Asunnot yhteen: seuraavaksi suunnitellaan arkkitehdin kanssa

Asuntojen yhdistämisprojektimme ei ole edennyt sitten viime näkemän juurikaan. Sen verran olen kuitenkin jo saanut selvitettyä, että kyllä naapurissakin on tietojemme mukaan painovoimainen ilmanvaihto. Ja todella, kyse oli ilmanvaihdosta, ei ilmastoinnista, jotka ovat kaksi eri asiaa, vaikka puhekielessä niitä tuleekin käytettyä sujuvasti ristiin.

Sitä, onko asunnossa painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto, ei näe asunnon sisäpuolelta, sillä jos sellainen olisi, se olisi toteutettu talon katolle poistoilmahormiin kiinnitetyllä huippuimurilla. Taloyhtiö on sen verran iso ja vanha, että näitä on joskus löytynyt, mutta isännöitsijän mukaan niitä on pikemminkin pyritty poistamaan, eikä uusia ole saanut asentaa.

Sain kiinni kymmenen vuoden takaisen putkiremontin LVI-suunnittelijan ja kyselin, muistaisiko hän – tai olisiko aiheesta jotain dokumentaatiota – mitä tämä heitto ”ilmanvaihdon koneistamisesta” tarkoitti. Ja hän muistikin mistä oli kyse.

Kun naapuriasunnon ilmanvaihtohormit todettiin tukituiksi, ilmanvaihdon koneistaminen oli todella yksi esillä ollut vaihtoehto. Ilmanvaihdolle löytyi kuitenkin uusi hormitus, joten asia saatiin ratkaistua, eikä meidänkään projektimme pitäisi nyt kaatua ainakaan siihen. Voimme siis edetä projektissa arkkitehdin kanssa.

Ja asia etenee seuraavan kerran konkreettisesti tällä viikolla, kun arkkitehti tulee vierailulle, ja tutkimme yhdessä naapuriasunnon seiniä, ilmanvaihtoaukkoja ja pohjaa. Meille ei ole oikeastaan vielä selvillä, mikä olisi ensisijainen toiveemme: se, että saisimme lohkaistua naapurista vain yhden huoneen lisää vai se, että molemmat asunnot laitettaisiin kokonaan yhteen. Itse ottaisin kaiken mahdollisen lisätilan, mutta vaimoni epäröi sen kanssa.

Luonnollisesti vuokratulon menetys on yksi vaakakupissa painava asia, mutta ensisijainen tavoite on tietty saada omasta kodistamme toimivampi ja sekä neliöiltään että huoneiltaan neljälle ihmiselle riittävän kokoinen. Ehdottomin vaatimus on tietysti lisämakuuhuoneen saaminen, mutta pitäisin tarpeellisena myös työhuonetta. Olen suoraan sanoen erityisesti tämän vuoden aikana kyllästynyt sekä sohvalla työskentelyyn että siihen, että tietokoneet ja mobiililaitteet lojuvat aina olohuoneessa ja keittiössä. Toinen WC olisi myös tarpeen, enkä pidä lainkaan hulluna ajatuksena sitä, että myös kylpyhuoneita olisi kaksi. Näin ollen ”ylimääräistä” tilaa olisi vain yhden huoneen verran.

Pohjapiirros

Jos asunnosta kuitenkin ottaisi käyttöön vain osan, niiden välille olisi rakennettava uusi seinä, joka olisi sekä ääni- että paloeristysmääräykset täyttävä. Asuntojen välistä seinää ei voisi tehdä nykyisten seinien kohdille, sillä ne on tehty historiallisista syistä hassusti keskelle ikkunasyvennyksiä. Ikkunoissa on kolme ikkunaruutua, ja molemmat kevyet väliseinät ovat tällä hetkellä näiden ruutujen välissä. Kaksioksi tarkoitetusta asunnosta on tehty siis alun perinkin kolmio, joten pohja on hieman outo, ja asunnossa on myös kaksi sisäänkäyntiä.

Toinen suuri kysymys on, mistä kulku toisen asunnon puolelle tapahtuisi. Aivan alun perin visioimme pariovia nykyisen olohuoneen ja piirroksen ”Huoneen 1” välille. Toinen vaihtoehto olisi tehdä nykyisestä vaatekomerosta ja toisen asunnon eteisestä/eteisistä yhtä tilaa, josta käytäisiin muihin huoneisiin. Mutta tämä kysymys liittyy tietysti myös siihen, otetaanko koko naapuri omaan käyttöön vai ei, ja mikä olisi minkäkin huoneen käyttötarkoitus.

Mutta vaikka miten tuijotan tätä piirrosta itse, keksin vain huonoja vaihtoehtoja siihen, että naapuriasunnosta lohkaistaisiin meille vain osa. Helpoin ratkaisu olisi ottaa koko asunto käyttöön, tehdä ”Huone 1:stä” työhuone, ”Huone 3:sta toisen lapsen makuuhuone ja ”Huone 2:sta” toinen olohuone, jossa myös vieraat voisivat majoittua. Asuntojen yhdistämisen ja kenties mahdollisen joskus tulevaisuudessa tehtävän erottamisen suhteen järkevin ratkaisu olisi varmasti tehdä kulku asuntojen välillä nykyisen vaatekomeron ja eteisten kautta.

Mutta ääh ja puuh, kun kaikkeen liittyy kuitenkin niin monta ”muttaa” ja ”jossia”, että en pääse tästä eteenpäin ilman ammattiapua. Katsotaan siis, mitä arkkitehdillä on sanottavana, kun tapaamme häntä.

Kommentit (11)
  1. Minä purkaisin lähes kaikki kuivat väliseinät naapuriasunnosta, ja rakentaisin uuden huoneistojen välisen seinän keskelle (eli ikkunoiden väliin umpiosalle.) Säilyttäisin siis edelleen vuokrattavan asunnon, mutta asunto muuttuisi yksiöksi. Yksiön vuokratuotto neliömetriä kohden on paljon parempi kuin isossa asunnossa, joten saisitte tarvitsemanne neliöt käyttöön, mutta myös jatkuvaa vuokratuottoa lähes yhtä paljon kuin ennenkin.

    Asuntoonne liitettävä uusi huone olisi niin suuri, että sen perukoille pimeään osaan voisi hyvin erottaa esimerkiksi työskentelysopen. Kulkuyhteyksiä kannattaisi puhkaista sekä eteisestä että olohuoneesta, sillä ympärikierrettävyys tuo tilan tuntua ja joustavuutta.

  2. Hmnn…
    Kulku vaatehuoneesta.
    Eteisten 1 ja 2 yhdistäminen ”halliksi”
    Huoneiden 1 ja 2 yhdistäminen työ/olohuoneeksi niin, että tilat olisi yhä erotettavissa omiksi huoneiksi esim liukuovella.

    Toisen asunnon tila avartuisi, mutta olisi yhä monikäyttöinen. Nyt vaikuttaisi kuvan perusteella sokkeloiselta, tosin todellisuushan voi ollaihan muuta 🙂

    Ihana projekti teillä!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *