Masennuksen nettiterapia

Aloitin masennuksen nettiterapian jokunen aika sitten. Olen nyt puolivälissä ohjelmaa ja ajattelin tulla tänne blogin puolelle jakamaan joitain juttuja. Suorat lainaukset terapiaohjelmasta olen kursivoinut.
 
”Nettiterapiapalvelun tarjoaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Hoito-ohjelma perustuu kognitiiviseen ja käyttäytymisterapeuttiseen tietoon, jonka mukaan ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Verkkohoito-ohjelma sisältää 7 istuntoa joiden sisältö on etukäteen määritetty. Istunnot etenevät suunnitellussa järjestyksessä.”

”Masennuksesta kärsivä kokee itsensä usein kyvyttömäksi, voimattomaksi tai jollakin tapaa huonoksi. Tällaiset uskomukset ovat myös masennuksen syntymiselle altistavia tekijöitä. Masennuksesta kärsivä uskoo yleensä suoriutuvansa huonosti erilaisista sosiaalisista tilanteista tai suoritustilanteista eikä usko niiden tuottavan itselleen mielihyvää. Tämä on yksi syy siihen, miksi masentunut usein välttelee erilaisia tilanteita ja vetäytyy omiin oloihinsa. Vetäytymiseen voi liittyä tunnetta siitä, että henkilö on ei-rakastettu, arvoton tai huonompi kuin muut. Vetäytyminen ja välttely vain lisäävät mielihyvän katoamista ja kielteisten ajatusten voimaa.” 

”Monet masentuneet haluaisivat aloittaa tekemisen ja toimimisen vasta sitten kun kaikki ikävät asiat ja tunteet olisivat poissa.” Tämän haluan nyt lopettaa. Pidän itseni liikkeellä ja aktiivisena. En tiedä uskonko positiiviseen ajatteluun tai kiitollisuusharjoituksiin, joten olen päättänyt kokeilla tehdä asioita, oli tunnetila mikä tahansa. Itselläni angsti ja paskat fiilikset tulevat monesti ”puun takaa”, usein kuin tyhjästä. Turha alkaa analysoida mikä nyt taas mättää. Parempi antaa tunnetilan vaan olla ja jatkaa jotain puuhaa tai aloittaa jokin aktiviteetti.

20160617_175512~2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

”Ajatusten tunnistaminen ja muokkaaminen

Seuraavaksi tutkimme tarkemmin masennuksessa usein ilmeneviä automaattisia ajatuksia ja niiden sisältämiä epäloogisuuksia tai virheitä. Samalla voit pohtia omia esimerkkejä kustakin vääristyneestä automaattisesta ajatuksesta.

Ajatusvääristymiä on monenlaisia: 

  1. Suodattaminen: Huomio kohdistetaan negatiivisiin asioihin ja positiiviset asiat pyritään rajaamaan pois.
     
  2. Musta-valkoajattelu: Asiat nähdään ääripäiden kautta, joko erittäin huonoina tai erittäin hyvinä ilman mitään keskivaihetta.
     
  3. Yliyleistäminen: Tehdään liiallisia yleistyksiä, jotka perustuvat yksittäistapauksiin.
     
  4. Ajatusten lukeminen: Henkilö uskoo tietävänsä mitä muut ajattelevat. On sellainen käsitys, että itse tietää mitä toiset ajattelevat ja tuntevat.
     
  5. Katastrofiajattelu: Oletetaan, että pahin mahdollinen vaihtoehto tapahtuu.
     
  6. Suurentelu: Vaikeuksien näkeminen todellista suurempina.
     
  7. Henkilökohtaistaminen, ylisuhteuttaminen ja itsen leimaaminen: Oletetaan, että toisten henkilöiden reaktiot kohdistuvat aina itseen. Samalla itseä verrataan toisiin.
     
  8. ”Pitäisi” sisällöllä ajattelu: Pitäytyminen ehdottomiin ja jäykkiin sääntöihin arvioitaessa itsen ja toisten käyttäytymistä.
     
  9. Itsensä syyttäminen: Uskomus, että ikävät tapahtumat ovat aina omaa syytä.
     
  10. Itsensä tunnustuksetta jättäminen: Uskomus, että myönteiset asiat tapahtuvat vain hyvällä onnella ja jonkun muun ansiosta, ei koskaan omien ponnistusten tuloksena.”

