Queen ja Adam Lambert rokkasivat Tampereella

Queen on yksi niistä harvoista bändeistä, joita kuuntelin jo lapsena. Löysin bändin juuri teini-iän kynnyksellä Innuendo-albumin julkaisun aikoihin vuonna 1991. Kävin kuuntelemassa Queenin LP-levyjä kaverin kanssa kirjaston musiikkiosastolla ja kopioin albumit häneltä C-kasetilta toiselle kaksipesäisellä mankalla. Ja sitten vain muutama kuukausi myöhemmin, juuri kun olin löytänyt ensimmäisen bändini, jota fanittaa, Freddie Mercury kuoli AIDS:iin. Se tuli yllätyksenä koko maailmalle.

Queen + Adam Lambert

Bändi oli julkaissut juuri The Greatest Hits II -albumin, ja sillä ollut The Show Must Go On soi upouuden stereoräkkini CD-soittimesta repeatilla. Kappale sai Freddien sairauden ja kuoleman tultua julki uuden ja syvemmän merkityksen, mikä lisäsi kiintymystäni kappaletta kohtaan entisestään.

Kuukausien Queen-luukutuksen jälkeen bändi jäi vähitellen mielessäni taka-alalle, ja keskityin fanittamaan muita artisteja. Biisit jäivät toki elämään ja joitain niistä laulan itsekin mielelläni bändin kanssa.

Queen on esiintynyt Suomessa aiemminkin. Ilmeisesti jo vuonna 1974 Helsingin kulttuuritalolla, ja nykyisen solistin, Adam Lambertin kanssa vuosina 2016 ja 2017. Lambert oli suosikkini vuoden 2009 American Idolissa, mutta pidin silti melko hurjana ajatuksena, että nuori mies yrittää täyttää yhden legendaarisimman rock-laulajan saappaat ja tulkita monumentaalisen ikonisia kappaleita, joista jokaisella kuulijalla on tarkka mielikuva siitä, miltä kappaleen kuuluu kuulostaa.

Queen + Adam Lambert

Valitettavasti en vain päässyt todistamaan, miten löysiksi saappaat jäivät. Minulla oli kyllä lippu vuoden 2016 keikalle, mutta poikani sattui syntymään samana päivänä, joten keikka jäi väliin. Ilmeisesti myös seuraavana vuonna mielessä oli monta muuta asiaa, sillä minulla oli mennyt täysin ohi, että Queen on tulossa Suomeen. Missasin lipunmyynnin, ja vaikka myöhemmin yritin löytää lippua keikalle, en saanut sitä.

Mutta nyt, kolmas kerta jne. Ostin lipun heti, kun ne tulivat myyntiin vuosi sitten, silläkin riskillä, että korona sotkee kuviot. Korona ei sotkenut, mutta täysin muista sotkuista johtuen konsertti siirtyi Helsingistä Tampereen Nokia Arenalle.

Nyt, siis kuusi vuotta aiottua myöhemmin, pääsin vihdoin näkemään, miten Lambert rokkaa Queenin kanssa. Ja huh! Jo konsertin intro, Innuendon orkesteriversio nosti sellaiset kylmät väreet, että olin kananlihalla päänahkaa myöten.

Queen + Adam Lambert

Konsertti oli varmasti yksi hienoimmista, joita olen koskaan nähnyt. Lambert oli solistina huikea, ja hänellä on ääntä ja äänialaa, jonka voisi sanoa voittavan jopa Freddien. Hän ei yritä imitoida Freddietä vaan tekee kappaleista omansa, mutta kuulostaa silti olevansa osa yhtyettä.

Konsertti oli varsinainen hittikimara, vain paria kappaletta en ollut mielestäni kuullut aiemmin. Lambertin ääni soi kuulaasti ja kirkkaasti ja välillä jopa häkellytti. Häkellyttävää oli myös konsertin visuaalisuus. Kappale toisensa jälkeen lavalla oli jotain uutta ja yllättävää: valotauluja, pyrotekniikkaa, lasershow, diskopallo, avaruudessa asteroidin päällä lentävä Brian May

Konsertin koskettavin osio oli keskivaiheilla, jolloin Lambert oli sivussa, ja alkuperäisen yhtyeen Brian May ja Roger Taylor olivat keskiössä. May esitti kappaleen Love of My Life, jonka keskellä Freddie Mercury ilmeistyi yllättäen valotaululle Mayn viereen, ja hetken tuntui kuin Mercury olisi todella ollut läsnä laulattamassa yleisöä. Esityksen jälkeen May pyyhki silmiään silminnähden liikuttuneena. Taylor puolestaan esitti version kappaleesta These Are the Days of Our Lives, ja taustalla näkyi valokuvia bändin jäsenten nuoruudesta ja bändin alkuajoilta.

