Suunnaksi Virolahti, mutta miksi?

Miksi suunnaksi Virolahti? Virolahti oli minulle uusi tuttavuus, kun sain kutsun Visit Kotka-Haminan järjestämälle lehdistömatkalle.

En ole koskaan käynyt niin lähellä Venäjän rajaa kuin Vironlahden-matkalla pysyen kuitenkin Suomessa: raja oli 10 kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Päivän aikana ehdimme kokea ja nähdä yllättävän paljon. Tässä muutama syy, miksi sinunkin kannattaa ottaa suunnaksi Virolahti.

Harjun Hovi

Harjun hovin tarina alkaa 1700-luvulla, kun Johan Henric Elfving sai asukasoikeuden Harjun tilaan. Vuonna 1812 Johanin poika Anton Elfving nimitettiin Kymin kihlakunnan kruununvoudiksi. Hän rakennutti tilalle päärakennuksen ja muita talousrakennuksia. Suurtilaksi Harju kasvoi Baeckmannien aikana vuosina 1833-1870, jolloin isä Fredrik Wilhelm Baeckman sekä poikansa Woldemar rakensivat Harjusta aikansa mallitilaa. Harjuun tuotiin mm. Suomen ensimmäisiä ayshire-nautoja Skotlannista.

Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu aloitti vuonna 1857 Harjuun kuuluvalla Haililan talon saunalla. Seuraavana vuonna perustettiin koulu myös tytöille. Nämä kaikki uudistukset tulivat niin kalliiksi, että Woldemar Baeckman ajautui konkurssiin, ja Harju joutui vasaran alle.

Suunnaksi Virolahti harju
Harjun Hovin alueella on myös kesäkahvila Kiessi.

Adam von Knorring vaimoineen osti tilan 1873. von Knorring kuoli jo 35-vuotiaana, jolloin leski myi tilan valtiolle.

Vuonna 1889 Harjuun perustettiin maatalousoppilaitos. Valtio luovutti oppilaitoksen ylläpidon 1996 Harjun Oppimiskeskukselle.

Nykyisin Harju on yksityinen luonnonvaraan erikoistunut oppilaitos, josta valmistuu hevos-, puutarha-, metsä- ja maatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia.

Oppilaitoksen keskus on vuonna 1816 valmistunut hovi eli päärakennus.

Tällä hetkellä Harjussa  on erilaisia aktiviteetteja golfista vaellukseen. Siellä on myös lounasravintola ja majoitustoimintaa.

Osoite Viipurintie 50

Hevosajoneuvomuseo

Harjun Hovin alueella toimii myös hevosajoneuvomuseo Kiessi. Sinne on kerätty noin 100 erilaista hevosten vetämää ajoneuvoa kyntöauroista ajelurilloihin.

Museon tarkoitus on säilyttää vanhoja hevosajoneuvoja ja välittää tietoa vanhasta ajasta, jolloin arkiset työt tehtiin hevosvoimalla.

Sisäänpääsymaksu on 2 e ja museo on auki kesäisin.

Kiessi
Harjun Kiessi-hevosajoneuvomuseossa voi nähdä noin 100 erilaista hevosten vetämää ajoneuvoa aurasta hienompiin vaunuihin.

Bunkkerimuseo

Virolahden Bunkkerimuseo on vuonna 1980 perustettu sotahistoriallinen museo. Bunkkerimuseo kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta vuosina 1940-41 ja 1944. Museo on osa sodanaikaista puolustusasemaa. Lähes 1200 km pitkä Salpalinja alkaa Suomenlahden rannikolta Virolahdelta ja ulottuu aina Jäämerelle saakka.

Bunkkerimuseossa nykyihminen mykistyy, kun ajattelee valtavien kivenlohkareiden siirtelyä ja bunkkereiden rakentamista sodan aikana ja sen aikaisilla välineillä. Silloin on käytetty raakaa miesvoimaa enemmän kuin voimme kuvitellakaan. Kyllä veti hiljaiseksi, kun kävimme bunkkerissa, johon sotilaat sulloutuivat vihollisten hyökätessä.

bunkkerimuseo
Salpalinjaan kuului mm. kiviesteet, jotka tehtiin 3000-3500 kiloa painavista kivistä, joille kaivettiin puolen metrin kuopat. Niiden pohjalle laitettiin sepeliä tai pieniä kiviä ja betonia. Kivien terävät kulmat suunnattiin hyökkääjää kohti.