Kuulostaako tutulta mikään näistä ajatusvääristymistä? Itse ainakin suurentelen asioita mielessäni hyvin usein. Haksahdan myös katastrofiajatteluun monesti.

 

Lähde:

https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat/masennus/Pages/default.aspx
 

 

 

Hyvinvointi Mieli Terveys

Päivä ilman mielihyvää

20170401_213356.jpg

Heräsin vihasena. En saanut aamukahvista mitään mielihyvää. Kävin tupakalla. Sama juttu, ei iloa. Aloin siivoamaan koska ketutti. Sain purettua kiukkua mutta innostus laantui, koska en saanut siivoamisestakaan mitään kiksejä. Olen tässä yrittänyt miettiä, että mikä mättää. Keksin paljon selityksiä, mutta en tiedä uskonko niihin. 

Mies on nyt matkoilla, joten en voi hänellekään kiukutella. Onneksi on töitä, tulossa iltavuoro – saan jotain muuta ajateltavaa kuin oma kurjuuteni, joka ei ole kurja millään mittakaavalla. Kaikki asiathan on todella hyvällä mallilla, eivätkä reaalimaailman ansiot ole eilisestä mitenkään muuttuneet. Mutta minun pääni on ja tänään pääkoppani on täynnä vihaa, pettymystä ja ärtymystä. 

Minulla on myös niitä hyvän pään päiviä: olen täynnä energiaa, tarmoa, innokkuutta. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja kaikki kiinnostaa. Nauran paljon, puhun paljon, saan aikaiseksi paljon. Saan melkein kaikesta mielihyvää. Olen hyvällä tuulella, säteilen. Ihmiset hakeutuvat minun ympärilleni, saan paljon huomiota. Elämässä on mieletön flow. Ihmettelen äreitä ihmisiä. Oikeastaan mielessäni vähättelen heitä ja nostan itseäni jalustalle; minä olen onneksi iloinen ja onnellinen. Muut ovat vihansa kanssa melkein jopa säälittäviä. 

Mutta tänään minä olen juuri sellainen – vihainen, pettynyt ja ärtynyt. Ja minua hävettää olla näin pahalla tuulella. Tunnen itseni säälittäväksi luuseriksi. Olen ruma ja saamaton. Haisen pahalta ja käsivarteni ovat täynnä löllöä läskiä.Tämä tunne on sietämätön. Olen epäonnistunut reppana. Olen varma että kukaan ei halua olla seurassani ja selkäni takana minua sätitään ja säälitään. Pidetään iljettävänä ja vastenmielisenä. Monta tuntia tätä samaa roskaa on pyörinyt päässäni. Olen ymmälläni, tällaista päivää ei ole ollut moneen kuukauteen.

Olen vakuuttunut, että ahdistus ei mene milloinkaan ohi. Elämäni on pilalla. Huominen on toivoton. En näe itsessäni mitään hyvää tai arvokasta. Tiedän että liioittelen, mutta tunne on niin vahva ja musertava. Minua ihan nolottaa lähteä ulos asunnosta. Haluaisin mennä takaisin peiton alle piiloon, haluaisin vain nukkua. 

* * * * *

On kulunut 10 tuntia siitä kun kirjotin ylläolevan tekstin. Työpäivä oli antoisa ja poikkeuksellisen mukava. Ahdistus ei siis kestänyt loppuelämää, eikä kukaan vältellyt minua toimistolla eikä asiakaskäynneillä. Oloni ei ollut kiusaantunut, ei edes ärtynyt. Päin vastoin! Olin luonteva ja kiinnostunut ihmisistä. Olen onnellinen että minulla on työ, josta pidän. Olen myös tyytyväinen siihen että töihin pitää mennä oli päivän tunnelataus mitä tahansa. Töissä asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin ja saan muuta ajateltavaa.

Mutta mikä ensiavuksi kun ahdistus puskee päälle? Onko kellään hyviä vinkkejä? Mitä muut tekevät kun tuntevat itsensä turvattomaksi ja arvottomaksi? Ottaisin vinkkejä kiitollisena vastaan =) 

 

Hyvinvointi Hyvä olo