Rintava, lanteikas ja reitevä = naisellinen

Nettikeskusteluissa tuli esiin isot tytöt -ilmaisun käyttö. Kuka on iso tyttö? Ja miksi tyttö? Miksei nainen?

Kun puen lukijoita lehtien muuttumisleikkeihin tai vartalotyyppijuttuihin, haluaisin vaatteiksi ns. kouluesimerkit täydellisistä vaatteista upeille naisille, jotka eivät ole kokoa 36. Lähes joka kerta tuskanhiki nousee, kun mallistoista ei löydy sellaisia. Ymmärrän hyvin näiden naisten tuskan vaateostoksilla.

Miksi kookkaille naisille suunnitellaan vaatteita, joissa on lihottavia yksityiskohtia, kummallisia kuosiyhdistelmiä, kiiltäviä kankaita, näkyviä ruutuja tms.? Peltimäiset jäykät kankaat eivät imartele ketään, kaikkein vähiten muodokasta naista. Entä sitten ne paksut, pörröiset kankaat? Eivät kelpaa minun juttujeni kuvauksiin, ellen nimenomaan halua havainnollistaa, mitä EI kannata pukea päälle.

Miksi ne vermeet ovat yleensä linjattomia soputelttoja, joissa ihminen näyttää vieläkin kookkaammalta.

Toistan luennoillani hokemaa: ”Jos vartalossa on ”linjavika”, se oikaistaan vaatteella.” Siinä pitää olla linjaa, jossa käyttäjä näyttää todellista hoikemmalta – EI LIHAVAMMALTA.

Naiselliset muodot saavat näkyä, vaikka en pukisi omenavartaloiselle makkarankuorta muistuttavaa kapealinjaista vaatetta. Teltan ja makkarankuoren väliin mahtuu paljon hyviä vaihtoehtoja.

Vähän kärjistettynä voin todeta, että kaikkein pahimpia ovat mallistot, jotka on suunniteltu muodokkaille, naisellisille naisille.

Monissa mallistoissa koot päättyvät kokoon 42. Harvoin vaatteen istuvuus ja vaatteiden yksityiskohdat toimivat, jos kaavoitusta vain suurennetaan. Myös materiaalivalinnassa pitää huomioida kookkaimpien naisten mahdollisesti suurempi hikoilu. Hiostavat tekokuidut eivät ole parhaimpia vaihtoehtoja. Lisäksi käsivarsien ja rintojen koot vaativat kädenteiltä riittävää laajuutta.

Kaisa