Kiitos leikkipuistoista

No nytkö ne ilmat sitten muuttuivat kylmemmiksi ja märemmiksi? Juuri kun löysimme leikkipuisto Linjan. Tiesin toki sen olemassaolosta jo aiemmin, mutta vasta nyt pieni alkaa olla sen ikäinen, että puistoissa on jotain järkeä käydä.

IMG_9037.jpg

Uutena vanhempana tulee eteen paljon asioita, joiden olemassaolosta ei ole ollut aiemmin minkäänlaista käsitystä. Yksi niistä oli leikkipuistotoiminta. Ihanko oikeasti meidän käytössämme on tämä puisto uima-altaineen, maksuton ruokailu joka arkipäivä koko kesän ajan ja vielä ohjattua toimintaa kuten askartelua ja musiikkituokioita?

Huomenna 24.7. Linjan puistossa järjestetään näemmä vauvojen värikylpy.

Leikkipuistotoimintaa on toki muuallakin kaupungissa, ja monissa puistoissa – myös muissa kuin leikkipuistoissa – on lukollisia lelulaatikoita, joihin voi teettää avaimen. Kätevää, ettei hiekkaleluja tarvitse hankkia itselle eikä varsinkaan säilytellä hiekkaisia leluja kotona.

IMG_8904.jpg

IMG_8920.jpg

Kokeilimme viime viikolla ensimmäistä kertaa myös puistoruokailua. Tyttö tuttuun tapaansa maistoi kyllä mielellään ruokaa mutta päätti aika pian, että kalakeitto ja kasvissosekeitto eivät ole sopivaa ruokaa pienelle tytölle.

kuva (55).jpg

IMG_9049.jpg

Hiekkalaatikko, keinut ja liukumäki olivat huippuja, ja kun tyttö kerran pääsi uima-altaaseen, hän tepasteli päättäväisesti sormi ojossa sitä kohti myös seuraavana päivänä.

IMG_8996.jpg

IMG_9061.jpg

IMG_9062.jpg

Hei, onkos tuo se Baby Brasiliano?

IMG_9084.jpg

Aurinkoisempia kelejä odotellessa: kiitokset Helsingin kaupungille verovarojen oikeasta kohdentamisesta!

IMG_9085.jpg

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe

Isoisosedät jaksaa heilua

On niitä ihmisiä, jotka eivät tule kutsusta huolimatta yksiinkään juhliin, vaikka ne järjestettäisiin aivan vieressä. He kun eivät ole juhlaihmisiä.

Sitten on isäni suku: jotkin juhlat, edes pienet, on kiva järjestää epäsäännöllisen säännöllisesti, vaikka mitään erityistä syytä ei edes olisi. Ja niihin myös tullaan – pidemmästäkin matkasta.

IMG_2047.jpg

IMG_2080 - Version 2.jpg

Viime viikonloppuna osallistuimme serkkujen juhliin, johon oli kutsuttu kaikki isoisäni sisarukset lapsineen, lapsenlapsineen ja lapsenlapsenlapsineen. Aivan kaikki eivät tietenkään päässeet paikalle, mutta oli hauskaa, että tyttömme tapasi juhlissa useita isoisosetiään ja -tätejään ja myös nuorempaa polvea. Ja tietysti omat isovanhempani ja vain muutaman kuukauden nuoremman pikkuserkkunsa.

IMG_2065.jpg

Tyttö, mummo ja isomummo

kuva (53).jpg

Pikkuserkku ja taistelu palikkalaatikosta

Juhlapaikkana toimi tälläkin kertaa mummolani Saarijärvellä, pohjoisessa Keski-Suomessa. Mummo ja pappa kyllä muuttivat jo pari vuotta sitten kerrostaloon kaupungin keskustaan, mutta vanha rintamamiestalo muutaman kilometrin päässä säilyi kakkosasuntona – ja juhlapaikkana.

IMG_2104.jpg

IMG_2057.jpg

Suuri ohjelmanumero oli saunavastojen teko, ja oli huvittavaa, miten isosetäni ja -tätini kinastelivat siitä, mikä on oikea tapa tehdä vasta: laitetaanko lehtien vihreät puolet vastan sisä- vai ulkopuolelle ja mikä on oikea tapa pehmittää sidontaan käytettävä vitsas.

IMG_2086.jpg

IMG_2103 - Version 2.jpg

IMG_2096.jpg

Sen kummempaa syytä juhlaan ei tietääkseni ollut, mutta onpa joskus käynyt niinkin, että vasta juhlissa tai niiden jälkeen on käynyt ilmi, että jollain olikin ollut jokin merkkipäivä, joka naamioitiin esimerkiksi kesäjuhliksi.

Joskus taas synttärit tai tupaantuliaiset on järjestetty juhlakalulle täysin yllätyksenä. Viimeksi näin kävi kesäkuussa 30 vuotta täyttäneelle serkulleni. Valitettavasti emme vain päässeet itse silloin juhliin mukaan.

En voi kuin toivoa, että pysyn itse yhtä hyväkuntoisena, virkeänä ja elämänhaluisena kuin kahdeksankymppiset isovanhempani tai muut juhliin saapuneista vanhuksista.

IMG_2073.jpg

Ehkä se johtuu juuri siitä, että he ja heidän läheisensä ovat niitä juhlaihmisiä.

IMG_2027.jpg

Eppu ei ole juhlakoiria

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe