Tehtaankadulle huhtikuussa avautuneesta Ravintola Sikke’sistä tuli kertaheitolla yksi suosikeistamme. Oli siis helppoa valita paikka Rouvan syntymäpäiväillalliselle viime lauantaina.

Pääsimme tutustumaan Sikke’siin jo ennen avajaisia, ja olimme varanneet pöydän myös huhtikuulle, ensimmäiselle viikolle, kun ravintola oli auki. Nyt oli hauska käydä katsomassa, mitä kahdessa kuukaudessa on tapahtunut.

Rouva ei tiennyt tästä illallisesta ennen kuin saavuimme paikalle. Olin antanut hänelle vain ohjeeksi pukeutua viiteen mennessä mekkoon, ja sitten pyöräilimme läpi kaupungin kohti Sikke’siä. Yllätys säilyi lähes perille saakka, sillä valitsemani reitin varrella oli useampi muukin ravintola, johon olisin voinut tehdä varauksen. Yllätys oli hyvin mieluinen.

Sikke’sin ruoka on juuri sellaista, mitä arvostamme ravintoloissa: mutkatonta, harkittua, kaudenmukaista ja tietysti herkullista.

Emme malttaneet olla ottamatta alkupaloja, joita olimme maistaneet jo aiemmin. Endiivisalaatti sinihomejuustolla ja pähkinöillä oli taas erinomaista ja marinoitu kuha laadukkaassa Terra Creta -oliiviöljyssä yhtä hyvää kuin ensimmäisellä kerralla.

Tein todella ison poikkeuksen, kun tilasimme ravintolassa kanaa. Sikke’sissä tarjolla oli Niittylinnun niittybroileria, jotka pääsevät ulkoilemaan vapaasti, joten tällä kertaa päätimme maistaa sitä. Lintu oli todella mehevää, ja broilerin kanssa tarjottu liemi niin maukasta, että sitä olisi voinut juoda pelkiltään. Kanan lisukkeena oli karhunlaukkapestoa, joka sai Rouvan silmät kiilumaan odotuksesta, sillä hän on istuttanut puutarhamökille omaa karhunlaukkaa.

Kanan sivuun tilasimme grillattua varhaiskaalia, joka oli todella hyvää aiolin ja chilin kanssa!

Ennen jälkiruokaa otimme vielä välijuustot, jotka olivat taleggiota. Taleggion kanssa tarjottiin palaset hunajakennoa. Erittäin kiva yhdistelmä, vaikka hunajakennon vaha jäikin vähän pyörimään hampaisiin.

Ricottamunkit saivat Rouvan huokailemaan viimeksi ihastuneena, ja hän sattui haaveilemaan näistä munkeista tuossa pari viikkoa sitten tietämättä, että hän tulee saamaan niitä pian. Nekin olivat yhtä hyvät kuin viimeksi! (Nyt munkit tosin tarjottiin omenahillon sijaan raparperihillon kanssa, ja itse olen enemmän omenahilloihminen.)

Kiitos jälleen Pipsalle ja Sikelle! Molemmat olivatkin tämän illallisen aikaan keittiössä. Olen hyvin iloinen, että Sikke’s on olemassa ja myös siitä, että ravintola on saanut hyvän vastaanoton.

Hesari antoi neljä tähteä, me annamme viisi.