihin asti?
Ne säilyvät helposti viisi päivää. Jäähdytämme kasvikset mahdollisimman nopeasti (heti pois kuumalta pelliltä), pakkaamme lasisiin jääkaappirasioihin ja laitamme ne välittömästi jääkaappiin. Kasviksista otetaan kunakin päivänä vain kyseisen päivän ruokaan tarvittava määrä, jolloin niitä ei lämmitetä ja jäähdytetä monta kertaa. Jos joskus on pienikin epäilys, että kasvis on unohtunut jääkaappiin liian pitkäksi aikaa (yli viikko), lapsi ja Rouva eivät syö sitä, mutta itse toimin jätemyllynä, johon uppoaa kaikki, mikä ei haise pahalle tai kasva karvaa :D Tyttö joskus sanoikin: "Isi voi syödä vähän vanhaakin ruokaa" ;)
Ah, ja heti pieni korjaus perään: tuo koski vain tuoreita kasviksia. Vanhaa kalaa tai lihaa en syö koskaan, ja olen myös ymmärtänyt, että niinkin yllättävästä asiasta kuin vanhasta riisistä voi saada ruokamyrkytyksen, joten riisit syödään parissa päivässä ja jos sitä jää vielä yli, se annetaan koiralle.
Kiitos Tommi vastauksesta ja inspiraatiosta!
Pitää ehdottomasti alkaa soveltaa omaan ruuanlaittoon tuota esivalmistusta ja sitä, että lämmittää aina vain päivän annoksen kerrallaan!
Ja onneksi mun mies toimii hyvin myös jätemyllynä! ;D
Hienoa!
Tää on jännä juttu nykyään, siis säilyvyys. Mulla on sellanen tuntuma, et paljon menee roskiin just sen takia, et päiväys on vaikka just tänään tai mennyt vaikka eilen vanhaksi ja just toi, et kasviksia heitetään pois "vanhoina", vaikka olisivat ihan syömäkelpoisia. Haistamalla, tarkastelemalla ja hiukan maistamalla selviää jo pitkälle. Tietysti terve järki mukana. Ehkä tämäkin on äidiltä perittyä, hän ei ikinä heitä mitään pois, vanhaksi menneetkin pyritään käyttämään. Ennen kun ei ollut varaa heittää pois. Teillä kuulostaa tosi hienolta, itse en kyllä leivänmuruja kerää talteen :) tai toisaalta meidän yksvee syö nekin pöydän alta kuin koira konsanaan :)
Joo, siinä pitää olla vähän sellaista tervettä järkeä mukana. Kasvikset, hedelmät ja maitotuotteet voivat olla vähän vanhoja syödessä, mutta liha ja kala eivät, sillä niistä voi tulle oikeasti sairaaksi. Ja vain päiviä vanha riisi kai voi jopa tappaa, vaikka se ei maistuisi pahalle?
Tosi hyviä oivalluksia teillä! Joka toinen päivä ruoan valmistuksen vaatimaa aikaa tuskailevana kasvissyöjäkotiäitinä näin niin valaistuksen tässä postauksessa :D
Hienoa, kiva kuulla!
Kiitos tästä postauksesta! Oon todella inspiroitunut. Innoissani odotan huomista kauppareissua. :D
On ilo inspiroida! :)
mä fanitan Rouvaa.
Niin mäkin <3
Minäkin! Rouvalle sanoinkin Instassa etten ole koskaan aikuisiällä fanittanu ketään näin paljon kuin häntä.
Uskomattomia oivalluksia hänellä, ja niin vaivattomasti toteutettavia. Tähän mennessä en oo vielä kertaakaan epäonnistunut Gastronaatin ohjeilla (ja se on meidän keittiössä harvinaista).
Voi, olemme yhdessä hymyilleet sille kommentille :) Tosi kiva kuulla, että pidät Gastronaatista!
Todella inspiroiva postaus!
Itsekin ruokaviikko alkaa lauantaista, silloin menen torille ostamaan viikon hedelmat ja vihannekset.
Ihan mahtavaa, etta kaytatte noin paljon hyodyksi kaiken, kiitos hyvista vinkeista ja pitaakin kokeilla tuota kasvisten paahtamista jatkossa :)
Kiitos!
Jee! Kivaa!
Mielenkiintoinen kirjoitus! Itsekin myös raastan aina sitruunankuoren, mutta yleensä käytän sen suurta herkkuani olevan rahkan kanssa tai sitten esimerkiksi kylmää pasta- tai couscoussalaattia maustamaan. Kannattaa kokeilla, jos ette ole vielä testanneet! Maku ei ole niin vahva kuin sitruunaöljystä, mutta kuitenkin kivan sitruunainen. Ja joukkoon laitan joskus myös sitruunaöljyä lisää ihanaa sitruunan makua tuomaan. Jossakin vaiheessa on projektina koittaa, voisiko sitruunaöljyä tehdä itse, sillä kaupasta ostettuna se on melko tyyristä siihen nähden, paljonko sitä haluaisin käyttää.
