Mausteinen leipävanukas

Mausteinen leipävanukas

Syksyisenä viikonloppuna on autuasta istua yksin kahvikupin ääressä hämärässä keittiössä aamuauringon vähitellen siilautuessa ikkunasta sisään. Siinä kelpaa pohdiskella päivän Tärkeitä Puuhia, kuten haravointia ja pilkkeiden tekemistä. Tällaisina aamuina, kun olemme Kivistössä miehen kanssa kahdestaan, intoudun joskus myös tekemään jotain nopeaa ex-temporeherkkua aamiaiselle. Keskiviikkona saa jo haaveilla viikonlopusta, eikös? Vaikka tosin leipävanukas tekisi varmasti millaisen katastrofiaamun […]

Vispipuuron juhlavaatteet

Vispipuuron juhlavaatteet

Ostin taannoin kaupungissa hätäpäissäni kaupasta rasiallisen tuoretta marja-aroniaa mustaherukan sijaan aamiaista varten. Marja-aronian maku tuoreena ei ole oikein mun juttuni, joten pamautin paketin pakkaseen odottamaan jotain järkevää käyttöä ja söin aamiaiseni marjatta. Omenamintusta löysin idean. Vispipuuro! Tuo lapsuuden suurin herkku. Puuro päätti hieman juhlavamman illallisen, niinpä se sai tällä kertaa juhlavaatteet. Tarjolle maidon sijaan löysäksi […]

Gnoccheja tomaattikastikkeessa

Gnoccheja tomaattikastikkeessa

Muistelin, että gnocchien teko olisi ollut jotenkin kovin vaivalloista ja työlästä. Eipä ollut. Alunperin idea oli syödä gnocchit salviavoin kanssa, mutta kasvihuoneen syystyhjennyksessä vastaan tuli niin paljon vielä hieman vihertäviä* ja kypsiä  tomaatteja, että päätimme pyöräyttää tuoretomaattikastikkeen. *Kivistö on tietoinen vihreiden tomaattien lievästä myrkyllisyydestä. Siksipä emme uskaltaudu suosittelemaan kenellekään käyttöä, vaikka hyvää kastiketta värikombolla tuli […]

Aamuvaloa ja kriikunaketsuppia

Aamuvaloa ja kriikunaketsuppia

Olin kaverini kanssa kävelyllä jossain Bolivian sademetsässä vuonna 2009, kun yhtäkkiä vuorenrinteeltä yläpuoleltamme kuului askelia ja epämääräistä kissamaista äännehdintää. Jatkoimme urheasti eteenpäin, kuten tekivät myös äänet ja askeleet. Kymmenen minuutin päästä pokka petri ja lähdimme reitiltä reippaasti joenuomaan tarpomaan tiheää viidakkoa paremmassa näkyvyydessä. Oliko kyseessä paikallisen kylän suojeluseläin jaguaari, vai meidän ylivilkas mielikuvituksemme? Sitä emme saa koskaan selville, mutta tuolloin nimesin itseni ’urpoturisti’. Reissut ja matkakaverit ovat tämän tapauksen jälkeen vaihtuneet, mutta kyseinen nimike on ja pysyy alitajuntaisena matka-alter-egonani.

Syksyn keltainen aurinko

Syksyn keltainen aurinko

Viime viikonloppuna kesä taisi vetää viimeiset henkäykset. Lämpimän perjantain jälkeen viileä ja tuulinen lauantai yllättää. Pihaan paistaa kuitenkin matalalta syksyn keltainen valo. Kumpparit odottavat omistajaansa. Lienee hakemassa perunapellon kääntöön tyytyväisenä olutta jääkaapista. Lounas syödään ulkona. Lehtikaalia, kotijuustoa, makkaraa muurikalla. Saunan terassilla kesä ja syksy kohtaavat: yrtti-istutuksista saa vielä makua, saunominen hoidetaan jo lyhdyn valossa. Saunan […]