Elämänkulun tarkistelu, myöhäinen leikki-ikä: aloitteellisuus vs syyllisyys

Kolmannessa kehitysvaiheessa lapselle kehittyvät moraali ja omatunto. Onnistuessaan tässä kehitysvaiheessa muodostuu lapselle kyky tehdä aloitteita. Epäonnistuessaan vaihe aiheuttaa syyllisyyden tunteita. (McLeod 2018)

Elämääni on leimannut syyllisyyden tunne. Minua on aina vaivannut pienetkin tekemäni virheet ja olen kantanut huonoa omaatuntoa mitättömistä asioista. Olen ollut itseäni kohtaan myös todella ankara ja vaativa. Jonkinasteinen aloitekyvyn puute tai vähäisyys kiusaa minua edelleen. Asioiden aloittaminen on minulle työlästä.

Nykyään tosin en niinkään enää mieti tunteella, mitä nyt tarvitsen. Olen huomannut, että selkeät rutiinit ja säännöt saavat minut voimaan paremmin kuin itsensä sensitiivinen kuuntelu. Oma mielialani värittää todellisuutta enemmän kuin reaalimaailman ansiot. Joinain päivinä maailma on täynnä mahdollisuuksia, toisina kaikki on pelkkää paskaa, toivotonta ja turhaa. Maailma ei ole parissa päivässä muuttunut miksikään, vaan oma tulkinta siitä. Siksi en päätä tunteella, vaan pidän kiinni rutiineista.

Hyvinvointi Mieli Terveys

Elämänkulun tarkistelu, varhainen leikki-ikä: itsenäisyys vs epäily sekä häpeä

Toisen kehitysvaiheen onnistuessa lapsi itsenäistyy ja oppii ilmaisemaan tahtoaan. Epäonnistuminen taas tuottaa häpeän ja epäilyn tunteita. (McLeod 2018)

Kun olin pikkulapsi, olimme rahtilaivan mukana isäni töissä. En muista tästä mitään, mutta olen nähnyt valokuvia ajalta. Äiti kertoi, että saatoin olla viikon ulostamatta, koska pelkäsin laivan vessaa. Kun hän oli antanut minulle ämpärin, olin suostunut ulostamaan siihen. Edelleen en pysty ulostamaan, jos asunnossa on joku muu minun lisäkseni.

Äitini ylpeili useasti, miten olin kiltti lapsi – minulla ei ollut edes uhmaikää. Ei tietenkään ollut, koska olen pelännyt hylkäämistä. Tämä ”ylpeilyn aihe” tiivistääkin hyvin äitini epäkypsyyden ja yksinkertaisuuden.

Leikki-iästä muistan sen, että isoveljeni kiusasi minua. Hän on kiusannut minua niin pitkään kun muistan. Kiusaaminen oli jatkuvaa ja rajua. Äitini ei puuttunut asiaan, koska hän ei jaksanut. Isäni suosi minua ja oli ilkeä veljelleni. Veljeni kateus ja kauna ilmeni vähättelynä ja riidan haastamisena. Olen ollut aina veljeäni älykkäämpi ja verbaalisempi, joten voitin sanalliset väittelyt. Koska hän jäi väittelyssä häviölle, hän kävi minuun fyysisesti kiinni. Hän oli minua vahvempi ja vanhempi. Olen saanut lapsuudessani ja nuoruudessani monesti osumia. Murtumilta olen kuitenkin välttynyt.

Hyvinvointi Mieli Terveys