Bunkkerimuseon alueella on pallokorsu, jota voi vuokrata yöpymistä varten. Jos tällainen kerran-elämässä -kokemus kiinnostaa, ota mukaan oma makuupussi ja retkipatja. Pallokorsussa on puulaveri, johon mahtuu 3-4 yöpyjää. Korsussa ei ole lämmitystä eikä sinne tule sähköä. Valonlähteenä toimivat kaksi led-myrskylyhtyä. Bunkkerimuseon sosiaalitilat (suihku, wc, jääkaappi, vesipiste, sähköhella) ovat yöpyjien käytössä.  Yöpyminen maksaa 25 e/korsu.

bunkkerimuseo pallokorsu
Haluaisitko yöpyä betonisessa pallokorsussa? Bunkkerimuseossa se on mahdollista.

Bunkkerimuseossa on erilaista ohjelmaa, joihin voi tutustua museon nettisivuilla.

Bunkkerimuseon sisäänpääsymaksu: aikuisilta 7 e, 7-16 v lapset, opiskelijat, varusmiehet, työttömät, eläkeläiset 4 e. Museokortilla ilmainen sisäänpääsy.

Bunkkerimuseo on auki touko- ja syyskuussa pe klo 10-18, la klo 10-16 ja kesä-elokuussa päivittäin klo 10-18.

Osoite Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja

Bunkkerimuseo salpalinja
Bunkkerimuseossa pääsee tutustumaan mm. Salpalinjaan (ylh. vas.). sodanaikaisiin aseisiin (ylh. oik.) ja valokuviin ja esineistöön (alh.).

Navetta ja Takatalo & Tompuri

Navetta on pieni, 25-paikkainen ravintola, jonka yhteydessä on Takatalo & Tompurin Painomopuoti – vai pitäisikö sanoa toisinpäin. Navetassa pääsee syömään lähituottajien raaka-aineista tehtyä ruokaa ja maistelemaan Kaski-oluita ja muita pientuottajien lonkeroita ja siidereitä.

Suunnaksi Virolahti Takatalo
Takatalo & Tompuri on maatilapanimo ja sen yhteydessä on myös Navetta-ravintola. Panimon oluet ovat saaneet paljon kunniakirjoja ja voittoja.

Takatalo & Tompuri Brewery on maatilapanimo, joka käyttää raaka-aineena omilta pelloilta saatavaa mallasohraa ja kauraa. Vesi tulee omasta kaivosta. Savuoluiden maltaat savustetaan itse. Viime vuonna Kaski Savubock -olut valittiin Suomen parhaaksi olueksi.

Avoinna yleensä perjantaisin ja lauantaisin. Ajat on hyvä tsekata yrityksen Facebook– ja Instagram-sivuilta.

Osoite Uskintie 23 C, Ravijoki

Vinkki ensi heinäkuuksi

Kaakon Kamarimusiikkipäivät pidetään aina heinäkuun alkupuolella. Festivaalin soittajat ovat valioluokkaa Suomesta ja ulkomailta. Soittajat tulevat Virolahdelle mielellään, koska siellä on hyvä fiilis. Tuon fiiliksen tunsi myös yleisön ensikertalainen

Suunnaksi Virolahti Harjun hovi
Harjun Hovissa on osa Kaakon Kamarimusiikki -päivien konserteista.

Konsertissa kuulimme neljä teosta. Suurimman vaikutuksen minuun tekivät Gioachino Rossinin Sonaatti nro 6 jousille, D-duuri ja Pablo Srasaten Navarra, Op 33, viuluduolle ja pianolle. Hienoa taituruutta, soittamiseniloa ja intohimoa. Navarrassa oli ilo seurata, kun kaksi viuluvirtuoosia Petteri Iivonen ja Jukka Merjanen ”taistelivat” viuluineen ja haastoivat toisiaan kuin parhaatkin ”kukkopojat”. Ihan huikeaa. Kyllähän siinä kylmät väreet kulkivat pitkin kroppaa, ja sielu lepäsi.

Suunnaksi virolahti Kaakon Kamarimusiikki
Petteri Iivonen, Jukka Merjanen ja Tuomas Turriago esittivät huikean Pablo Sarasaten Navarra, Op 33 viuluduolle ja pianolle.

Ensi vuonna Kamariamusiikkipäivät ovat 3.-6.7.2024. Suosittelen lämpimästi.

Kaakonkulmalla

Virolahti on niin lähellä Venäjän rajaa, että sinne jaksaisi kävellä. Kävimme noin 10 kilometrin päässä rajasta. Ajoaika Helsingistä on parisen tuntia.

Ota siis sinäkin suunnaksi Virolahti! Olin yllättynyt paikkakunnan vireydestä.

 Kaisa

Malmgård, Itä-Uudenmaan helmi

Kulttuuri Matkat Museot ja näyttelyt