Höyryttämisestä on pakko kommentoida sen verran, että esimerkiksi höyrytetty parsakaali (kukkakaalikin) on todella herkullista! Siinä kai säilyy hyvät ominaisuudet paremmin kuin esimerkiksi keittäessä (keittämistä en harrasta koskaan paitsi ehkä joskus uusien perunoiden osalta). Liian lötköksi ei saa kuitenkaan höyryttää. Miten paahtamisessa; eikö siinä mene vitamiinit yms. hieman hukkaan?
Kyllä, juuri oikein höyrytetty parsakaali voittaa paahdetun! Jos nyt niistä herkuista toinen olisi pakko asettaa etusijalle.
Oh! Kyllä sun pitäisi maistaa Rouvan paahtamia parsakaaleja! Varsinkin kun ne ovat muuttuneet hieman rapeiksi, niitä voi napsia pelkiltään pelliltä ihan sellaisenaan.
Sellaisiksi ne meidänkin huushollissa paahdetaan, mutta silti. Vaan onneksi voi syödä kummallakin tavalla, eikä tarvitse valita vain toista.
Meillä käytetään itse asiassa turkkilaista jogurttia samoin kuin sinä käytät rahkaa, mutta sitruunankuorta ei ole ollut tapana raastaa sekaan. Se onkin hyvä idea!
Vitamiinien säilymisestä en osaa sanoa yhtään mitään, mutta tällä kasvisten syömismäärällä en ole huolissani riittävästä vitamiinien saannista. Mutta se, mitä vitamiineille yms. tapahtuu paahdettaessa ei ole (kai) lainkaan yksiselitteistä. Olen ymmärtänyt, että vaikka C-vitamiini kärsii kypsentämisestä, toiset ravinteet imeytyvät paremmin kypsistä vihanneksista.
Hyödyllinen postaus! Kiitos. Oliko nimenomaan lasiastioihin säilömisellä jokin merkitys säilyvyyden kannalta?
Vastasinkin jo tuohon toiseen kommenttiin, että se ei liity säilyvyyteen vaan yleiseen käytettävyyteen. Puhdistuu paremmin koneessa, ei irrota ruokaan mitään epäilyttävää ja on läpinäkyvä.
Vau! Ihan mieletön hatunnosto teidän flowlle. Pitääpä ottaa Rouva kirja ja Insta tarkasteluun :) Itsekin pyrin olemaan tarkka hävikin kanssa ja syön kasvispainotteisesti, mutta tässä tuli silti ihan uusia vinkkejä lisäksi :)
Kiitos! Ja lämpimät suositukset!
Aivan mahtava postaus, kiitos! Olen monesti potenut huonoa omaatuntoa siitä miten paljon meillä menee kasviksia pilalle. Varsinkin nyt 7 viikkoa vanhan vauvan kans, kun päivät menevät hänen aikataulujen mukaan, niin monesti tulee mentyä helpoimman ja nopeimman kautta, jolloin se parsakaali ehtii mennä huonoksi siellä jääkaapissa.
Olen nyt näistä oivalluksista varsin mielissäni ja haluan heti mennä paahtamaan kaikkea :) Näkisin tämän helposti myös tuovan monipuolisuutta ruokiimme. Siihen nähden, että olemme kasvissyöjiä, tulee erilaisia kasviksia syötyä melko suppeasti. Nyt olen yrittänyt satokalenterin kautta hakea monipuolisuutta ja nämä vinkkisi tulevat tukemaan tätä.
Myös minua kiinnostaisi tuo, että tuoko lasipurkit parempaa säilyvyyttä?
Kiitos!
Siirryimme käyttämään lasisia jääkaappirasioita kolmesta syystä:
1) jostain syystä muovirasioihin jää pesukoneessa helposti rasvakerros (liittyy varmaasti käyttämäämme eko-pesuaineeseen)
2) lasiseen rasiaan voi heittää kuumankin ruoan ilman että tarvitsee miettiä, irtoaako muovista ruokaan jotain epäilyttävää
3) lasisesta rasiasta näkee läpi, mitä siellä on, joten ruoka myös todennäköisesti tulee syötyä ennen kuin se pilaantuu ;)
Tiivis muovirasia varmasti säilyttää ruoan yhtä hyvin kuin lasinen.
Kiitos hyvästä postauksesta! Minua askarruttaa ravintoaineiden, lähinnä vitamiinien, säilyvyys. Osaatko sanoa miten ne kestää?
Kiitos! Mutta tuossa vitamiinien säilyvyydessä mennään alueelle, josta en tiedä mitään. Sillä kasvisten määrällä, jota me syömme, en ole lainkaan huolissani siitä, saanko vitamiineja riittävästi. Syön kuitenkin vielä lounailla puoli lautasellista salaatteja ja tuoreita kasviksia.