Queen + Adam Lambert

Vain yksi asia särki sydämeni: kuulin konsertissa muuten kaikki lempikappaleeni, mutta The Show Must Go On ei ollut setissä. Kappale on kyllä kuultu joissain kiertueen konserteista, mutta en tiedä, miksi se oli jäänyt Tampereella pois.

Queen + Adam Lambert

Tampereen maanantain keikka päätti Queenin Rhapsody Tour -kiertueen. Jos yhtye vielä keikkailee ja tulee Suomeen, olen ehdottomasti yleisössä. 75-vuotiaalle Maylle ja 73-vuotiaalle Taylorille uudet kiertueet ovat tuskin enää itsestäänselvyys. Mutta jos se oli siinä, voin ajatella olleeni yleisössä, kun Queen heitti viimeisen kiertueen viimeisen keikkansa.

Kulttuuri Musiikki

Lounaalla Hotelli Punkaharjussa

Vaikka suosittelinkin jo Savonlinnan Oopperajuhlien vieraille Lossiranta Lodgea, Savonlinna seuduilta löytyy myös toinen hotelli-idylli, joka on ollut jo pitkään haaveissamme: Saimi Hoyerin luotsaama, Suomen vanhimpana majoitusliikkeenä tunnettu, Hotelli Punkaharju.

Valitettavasti tällä reissulla aikataulumme (ja koiranhoitojärjestelymme) ei antanut periksi, että olisimme ehtineet yöpymään toista yötä Savonlinnassa, mutta pääsimme sentään lounaalle Hotelli Punkaharjun ravintolaan.

Pyysimme mukaan myös Rouvan kanssa Kukka ja Kuokka -podcastia pitävän Viena K:n ja hänen puolisonsa, Johanneksen. Heidän ansiostaan saimme myös kotiinpaluuaikataulumme vähän järkevämmiksi. Minun oli ajettava vielä Savonlinnasta Jyväskylään noutamaan lapsia, ja tarkoituksemme oli tulla iltajunalla kotiin Helsinkiin. Koska koira oli kuitenkin noudettava mielellään jo aiemmin, Rouva lähtikin ystäviemme kyydissä suoraan kohti kotia.

Lounaalla tarjottiin alkuun kuusenkerkkää ja naurista, pääruoaksi kanaa ja Frex-perunoita ja kasvisvaihtoehtona osterivinokasrisotto. Jälkiruoaksi omenajäädyke. Kaikki oli hyvin hyvää, ja olisi kiva päästä ravintolaan myös illalliselle!

Olisi muutenkin mahtavaa tulla tänne ajan kanssa ja käydä katselemassa myös luontoa. Nyt ilma oli liian helteinen edes ulkoilun ajattelemiseen. Rouvalla on haaveissa myös hotellilla ja sen lähimetsissä järjestettävä sienikurssi. Minä olin jo sanomassa, että: ”Mene, mene!”, mutta ainakaan tänä vuonna se ei näyttänyt sopivan aikatauluihin.

Nyt siis kurkistelimme vain hotellin yleisten tilojen eri soppeihin ja kasvihuoneeseen ja ihastelimme maisemia Punkaharjun yli ennen kuin lähdimme paluumatkalle.

Sittemmin kotiinpaluumme viivästyi aivan kunnolla, sillä jonkin ratavaurion vuoksi vaihtojunamme Tampereelta Helsinkiin oli jäänyt jumiin jonnekin Tampereen pohjoispuolelle, ja korvaavan junan järjestämisessä meni puolisentoista tuntia. Meidän oli määrä olla kotona muutenkin vähän liian myöhään, puoli yhdentoista aikoihin, mutta tämän junahässäkän vuoksi talsimme kotiin vasta vähän yli puolen yön. Varsinkin pienempi lapsista oli aivan ihmetyksissään siitä, että hän ei ole koskaan valvonut niin myöhään!

Oli hauskaa, miten yhden Jyväskylässä vietetyn etätyöviikon ja yhden yön Savonlinnan-retken jälkeen olo oli kuin olisi ollut jo viikon lomalla! Ja tästähän tämä loma vasta alkoi.

Hyvinvointi Ravintolat Matkat