Tag: Sunnuntai

Heräsin eilen siihen, että en kuullut vasemmalla korvalla mitään. Tai jos kuulin, tuntui, kun kahta kattilankantta olisi pamautettu yhteen. Kurkku tuntui karhealta ja silmät oli kirveltävän väsyneet ja turvoksissa. Mun silmät ei turpoa oikeastaan huonoista yöunista eikä rankasta itkemisestäkään. Mutta tämä turvotus tuntui ja näkyi. Ja näkyy. Olin nukkunut tätä edeltävänä yönä jotain 12 h. […]

Kuulen usein, että olen rohkea avoimuuteni kanssa, mutta se on ainoa keino olla rehellisesti minä. Olla auki. Paljaana.  Joskus avoimuus, kiltteys ja hyväuskoisuus kosahtaa kuitenkin omaan nilkkaan, niinkuin nyt on käynyt. Edelleenkin tahdon optimistisesti uskoa ihmisistä pääasiassa hyvää. Luottaa, päästän helposti lähelleni, haluan olla apuna, olla tukena, olla olemassa, olla toista varten, joskus jopa koen […]

Koska mun tekisi mieli niin kauheasti kirjoittaa tästä tyhjyydestä, elämän epäreiluudesta, yksinäisyydestä, sydänsuruista, ahdistuksesta, masennuksesta, uupumuksesta, lamaantuneisuudesta, stressiä ja huolta tuottavista asioista sekä (juuri nyt tämän hetkisen) elämäni punaisen langan puuttumisesta jne. Niin kirjoitankin tänään sen sijaan vasta-ajatuksina – jotain hyvää.     Kiitollisuuden aiheita elämässä on aina, vaikka tämän sumean tumman pilven takaa niitä onkin […]

Tunnetilasta toiseen. Sitä tämä elämäni nyt on. Aallokkoa. Ylös, alas. Valosta pimeään ja takaisin valoon.. ja taas pimeään. Mutta toivottavasti pysyttäisiin pääasiassa siellä valossa kuitenkin. Ja lauantaina pysyttiin! Lauantai oli u p e a. Se oli mun virallinen syntymäpäiväni ja silloin myös synttäreitäni juhlittiin, päivä oli todella onnistunut. Se jää lämpimänä ja hyvänä muistona sydämeeni. Usein jos […]

Meidän piti lähteä Antonian kanssa tänään sinne Tallinnaan, mutta mä olen yllätys yllätys sairastunut, eikä päästy mihinkään. Mulla oli aamulla niin kipeä kurkku, että se kipu säteili korviin asti, ja tuntui siltä, kuin olisi jäänyt rekan alle. Kamalat kivut kaikkialla. Kävin keittiössä nappaamassa vähän aamiaista ja särkylääkettä, ja palasin sänkyyn. Makoilinkin pedissä iltapäivään saakka. Perjantaina […]

Minä en taaskaan nuku. Se on alkanut taas. Ei tämä ole kyllä onneksi lainkaan verrattavissa kevääseen. Tai siihen unettomuuteen mitä oli silloin. Silloin en ihan oikeasti nukkunut sekuntiakaan. Se oli piinaa. Se oli helvettiä. Se oli jotain olemista jossain hulluuden rajamailla, jossain elämän ja kuoleman välillä. Mutta se, ettei nuku kunnolla, ei nukahda helposti tai heräilee […]

Leppoisaa sunnuntai-iltapäivää, eilen, lauantaina, päästyäni töistä kokkailin bataattiranskalaisia (jotka hiukan paloivat uunissa) sekä crépejä maailman helpoimmalla ohjeella btw (kiitos Vanelja!) Sitten katsottiin jotain sarjaa Netflixistä, jonka jälkeen minä menin aikaisin nukkumaan. Olen siitä hassu, että menen viikonloppuisinkin (jos vaan suinkin voin) samaan aikaan nukkumaan, kuin arkena. Mulle rutiinit, ja riittävä lepo ovat isoja ja tärkeitä […]