Jahas, taidan minäkin aloittaa paahtamisen :)
Prisman Kauppakassi-palveluun siirtymällä hävikki jo pieneni kun ostoskoriin klikkailee vain reseptien tarvitsemat raaka-aineet. Meillä systeemi on vielä kuitenkin hieman häiriöaltis, jos ruokaa jääkin useammaksi päiväksi kuin on suunniteltu tms. uhkaa seuraavan ruoan pilaantuminen jo lähestyä. Mutta harjoittelemalla, harjoittelemalla tässäkin kehittyy. Lisäksi se tärkein, eli muutos omassa ajattelussa on jo tapahtunut kohti parempaa perheen ruokahuoltoa :)
Juu, tuo on ollut ongelma ainakin jossain palvelussa, jota olen joskus kokeillut. Ruokaa on ollut liikaa ja jotain on ehtinyt pilaantua ennen kuin se on käytetty.
Meillä on vähän samantyyppinen systeemi: sunnuntaina käydään hakemaan ruuat tulevalle viikolle, valmistetaan isompi satsi kahta tai kolmea ruokalajia, joista osa annostellaan pakastimeen, osa lounasrasioihin töihin mukaan otettavaksi, ja osa sitten syödään illalla kotona.
Viikolla ei sitten tarvitse hakea kuin lisää maitoa ja mahdollisesti hedelmiä - ja ne saa helposti kipaistua lähikaupasta :)
Nuo lasiset rasiat on muuten niin paljon parempia kuin muovirasiat! Ne saa ihan eri tavalla puhtaiksi kuin muoviset. Hiljattain ostettiin lasirasiasetti, ja nyt tekisi mieli heittää viimeisetkin muovikipot roskiin.
Meillä on kans pitkään käytetty sinänsä oikein jämäköitä ja tiiviitä kotijogurttipurkkeja jääkaappirasioina, mutta a) ko. jogurtin valmistus loppui ja b) ne jäivät todella usein rasvaisiksi pesukoneessa. Nyt en vaihtaisi takaisin muovisiin rasioihin.
Hyvää pyhää ja kiitos yllykkeestä :) Tätä paahtohommaa on ihan pakko kokeilla. Itse en ole oikein kokahtavaa tyyppiä, joten olisi mukava tietää, oletteko kokeilleet esim. ohraa riisin korvikkeena? Eihän esim. hyvää Basmati-riisiä ole helppo korvata, mutta arkiruoassa voisi ohrakin olla kokeilemisen arvoinen. Pari kertaa olen kokeillut, mutta oikea keittoaika ainakin taitaa olla tärkeä, mutta mitä muuta sille voisi tehdä? Sinänsä maku ei ole hassumpi, vaikka erilainen onkin.
Moi! Kyllä, käytämme ohraa: sekä hyvin kätevää esikypsytettyä että kypsyttämätöntä, joka vaatii pidemmän keittoajan. Sitä voi käyttää riisin tavoin vaikka mihin, ja se toimii erittäin hyvin paistettuna paistetun riisin tavoin. Mausteita kannattaa käyttää reippaasti. Gastronaatissa on ohrasta oma lukunsa ;)
Minua kiinnostaa, että mitä teillä syödään sitten kun lauantaina ja sunnuntaina on jotain menoa? Se pähkinäsuklaabrownie sulattaa ihan kaikki meidän vieraat).
Tilaan muuten äidilleni Makua ja hän kuulemma lukee sen ensin itse, vie sen sisarelleni joka luettuaan vie sen perheemme leipomoon jossa sitä luetaan vielä lisää :)
Silloin kauppareissu siirtyy. Jos tiedetään, että lauantaina on menoa, hallissa käydään jo perjantaina tai sitten maanantaina töiden jälkeen. Ja voi toki olla, että seuraavalla viikolla syödään sitten jotain muuta kuin paahdettuja asioita kuten risottoja, kalakeittoa tai lasagnea.
Niin, ja hauskaa että Maku-lehti kiinnostaa ja menee noin tehokkaasti kiertoon!
Tosi hyviä vinkeistä ja inspiraatiosta! Tosin suurin ongelma ei yleisesti taida olla se, etteivät ihmiset kerää leivänmuruja talteen, vaan suuri lihankulutus. Toivoisinkin, että postaisit vege-reseptejä eko-haasteen jälkeenkin! :)
Ruokaflow kuulostaa aivan täydelliseltä. Rakastan laittaa ruokaa, mutta ongelmana on usein se etten työpäivän jälkeen jaksa väsätä mitään aikaa vievää. Myös saman ruan syöminen useampana päivänä on puuduttavaa. Tällainen etukäteen valmistaminen olisi siis oiva ratkaisu ja niistä voi viikolla ideoita useammankin ruoan.
Kommentoi