Stressaako joulu? Ei kannata, menee ilo koko hommasta! Stressaan itse niin paljon niin monesta asiasta vuoden varrella, että olen päättänyt olla stressaamatta joulusta. Se ei tarkoita sitä, että meillä joulua ei laitettaisi ja juhlittaisi, vaan sitä, että jouluun ei sisälly stressaavia asioita.

Jos joulu siis stressaa, kysy sinäkin itseltäsi, mikä erityisesti ja mieti, onko se pakollinen osa joulua.

Onko se joulukortit? Jätä lähettämättä. Joulusiivous? Joulu tulee ilman suursiivoustakin. Sukulaiskierros? Ilmoita, ettet halua käyttää lomapäiviäsi satojen kilometrien autoajeluun räntäsateessa, mutta olet itse tavattavissa kotonasi. Jouluruoat? Tee vain sitä, mikä itselle maistuu. Ei tarvitse olla mitään perinteistä eikä seitsemää sorttia kahvileipiä. Joululahjat? Osta vain lapsille ja puolisolle.

Itselläni suurin joulustressin aiheuttaja oli ehdottomasti se, että joulua ei vietetty omassa kodissa. Sen jälkeen, kun jätimme jouluajelut väliin ja aloimme laittaa joulua itse omassa kodissamme omalla tavallamme ja omilla aikatauluillamme, joulunvietosta tuli paljon rennompaa.

Omaan jouluuni kuuluu muutama niin sanotusti pakollinen asia, joita ilman joulua ei tule. Piparkakkutalo on tehtävä. Kuusen on oltava oikea. Joulupöydässä on oltava porkkana- ja lanttulaatikkoa, jotka teen itse. Ja lahjoja on oltava. Kaikesta muusta voi tinkiä.

Lahjaostokset aloitan jo hyvissä ajoin, enkä koskaan jätä lahjojen hankkimista viime tippaan. Tänä vuonna viimeiset lahjat ostin jo viime viikolla, ja isovanhemmille lahjaksi tekemäni Ifolor-kirjatkin on jo tehty ja tilattu.

Tyttären mielestä joulussa parasta oli vielä viimeksi kysyttäessä joulukuusi ja äidin tekemät kermatoffeet, joten ne voisi lisätä vielä pakollisten asioiden listaan.

Lasten vuoksi joulussa on toki monta muutakin asiaa, joita fiilistellään pitkin joulukuuta. Keittiön ovessa roikkuva pussikalenteri. Piparileipojaiset kavereiden kanssa. Koulun ja päiväkodin joulujuhlat. Lämmin kaakao ja karuselli Tuomaan markkinoilla.

Tytär halusi asetella joulukoristeet esille jo piparileipojaisiin, jotka pidettiin hyvissä ajoin marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Piparitalo tehdään kuitenkin vasta lähempänä joulua, ja se voisi olla ensi viikonlopun pääohjelmanumero. Se ei stressaa, koska se on minusta kivaa puuhaa.

Jouluruoat laitamme itse, muttaa niissäkin pysytään kohtuudessa sekä määrän että tarjolla olevien sorttien suhteen. Aattona syödään blinejä useammalla täytteellä. Joulupäiväksi teen laatikot. Paistan jouluksi myös pienen luomukinkun, ja siitä riittää molemmille juhla-aterioille. Lopuista tehdään karamellipossua. Saaristolaisleipä maistuu kaikille, ja sitä paistetaan myös lahjaksi. Lisää Rouvan jouluruoista voi lukea hänen blogistaan.

Joulukuusen haen varmaan myös tulevana viikonloppuna, ja sitten jäljellä onkin vain jouluruokien valmistelu. Stressitöntä joulua!