”Pese ainakin vessa” – viihdyttäviä julkisia vessoja

”Pese ainakin vessa” – viihdyttäviä julkisia vessoja

”Jos et muuta ehdi, niin pese ainakin vessa”, antoi ohjeeksi enoni vaimo. Heillä tuoksuu aina puhdistusaine ja jos harvoin sattuvat käymään, silloin kannattaa ottaa sohvanalusia myöten. Mutta muutoin ”pese ainakin vessa” riittää ensi hätään. Ei ole kauheampaa kuin epähygieeniseltä tuntuva vessa. Saati jos ne ovat yleisiä. Kauheimmat urbaanihorrorhetket voi kokea reidet täristen julkisissa vessoissa joissa […]

Helmet lukuhaaste 2019 – Osallistuako vaiko ei osallistua?

Helmet lukuhaaste 2019 – Osallistuako vaiko ei osallistua?

Pikkuvarpaan alla on haava. Sitä kirveltää pienuudestaan huolimatta. Aamulla etsin villalangan pätkän jonka kieputan varpaan ympärille. Ystävä soittaa juuri kun sidon päitä rusetille ja kerron mitä olen tekemässä. Hän tekee aina samoin. Antibakteerinen ja hengittävä villa. On vuoden viimeinen päivä. Katsoin televisiosta perinteeksi muodostuneen Illallinen yhdelle ja nauran samoissa kohdissa kuin aina. Kiharran hiukset lämpörullilla […]

Sananhelinää – Bucket listoja joita ei muka tehdä ja kiinnostava festivaali

Sananhelinää – Bucket listoja joita ei muka tehdä ja kiinnostava festivaali

Joulun välipäiväivät tekevät hyvää. Niiden tulisi aina olla vapaana jotta vuoden saisi rauhassa päätökseensä. Koska vaikka kuinka sitä itselleen väittäisi, vuoden vaihtumisessa on oma siirtymäriittinsä. Joululahjat on avattu, mutta viimeisin paketti vielä käärimättä. Pian jo mennyt vuosi listautuu väistämättä mielessä jonkinlaisiksi saavutuksen tikaspuiksi. Uusi puolestaan lupailee orastavasti vaikka mitä. Sitähän luulee olevansa erilainen kuin muut, […]

Tulppaanikuumetta, helmikorvakoruja ja muita taideteoksia

Tulppaanikuumetta, helmikorvakoruja ja muita taideteoksia

Odotan joka vuosi tulppaanien aikaa. Tunnen arkista onnellisuutta siitä, että välillä unohdan tulppaanit ja saan kaupassa huomata, että on taas niiden aika. Tiedän mistä ihastus alkoi. Eräästä joulusta, kun kotona tuoksui siivouksen jälkeinen raikkaus. Lakanat rapisivat pakkasesta tuodusta ilmasta. Ihon pinnassa sävähteli vilpoisuus tuuletuksen jälkeen, mutta sinne tänne ripotellut joulukoristeet lämmittivät mieltä. Kuuntelin Shrek elokuvien […]

Moni kirja päältä kaunis ja silkkaa tarinaa sisältä

Moni kirja päältä kaunis ja silkkaa tarinaa sisältä

Se saattaa tuoksua vanhalta ja kostealta, viiltää sormeen haavoja tai pudota kivuliaasti varpaalle. Se voi olla tuskastuttava oppikirja, joka on pakko lukea ja saa olon tuntemaan tyhmäksi, kun ei ymmärrä. Se voi olla turhanpäiväinen pölynkerääjä hyllyssä, painona muuttolaatikossa. Se voi toimia pelkkänä sängynjalan korvikkeena (tai toivottavasti ei), askartelumateriaalina tai kummitädin antamana lahjana jota ei kehtaa […]

Luku -ja kirjoitusjumeja

Luku -ja kirjoitusjumeja

”Opinkohan ikinä lukemaan”, kysyi huolestunut ensimmäistä luokkaansa aloittava poika. Epäilys nousi muistosta, jolloin isosisko oli väkisin yrittänyt opettaa lukemaan. Mitään pedagogisia taitojahan siskolla ei kolme vuotta vanhempana ollut, ainoastaan tarve ottaa mallia parhaan ystävänänsä perheestä.    ”Varmasti opit”, sanoi äiti vailla huolen häivää. Ja niin poika luki jo hyvissä ajoin ennen joulua. Kaikki postilaatikkoon tupsahtaneet […]

Henkireikiä ja äänirautoja

Henkireikiä ja äänirautoja

Käsien upottaminen taikinaan, multaan tai kylmään avantoveteen. Ajantajun katoaminen musiikkiin, siveltimen vetoihin tai rivien väliin. Aikaansaaminen neulepuikkojen kilistessä, äänikirjoja kuunnellessa tai karjalanpiirakoita rypyttäessä. Luontoon pääsy lemmikin, marjankeruun tai lenkkeilyn voimin. Ystävälleni se on suursnautseri Ragu. Enolleni hirvenmetsästys. Työkaverilleni pyöräily. ”Jotenkin aina vain keksin syitä välttää autoilua mahdollisimman paljon, että pääsen pyöräilemään edes osan työmatkasta.” Henkireikä […]

Rakkaudesta sattumanvaraisuuteen

Rakkaudesta sattumanvaraisuuteen

Vallilassa. Ystäväni kertoi viettävänsä kesälomaa näin lokakuussa ja lensi jonnekin missä tuskin säästä puhuminen tarkoittaa ensilunta. Lupasin sillä aikaa tyhjentää Hesarit postilaatikosta ja laulaa, ehkä vähän heittää vettäkin, viherkasveille. Haaveilin vähän, että ulkona pyyhkäisisi terminaattorin kaltainen maailmanloppu, en voisi astua ulos ja olisin loukussa kirjahyllyn (ja toivottavasti juoksevan veden sekä kaappeihin piilotetun suklaakätkön) kanssa. Ystäväni […]