Tag: kuulumisia

Minulla oli tänään lääkäriaika. Mun hoitava lääkäri on maailman ihanin. Hän on todella ammattitaitoinen ja minä pystyn luottamaan häneen. Hän osaa aina kertoa hyvin oivaltavasti ja seikkaperäisesti minulle tilanteestani. Hän luo uskoa ja toivoa. Saan ymmärrystä ajatuksiini, tunteisiini ja reaktioihini. Saan ymmärrystä tilanteeseeni kaikenkaikkiaan. Tiivistetysti se kipsi tai toisinsanoen suojakuori on päälläni tai ympärilläni niin […]

Näin viime yönä unta, että kaduin eropäätöstä. Aloin herätessäni pohtia, tekikö päätöksen masennus vai minä? Ja jos ratkaisun tekikin masennus, silloinhan kaivan itselleni vain syvempää kuoppaa. Silloin en ole tehnyt viisasta valintaa. Minulle sanottiin jo aiemmin, että suuria päätöksiä ei pidä tehdä sairaana. Ei tässä tilassa. Mutta entäpä, jos se on oikea ratkaisu siihen suuntaan, […]

Olen hikoillut öisin niin paljon, että petivaatteet ja yöasu on olleet ihan litimärkiä. Nyt ei ole edes tehty hetkeen mitään lääkemuutoksia. Kai se on tämä henkinen stressi ja paine. Viime yön yritin nukkua vain ohuella pellavaviltillä, mutta sitten heräilin, kun mua paleli niin paljon. Ja silti olin myös hikoillut. En tiedä oikein mikä peitto olisi […]

Jotta mä nousen aamulla sängystä ylös, laitan kellon soimaan aikaisin, ja menen aina johonkin. Mun on keksittävä ja suunniteltava jokaiselle päivälle tekemistä, mieluiten niin, että heti aamusta on jo jotain. Pitää päästä liikkeelle. Ja kun tiedän, että sängyn pohjalle jääminen ei ole ratkaisu, eikä se helpota valmiiksi niin ahdistavan raskasta oloa. Toiminta lisää toimintaa. On pyrittävä pitämään […]

Viime yönä itkin unessa ja toistelin jollekin hyvin kiivaasti kyynelehtien seuraavia sanoja; ..”minä en ole enää se mitä minä olin. Minä en ole enää se sama. Minä tunnen sen. Minä olen muuttunut.” Tuossa on varmasti totuuspohjaa. Myös kuulen ja tunnen pelonsekaisuutta. Tuskallista, pelottavaa irtipäästämistä. Mutta myös jotain vapauttavaa. Me muututaan koko ajan, ihan ilman mielensairauksiakin. […]

Tänään on aihetta olla kiitollinen. Kiitollinen liiaksi asti. Niin kiitollinen, että ihan pyhitän sille kokonaan oman postauksen. Heräsin viime yönä ja oloni oli levollinen. Enkä nyt tarkoita sellaista nukkumisen jälkeistä levollista olotilaa, vaan jotakin muuta. Levollinen, rauhallinen, tyyni. Hyvä. Jopa onnellinen. Minusta tuntui rehellisesti sanottuna hyvältä. Kävelin pimeässä vessaan ja kuulostelin jokaista askelta ja venyttelin […]

Sunnuntai. Nukuin viime yön surkeasti, koska minulla on hillitön yskä. Hyppäsin vähän väliä juomaan vuoronperään vettä ja Resilaria. Ensi viikko on jo neljäs viikko tämän inhottavan riesan kanssa. Perjantaina kävinkin lääkärillä varmuuden vuoksi, eikähän onnekseni tulehdusarvot olleet koholla, joten ei auta kuin toipuilla ilman mitään antibiootteja (hyvä tietysti niin). Mutta olen todella, todella väsynyt… Väsynyt […]

Olen ollut eilen ja tänään enemmän hukassa kai kuin aikoihin. Heti keskiviikkona, eli eilen aamusta kun lähdin liikenteeseen, huomasin, että olen jossain aivan toisessa todellisuudessa, kuin vastaani kävelevät ihmiset. Ratikassa en voinut katsella maisemia, en keskittyä ympärilläni kuljeksiviin ihmisiin, en mihinkään. Katsoin vain yhteen kohtaan, enkä oikeastaan siihenkään, vaan läpi sen. Se tuntuu, kuin mieli […]

”Minun on ollut opeteltava olemaan yksin, jotta voin nähdä mitä olen, kun en yritä olla ketään muuta varten. On ollut opeteltava lepäämään ja luottamaan elämään. On ollut opeteltava sitä, että en voi, eikä minun tarvitse tietää elämää pidemmälle. On ollut opeteltava kärsivällisyyttä. On ollut opeteltava rehellistä itseilmaisua, silläkin uhalla, että toinen ei sitä hyväksy. On […]

Tahtoisin pystyä tuntemaan. Tahtoisin pystyä iloitsemaan. Kaipaan sitä läikehtivää onnentunnetta rinnassa ja vatsassa. Kaipaan kiitollista oloa arkisista asioista. Haluaisin osata olla läsnä. Olla täällä. En jossain muualla. Päivät on pitkiä, sävyiltään harmaita tai jopa mustia, yleensä melko värittömiä ja täynnä tyhjyyttä. Muistelen haikeana mennyttä aikaa, sitä millaisena itseni muistan ja miltä elämä tuntui. Yritän ajatella […]