Keisarin uudet vaatteet
Olen näynyt tuhansia näytöksiä urani aikana. Kun nyt olin Kööpenhaminan muotinäytösviikolla, yhdestä näytöksestä tuli mieleen Keisarin uudet vaatteet -satu. Miksi tällainen mielleyhtymä?
Ainahan muotinäytöksissä yritetään ”jotain uutta”, jotain mieleenpainuvaa. Se voi olla näytöspaikka, yllätysesiintyjä tai näyttävät somisteet – tai melkein mitä tahansa. Köpiksessäkin olen ollut katsomassa näytöksiä rakennustyömaalla (ei ehkä olisi mahdollista Suomessa), hylätyissä varastoissa, hotellin katolla, museossa, luksuskaupassa, puutarhassa, kaupungintalolla, Tivolissa, maanalaisessa tunnelissa jne. Monta kivaa paikkaa, joihin en varmaan muuten päässyt tai löytänyt.
Tällä kertaa Nicholas Nybro järjesti näytöksen museossa, arvokkaassa ympäristössä, jossa oli historiallisia veistoksia. Malleina oli taviksia, erikokoisia ja -ikäisiä. Tähän mennessä kaikki ok. Vaatteet olivat, no sanoisiko, luovia: tyllipalleroisia, kiedottuja vaatteita, läpinäkyvyyttä. Alkupuolella näytöstä tuli naismalli, jolla oli ylettömän runsas tyllistä tehty yläosa ja mummokalsarit. No, ei siinä mitään. Seuraavaksi lavalle tepasteli nainen, jolla oli samanhenkinen alaosa ja rinnat paljaana.
Eikä tämä tähän päättynyt. Sitten tuli nainen, joka oli täysin ALASTI. Juu, ei siis rihmankiertämääkään päällään. (Ei kuvia alastomista malleista, koska blogimme ei ole sellainen) No, yksi alaston malli olisi ehkä mennyt kuriositeettinä, mutta loppujen lopuksi alastomia malleja tuli yhteensä viisi, naisia ja miehiä. Näytöksen päättyessä suunnittelija lampsi lavalle kiittämään yleisöä – aivan oikein – alasti.
Kieltämättä tästä tuli mieleen, olenko nyt nähnyt kaikki. Eikö enää riitä, että vaatteet ovat näytöksen pääosassa? Onhan alastomuus luonnollista, mutta jotekin muotinäytökseen tullaan katsomaan vaatteita! Vai oliko tämä suunnittelijan kannanotto jatkuviin, uusiin sesonkeihin ja ainaiseen ”vaatimukseen” uudesta? Tiedä häntä, mutta hieman hämmentyneenä poistuin seuraavaan näytökseen.
Mitäs mieltä sinä olet tällaisesta näytöksestä?
Kaisa